|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 23
Ei en�� uhka myrskyjen,
Ei houkutuskaan kultainen
Kansaasi harhaan viet�;
Mut aina, vakain askelin,
Se mielin horjumattomin
K�y viittaamatas tiet�.
III.
Jo valostaapi p�iv� Suomenmaata,
Ja h�lvennyt on Suomen kansan y�;
Ei lepoa t�� aika meille saata:
Nyt alkaa Suomen kansan *p�iv�ty�*.
Tuo ty� se voimiamme kysyykin:
Se vaatii hien, ehk� verenkin.
Ei suurta perineet me isilt�mme:
*Sen suurempi* nyt onpi teht�v�mme.
Mut t�iss�, taisteluissa johtajamme
Ain' olkoon puhdas lempi is�inmaan.
Kuin tuli riehukoon se rinnoissamme,
Sielt' levitk�h�n yli kaiken maan.
Ken esteit' eteen Suomen onnen luo,
Sen poroks polttakohon tuli tuo;
Se olkoon kammo kansan sortajille
Ja tuokoon turman maansa petturille.
Mut lempe�n� p�iv�n tulen lailla
Se kansan vainiolle paahtakoon
Ja oraat, yh� uudet, Suomen mailla
Se rehevin� ilmoin nostakoon.
Miespolvet vaikka vaihtuu yhten��n,
Ain' yltyk�h�n liekki tulen t��n,
Niin y� ei en�� kansaamme voi niell�,
Mut voittain edistyy se valon tiell�.
Ja kerran Suomi onnens suureks luopi,
Sen maine lent�� yli maailmain;
Sen kieli sulo sanans silloin suopi
Aatteille neroin suurten, mahtavain.
Miss' eest� valon silloin taistellaan,
My�s W�in�n kansaa siell� mainitaan.
Se valon maille avaroille antaa:
Ty� *Snellman*'in n�in hedelmi� kantaa.
Keisari Aleksander III:nen kruunausp�iv�n�.
(Lausuttu Suomalaisen Teaatterin juhlan�yt�nn�ss� Toukokuun 27 p. 1883).
Synk�n tien ja vaivaloisen Luoja kansallemme soi;
Verta uhkui joka askel, uuden tuskan tuntoon loi.
Valoon pyrki kansan mieli, pime�h�n tiens� vei,
Johtajaksens t�hden toivoi; t�hti loistanunna ei.
�iset vallat surmaa uhkas, kutsui kansan kuolemaan:
Turhalt' taistelu jo n�ytti, turhalt' toivo Jumalaan.
Mut ei uskallusta vienyt uhka vaarain v�ijyv�in:
Suomen kansa polun kulki, raivas tiens� eteenp�in.
Kuka kertoa ne voisi ep�toivon taistelut,
Voitot verta uhkuvaiset, pime�ss� voitetut!
Voitot loisti maailmalle, kansamme j�i pime��n:
Toiset niist� loiston saivat, kansamme ei mit�k��n.
Valoon, valoon kansa pyrki, valoa huus' Luojaltaan,
Valon t�hden uljaast' uhras syd�nverens vuotamaan
Kuuli Luoja rukoukset, avun antoi armokas:
Jalost' t�ytti Luojan tahdon kuulu, jalo ruhtinas.
*Ensim�inen Aleksander*! kuolla ei voi muistos sun;
Kansain joukkoon nostit kansan murtunehen, poljetun.
Vuosisatain sumut poistui, p��si p�iv� loistamaan
Tielle synk�n kamalalle, p��lle kansan Suomenmaan.
"*Aleksander*", nimi armas, aina sinut kuullessaan,
Syd�n sykk�� Suomalaisen, tunteet kohoo kuohumaan!
Kiitoksensa puhtahimman, tunteet pyh�t lahjastas
Suomalainen uhraa sulle, *valontuoja ruhtinas*!
Previous Page
| Next Page
|
|