|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 14
"Saatathan kaikilta n�ilt� herroilta tiedustaa, onko paperi oikea." --
"Olkaa hyv�," sanoi h�n er��lle ohi astuvalle matkustajalle, "lukekaa
n�m� pari rivi� t�lle uskomattomalle! H�n ei usko minua."
"Kyll� t�m� on ihan selv�", selitti matkustaja. "T�m� on my�ntikirja
herra John Fosdickilta, joka t�ss� selitt�� antaneensa mulattivaimon
Lucien lapsineen er��lle Haleylle. Kaikki on ihan laillisessa kunnossa."
Lucien kiihkoiset sanat ja liikkeet kokosivat tuota pikaa siihen koko
joukon uteliaita ja orjainkauppias selitti lyhyesti heille, mist� oli
puhe.
"Minun herrani sanoi minulle, ett� minut vied��n Louisvilleen samaan
ravintolaan, jossa mieheni on ty�ss�!" vaikeroi vaimo.
"Sen h�n on valehdellut", sanoi joukosta joku, joka my�skin oli
katsahtanut kauppakirjaan.
"No, sitte siit� ei en�� ole mit��n puhumista", sanoi Lucie, ja h�nen
�skeinen kiihkonsa muuttui yht' �kki� kylm�ksi levollisuudeksi. "Mit� on
tehty, se on tehty."
H�n ei puhunut en�� sanaakaan, k��ntyi seljin orjainkauppiaasen ja
katsoa tuijotti aaltoihin. Hiljainen tuulen henki siveli s��liv�isesti
h�nen otsaansa. H�n kumartui lapsensa puoleen ja suuteli sit�.
"Onhan se oikein siev� lapsi", virkkoi er�s matkustaja, joka jo kotvasen
oli katsellut �iti� ja lasta. "Kuinka vanha on poika?" kysyi h�n suoraan
�idilt�.
"L�hes vuoden vanha", vastasi Lucie.
Herra taputteli poikasen poskea ja tarjosi h�nelle sokuripalaa, jonka
poikanen heti sieppasikin ja pisti suuhunsa.
"Sukkela poika!" virkahti mies hyvill��n ja meni sitte laulaa hyr�illen
menojaan. Per�kannella tapasi h�n Haleyn, jonka h�n jo tiesi Lucien
omistajaksi, ja koetti kiertelem�ll� alottaa keskustelua h�nen
kanssansa. Tarjoten orjainkauppiaalle sikaria sanoi h�n:
"Te teitte hyv�n kaupan ostaessanne tuon orjavaimon, joka on tuolla
etukannella, ja arvattavasti tahdotte h�nest� jotenkin kallista hintaa."
"Tietysti", vastasi Haley puhaltaen suustaan paksun savupilven.
"Kaikissa tapauksissa viette h�net etel��n, vai mitenk�?" kysyi mies
edelleen.
Haley ainoastaan nyyk�hytti p��t�ns�.
"Jollekin maanviljelij�lle vai kuinka?"
"Niin, minua on pyydetty ostamaan jotakuta orjaa er��lle maatilalle ja
sinne min� aion toimittaakin h�net. H�n on hyv� ruuanlaittaja ja h�nen
sormensa soveltuvat my�skin varsin hyvin kokoomaan puuvillaa. Min�
toivon h�nest� saavani melkoisen summan. Tuo lapsi nulikka vain on
vastuksina."
Nytp� herra sai tiet��, mit� juuri tahtoikin.
"Niin tosiaan", my�nsi h�n nyk�ytt�en olkap�it��n, "puuvillan
viljelyksill� ei voida k�ytt�� sellaista lasta mihink��n."
"Jospa vain saisin ihmisellisesti sen my�dyksi."
"Ihmisellisesti"-sana ei tarkoittanut lasta, vaan hintaa.
"No, mit� te sitte oikeastaan tahdotte siit�?" kysyi toinen.
"Jos itse kasvatan pojan," puheli orjainkauppias, "niin voin ehk� jo
puolen vuoden p��st� saada h�nest� sata ja vuoden p��st� kaksi sataa
dollaria ja enemm�nkin. Jos min� nyt rupeisin my�m��n h�nt�, niin en
antaisi ainakaan v�hemm�st� kuin viidest�kymmenest�."
"Sep� vahinko," arveli toinen, "kolmekymment� dollaria min� h�nest�
maksaisin, vaan en yht��n p��lle."
Haley mietti tarkemmin.
"Min� ehdotan teille jotakin," sanoi h�n sitte; "pankaamme riitaraha
kahtia, niin min� tyydyn siihen. Nelj�kymment� dollaria siis."
Previous Page
| Next Page
|
|