Tuomo sedän tupa by Harriet Beecher Stowe


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 20

"Eva lemmikkini, kuinka voit? Olethan parempi", sanoi h�n puristaen
lasta rintaansa vasten.

"Is�, min� olen kauvan jo tahtonut sanoa sinulle jotain ja nyt sen
teenkin, ennenkuin tulen t�st� heikommaksi."

S:t Claire vapisi, ja Eva istuutui h�nen polvellensa nojaten p��t��n
h�nen rintaansa vasten ja sanoi:

"Is�, aika l�henee, jona minun t�ytyy j�tt�� sinut; min� menen pois,
enk� koskaan en��n palaa." Eva itki.

"Pikku kultanuppuseni", puhui S:t Claire koettaen tehd� ��nens�
huolettomaksi, vaikka koko olentoansa v�ristytti. "Sin� olet nyt niin
alakuloinen ja hermostunut, mutta katsoppas, mit� olen sinulle ostanut."

"Ei, is� kulta", vastasi Eva ja ty�nsi hiljaa pois kuvan, "�l� pet�
itse�si. En ole ensink��n parempi ja pian min� menen pois. Enk� liioin
ole alakuloinen. Ellei sinua olisi ja noita yst�vi�ni, tuntisin itseni
oikein onnelliseksi. Halusta min� t��lt� eroan."

"Mik� on tehnyt rakkaan lapseni mielen niin raskaaksi, ett� se tahtoo
pois? Onhan sinulla kaikkia, mit� suinkin saatat toivoa."

"On kyll�, mutta min� tahdon mieluummin olla taivaassa. T��ll� on niin
monta asiaa, jotka minua surettavat."

"Mitk� sitten?"

"Min� olen niin huolissani meid�n palvelijaimme t�hden. Ne ovat niin
hyvi� ja yst�v�llisi� minulle. Soisin, ett� he kaikki olisivat vapaita."

"Mutta, lapsi kulta, onhan heid�n hyv� olla t��ll� meid�n luonamme."

"Onpa niinkin. Mutta kaikki ihmiset eiv�t ole sinun kaltaisiasi, is�. Ei
set�k��n ole sellainen. Jos nyt joku onnettomuus kohtaisi sinua, kuinka
orjiemme silloin k�visi? Min� tied�n, ett� moni orjainomistaja on
ruoskinut neekerej��n kuoliaaksi."

"Olen hyvin pahoillani siit�, ett� sinulle on kerrottu sellaisia
julmuuksia, rakas lapseni."

"Niin, is�, sin� tahtoisit, ett� min� olisin t�ydellisesti onnellinen
sill� aikaa, kun muut k�rsiv�t kurjuutta koko el�m�ns�. Et voi uskoa,
kuinka sellaiset surulliset tapaukset koskevat minuun. Min� ajattelen
niit� alinomaa. Eik� voisi vapauttaa kaikkia orjia?"

"Min� puolestani sen kyll� soisin, mutta en todella tied�, mitenk� niin
pitk�lle p��st�isiin."

"Is�, sin� joka olet niin hyv� ja osaat puhua niin kauniisti, etk� voisi
matkustaa ymp�ri maata ja kehoittaa ihmisi� vapauttamaan orjiansa? Kun
min� olen poissa, teet sen kyll� minun takiani."

"Kun sin� olet poissa", huudahti S:t Claire. "Rakas lapsi, �l� puhu
sill� tavalla. Sin� olet minun ainokaiseni t�ss� maailmassa."

"Minun vanhalla hoitajallani ei my�sk��n ole, kuin yksi lapsi, ja
kuitenkin h�nen t�ytyy el�� erikseen siit�. Kyll� min� tied�n, ett� h�n
on murheissaan siit�. Olen n�hnyt h�nen usein itkev�n. Ja kyll� Tuomokin
rakastaa lapsiaan. Voi, is�, eik� ole kauheata, ett� tapahtuu sellaisia
asioita?"

"On kyll� kultaseni", sanoi S:t Claire lohduttavaisesti, "mutta �l� nyt
sure, rakas lapsi, �l�k� puhu kuolemastasi, niin koetan saada kaikki
hyv�lle kannalle."

"Ja lupaa my�skin, rakas is�, ett� annat Tuomolle vapauden, niin pian"
-- Eva pys�htyi ja lis�si sitten empien -- "niin pian kun olen poissa."

S:t Claire lupasi tehd� kaikki, mit� h�nen pikku Evansa suinkin pyysi.

Heid�n keskustellessaan oli aurinko mennyt mailleen ja h�m�r� oli
v�hitellen kietonut kaikki harmaaseen vaippaansa. S:t Claire ei en��
n�hnyt Evan kasvoja, kuunteli vaan h�nen vienoa ��nt�ns�, joka soi kuin
henkien kuiskaus toiselta puolen haudan. Oli kuin h�nen armas
�iti-vainajansa olisi puhutellut h�nt� lapsen kautta. Viimein h�n kantoi
Evansa sis��n, tuuditteli h�nt� k�sivarsillaan ja lauloi nukuksiin.


Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Wed 14th Jan 2026, 22:02