Setä Tuomon tupa by Harriet Beecher Stowe


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 36

Nyt vasta Cassy teki tarpeelliset aikeensa valmistukset. H�n kantoi
y�ll� kaikkein maatessa leip��, lihaa ja muita ruokatarpeita sek�
kynttil�it� vinnille ja valmistautui kaikin puolin oleskelemaan siell�
kauan aikaa. Sitte h�n toimitti niin, ett� p��si Legreen kanssa kerran
l�hikaupunkiin, joka oli Red-River-joen varrella. Matkalla h�n otti
tarkkaan huomioon kaikki merkit, joista toiste tuntea tien, sek� laski,
miten paljon aikaa jalkamies tarvitsisi sit� astuakseen.

Suoritettuaan t�ten kaikki valmistukset odotti Cassy nyt vain oikeaa
hetke� ryhty�kseen ty�h�ns�.

Oli my�h��n illalla ja kaikki jo makasivat, kuin Tuomo n�ki majansa
edess� naisolennon varovasti liikkuvan kuun valossa. H�n meni ulos ja
tunsi heti Cassyn.

"Tulkaa kanssani, Tuomo," sanoi Cassy, "minulla on t�rke� puhumista
teille."

"Mit� sitte?" kysyi Tuomo. "Puhukaa vain t�ss� ihan pelk��m�tt�."

"Ettek� tahdo p��st� vapaaksi, Tuomo?"

"Min� p��sen vapaaksi silloin, kuin se on Jumalalle otollinen."

"Mutta jospa nyt p��sisitte pian. Tulkaa kanssani!" kuiskaili Cassy
h�t�isen kiireesti. "Mit�p� teille on hy�ty� odottamisesta? Eik� se
hirvi� ole jo kyllin kauan kiduttanut teit�? Tahdotteko odottaa, kunnes
viel� pahempaa tulee? Te ette tied�, mit� kaikkea h�n voi tehd�. Tuolla
pihan takana on paikka, jossa n�ette puolikuolleen puun ja sen ymp�rill�
joka puolella tuhkaa; kysyk��p� vain, mit� siin� on tehty, niin n�ette,
uskaltaako h�n sanoa sit� teille. Min� pid�n lupaukseni ja olen vaiti,
mutta vapaaksi min� tahdon p��st� miten hyv�ns�! Ettek� siis tahdo
yritt�� minun kanssani, is� Tuomo?"

Tuomo pudisti p��t�ns�.

"Oli kyll� kerran sellainenkin aika, jolloin olisin saattanut olla
taipuvainen karkaamaan, mutta silloin voitin kiusauksen ja voitan sen
nytkin. Min� olen k�sitt�nyt, ett� herrani on asettanut minut t�nne
ty�skentelem��n ja ett� min� ehk� viel� voin vaikuttaa jonkun olennon
autuudeksi. Ei, ei Cassy, min� pysyn t��ll� ja kannan risti�ni
k�rsiv�llisesti."

"No, odottakaa sitte Jumalan nimess� kohtaloanne", sanoi Cassy
murheissaan. "Minun mieleni tekee pois n�kem��n j�lleen rakasta
lastani."

"Ent�p� jos l�ht�nne huomataan?"

"Silloin tapahtuu juuri niin, kuin min� oikeastaan tahdonkin. N�in se
k�y: Min� hiivin ulos takaportista ja rienn�n asuinrakennusten ohitse,
Sambo ja Kvimbo n�kev�t minut ja h�lyytt�v�t koko kartanon liikkeelle.
Vaan min� sill' aikaa ehdin p��st� suolle lepikkoihin, eiv�tk� he voi
l�hte� sielt� etsim��n, p��st�m�tt� ensin irti koiria. Min� sill' aikaa
teen pienen kierroksen, tulen leve�lle purolle jossa kasvaa ruohoa ja
vesakkoa, ja kaalan sit� pitkin, kunnes p��sen takaisin takaportille,
jonka ohitse puro juoksee. Siten koirat joutuvat v��rille j�ljille,
jotka p��ttyv�t veteen, eiv�tk� ne voi siell� seurata niit�. Kartanossa
silloin ei ole ainoatakaan ihmist� ja min� sen t�hden p��sen huomaamatta
hiipim��n vinnille, jonne min� olen er��sen arkkuun laittanut itselleni
mukavan vuoteen. Siell� minun kyll� t�ytyy odotella pitk� aika, sill�
Legree tietysti kaikin tavoin koettaa saada minut j�lleen kynsiins�.
Mutta tilatkoonpa h�n kuinka paljon hyv�ns� orjain ajajia, turhaan ne
minua saavat haeskella. Sitte aikaa my�ten, kuin minun luullaan jo
ammoin p��sseen kyllin et��lle, min� kyll� saan tilaisuutta rauhassa
paeta. Ja nyt, voikaa hyvin, Tuomo parka ja Jumala teit� suojelkoon!"
sanoi h�n hyvin s��liv�sti.

Cassy livahti hiljaa ulos takaportista, juoksi, kuten �sken juuri
kertoi, pitkin asuinrakennusten rivi� ja kiiruhti suolle tiheikk�ihin.
H�n oli juuri sinne piiloon p��sem�ss�, kuin h�nen takanaan kajahti
��ni, k�skien h�nt� pys�htym��n. Se ei ollut Sambon eik� Kvimbonkaan,
vaan Legree itse se hirveimm�sti kiroillen juoksi j�ljest�. Cassy tuota
pikaa h�visi n�kyvist� suolle ja is�nt� silloin katsoi parhaaksi palata
noutamaan apua.

"Kuolema ja kirous!" kiukutteli h�n itsekseen. "Se oli Cassy, kyll� min�
n�in h�net ihan selv��n! Jospa h�n nyt p��see pakoon, ja...! Vaan ei,
kyll� min� h�net ihan varmaan saan satimeen. -- Halloo! Sambo! Kvimbo!
Ulos joka mies!" huusi h�n kovalla ��nell�; p��sty��n pihaan. "Cassy on
soilla, ja ken h�net tuo minulle takaisin, saa viisi dollaria ja viel�
ryypyn viinaa lis�ksi."

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Fri 19th Dec 2025, 13:30