Setä Tuomon tupa by Harriet Beecher Stowe


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 33

"Olipa se helvetillinen y�, Cassy!" sanoi h�n l��h�tt�en. "En min�
tahtoisi sit� en�� toista kertaa kokea."

Ja h�n kertoi eilisillan tapaukset ja y�n kauhut. Cassy k�ytti
tilaisuutta hyv�kseen ja taivutti Legreen j�tt�m��n aiotut julmuutensa
Tuomoa kohtaan toistaiseksi. Ei Cassy koettanutkaan her�tt�� tuossa
hirvi�ss� s��lin tunteita, siksi h�n oli liian viisas, vaan h�n tiesi
paljon tehokkaamman keinon. H�n tiesi Legreen ly�neen vetoa naapuriensa
kanssa ja luvanneen t�n� vuonna olla puuvilloinensa ensimm�isen�
New-Orleansin torilla. Ja koska pohjoisamerikkalaiset kuten
englantilaisetkin ovat kiihkoisia vetojen ihailijoita, niin t�ss�
tietysti ei ollut mik��n pieni summa vedossa. Sen t�hden Cassy huomautti
herrallensa, miten helposti h�n saattaisi menett�� vetonsa, jos h�n
riist�isi ty�st� niin kelvollisen ty�miehen kuin Tuomo, ja miten
riemullisesti toiset vedonly�j�t siit� nauraisivat. Legree, jonka
luonteessa turhamaisuus ja voitonhimo hyvin suuresti vallitsivat, otti
Cassyn sanat huomioonsa, p��tti toistaiseksi olla v�hemmin ankara Tuomoa
kohtaan ja arveli itsekseen saattavansa kyll� korjuuajan j�lkeen
runsaasti korvata, mit� siihen asti tuli laiminly�dyksi.

Tuomo oli sen j�lkeen, kuin Cassy oli niin suuresti lievitt�nyt h�nen
tuskiansa, suloisesti nukkunut ja vieh�tt�v�t unet, joita h�n n�ki,
olivat jyrkk�n� vastakohtana Legreen kauheille unille. Is�nn�n raaka
��ni her�tti h�net viimein kammottavaan ilmi el�m��n.

"Laiskuri!" �rj�si h�nelle valtias, "kuinka kauan sin� aiot nukkua? Etk�
tied�, ett� villan poiminnalla on kiire ja ett� ty�t� on yllin kyll�?"

Pari potkausta ja muut r��kk�ykset saattoivat Tuomon nousemaan, vaikka
h�n viel�kin oli niin sairas, ett� tuskin jaksoi liikkua. Ei Tuomo viel�
oikein ehtinyt yl�sk��n, kuin Legree heitti h�net takaisin maahan ja
vaati h�nt� pyyt�m��n anteeksi eilist� tottelemattomuuttansa ja
kunnioituksen puutettansa.

Tuomo ei liikahtanut.

"Polvillesi! sanon min� viel� kerran!" kiljasi Legree ja sivalsi
ratsupiiskallansa orjaa.

"Herra, mit� pyyt�isin teilt� anteeksi, kun en tied�, mit� olen
rikkonut?" sanoi Tuomo lempe�sti. "Kun en tehnyt, mik� minusta oli
v��rin, siit� ette toki voi syytt�� minua. Julmaan tekoon min� en
koskaan ryhdy, tulkoon sitte mit� hyv�ns�."

"Nyt et varmaankaan ajattele, mit� kaikkea viel� voi tulla", pilkkasi
Legree. "Vai luuletko ehk�, ett� min� katson noita paria piiskan
sivallusta kyllin riitt�v�ksi? Narri mik� olet! Min� toimitan sinulle
rangaistuksen, jonka rinnalla kaikki t�h�nastiset ovat olleet vain
lasten leikki�! Mit�p� sin� esimerkiksi sanoisit, jos sinut sidottaisiin
puuhun ja ylt' ymp�ri sytytett�isiin sievi� rovioita H�, eik� siin�
olisi huvia nauraa ihan kuollaksensa?"

"Herra Legree," sanoi Tuomo, "te kykenette tekem��n, mit� hyv�ns�, sen
min� kyll� tied�n. Mutta enemp�� kuin ruumiin te ette voi tappaa -- ja
sitte seuraa ijankaikkisuus."

T�m� yksi sana levitti taivaista valoa orja paran sieluun ja sama sana
t�ytti is�nn�n mielen sanomattomalla ahdistuksella.

"Kuin te minut ostitte, herra Legree, niin te toivoitte saavanne
uskollisen ja rehellisen palvelijan. Se min� olen teille ollutkin ja
tahdon aina olla. Aikani ja voimani, kaikki min� annan teille, vaan en
sieluani, se on Jumalani oma ja h�nen vallassansa. Jos tahdotte kiduttaa
minut kuoliaaksi, niin tehk�� se, sill�..."

"Todellako?" �r�hti Legree vihan vimmassa. "Viel�k� sin� kiusaat minua
ja saatat kiusaukseen? Perkele sinua auttanee tuskissasi."

"Ei mik��n perkele, vaan Jumala kaikkivaltias", vastasi Tuomo.

"Kelvoton koira, ett� min�..."

Tuomo sai korvapuustin nyrkill�, joka h�net kaatoi maahan.

Samalla tunsi Legree olkap��ll�ns� kylm�n k�den. H�n k��ntyi: Cassy
seisoi siin�.

"Tahdotteko sitte todellakin joutua naapurienne pilkattavaksi ja
naurettavaksi?" kysyi h�n. "Muistakaa vetoanne! J�tt�k�� siis Tuomo
toistaiseksi rauhaan, min� tahdon saada h�net niin pian kuin mahdollista
j�lleen ty�h�n kykenev�ksi."

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Fri 19th Dec 2025, 7:35