Tuomo sedän tupa by Harriet Beecher Stowe


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 26

Tutkittuaan Tuomoa joka taholta, rupesi h�n k�skev�ll� ��nell�
kyselem��n h�nen kotiper��ns� ja ty�t��n.

Huutokauppa alkoi ja S:t Clairen palvelijat joutuivat toinen sinne,
toinen t�nne.

[Kuva: Orjahuutokauppa.]

Tuomon p��t� py�rrytti ja korvissa suhisi omituisesti, kun h�nen
vuoronsa tuli nousta telineille. H�n kuuli kuin kaukaa huutokaupan
toimittajan kimakan ��nen, kun t�m� luetteli h�nen ominaisuuksiaan ja
sitten yleis�n tarjoukset. Hetken p��st� putosi vasara. Tuomo oli myyty
ja saanut is�nn�kseen juuri sen miehen, joka ensi hetkest� oli h�nest�
tuntunut niin vastenmieliselt�.

Legree oli h�nen nimens� ja ammatiltaan h�n oli pumpuliviljelyksien
omistaja. H�n kokosi nyt kiireesti omaisuutensa, Tuomon ja pari muuta
hankkimaansa neekeri�, pani heid�t rautoihin ja vei er��seen
"Merirosvo"-nimiseen laivaan. Niin pian kun se oli l�htenyt rannasta,
l�hestyi h�n tavaraansa tuiman n�k�isen� ja rupesi sit� t�hystelem��n.
Viimein h�n seisahtui Tuomon eteen, joka huutokauppaa varten oli puettu
parhaisiin vaatteisiinsa ja tiuskasi:

"Nouse yl�s."

Tuomo totteli.

"Ota tuo kaulaliina p��lt�si."

Koska t�m� oli milt'ei mahdotonta Tuomolle, jonka k�det olivat
raudoissa, tempasi Legree sen itse h�nen kaulastaan ja pisti taskuunsa.

Sitte h�n avasi Tuomon kaps�kin, otti sielt� kuluneet housut ja
repaleisen takin, joita Tuomo entisess� kodissaan oli k�ytt�nyt
tallissa, ja sanoi p��st�en kahleet Tuomon k�sist�:

"Kas t�ss�, pukeudu n�ihin!"

Kun t�m� oli tehty, m��r�si h�n Tuomon riisumaan kiillotetut saappaat
jaloistaan ja viskasi h�nelle niiden sijaan raskaat, karkeat keng�t.

Vaatteita muuttaessaan oli Tuomo muistanut ottaa rakkaan raamattunsa
juhlatakkinsa taskusta. Ja hyv� se olikin, sill� Legree rupesi heti sen
taskuja k��ntelem��n. H�n l�ysi sielt� silkkisen niistimen, jonka
korjasi, ja Tuomon virsikirjan. Se oli j��nyt kiireess�.

Legree selaili sit� v�h�n aikaa ja sanoi sitten:

"Vai jumalinen! Kuulutko kirkkoon?"

"Kuulun", vastasi Tuomo vakavasti.

"Mutta kas, sellaiset ajatukset min� pian sinusta kiskon. En sied�
rukoilevia, laulavia ja r�hisevi� neekerej�. Pane se mieleesi", kirkasi
h�n ja polki jalkaansa kuin mielet�n; "t�st�l�hin olen min� sinun
kirkkosi."

Tuomo ei vastannut sanaakaan, mutta h�nen mieleens� johtui er�s lause,
jota oli kuullut pikku Evan usein lukevan: "�l� pelk��, sill� min� olen
sinun lunastanut, min� olen sinun nimelt�s kutsunut, sin� olet minun."

T�llaisista lauseista ei Legree tiennyt mit��n, h�n otti Tuomon vaatteet
ja meni niit� laivav�est�lle kaupitsemaan; lopuksi h�n my�skin myi
kaps�kin.

Sitten h�n ilmoitti Tuomolle vapauttaneensa h�net liikanaisista
tavaroista ja kehoitti h�nt� s��st�m��n nykyist� pukuansa, sill� ei h�n
vuoteen saisi toivoakkaan uutta.

"Ja kuulkaa", h�n puhui yhteisesti koko orjaparvelleen puristaen suurta,
raskasta nyrkki��n, joka enemm�n muistutti sep�n moukaria kuin ihmisen
k�tt�. "Katsokaa t�t� nyrkki�, nostakaa sit�, koettakaa n�it� nikamia.
Min� sanon teille, ett� se on k�ynyt kovaksi neekeri� kurittaessa. En
ole viel� koskaan tavannut orjaa, jota en olisi heti ensi ly�nnill�
saanut maahan", sanoi h�n, ja heilutti nyrkki��n niin l�hell� Tuomon
kasvoja, ett� t�m� v�kisinkin r�p�ytti silmi��n ja taivutti p��t��n
taaksep�in.

"Eik� minulla ole tuollaista ty�nvalvojaa kuin muilla. Itse min� pid�n
orjiani silm�ll� ja se vasta onkin per��nkatsomista. Jokaisen t�ytyy
seisoa varpaillaan ja totella silm�nr�p�yksess�. Painakaa se mieleenne."

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Thu 15th Jan 2026, 10:12