Setä Tuomon tupa by Harriet Beecher Stowe


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 12

Haley ei ollut kuulevinaankaan, vaan meni huutokauppap�yd�n luo
odottelemaan my�nnin alkua.

"No, mit� arvelette heist�?" kysyi uteliaasti er�s mies, joka oli
tarkkaan katsellut Haleyn tutkimustoimia.

"Hm, min� ainakin huudan noita molempia nuorempia orjia ja tuota
poikaa," vastasi h�n.

"Vaan poika n�kyy tosiaankin olevan my�t�v�n� yhdess� �itins� kanssa."

"Mit� se minuun koskee!" �r�hti Haley. "Pojan min� ostan, vaan en
vanhaa, sill� h�n ei ansaitse edes suolaakaan, jonka saa. Min� en huoli
h�nest�, vaikka saisin h�net ilmaiseksi. Onhan h�n puolisokea ja sit�
paitsi rampa."

"Ero lapsesta saattaa �idin ep�toivoon."

"Se ei ole minun asiani."

Huutokauppa alkoi. Vanha neekerivaimo tuskin uskalsi hengitt��, veti
poikansa luokseen ja sanoi vavisten:

"Pysy lujasti minussa kiinni, Albert, heid�n t�ytyy ostaa meid�t
yhdess�."

"Voi, min� pelk��n, ett� niin ei k�y", vastasi poika arasti.

"Heid�n t�ytyy, sill� enh�n min� jaksa el�� ilman sinua", vaikeroi vanha
vaimo parka.

Miesorjat meniv�t pian kaupaksi ja huutokaupan pit�j� k��ntyi poikiin
p�in.

"No, poika, n�yt�p� sukkeluuttasi", sanoi h�n, koskettaen h�nt�
vasarallaan.

"O hyv� herra, my�k�� toki meid�t yhdess�; johan se minulle luvattiin",
pyyteli vanhus.

"Odota sin�, sinun vuorosi tulee viimeksi!" sanoi vasaramies �re�sti ja
tempasi pojan pois �itins� sivulta.

Sukkeluus ja notkeus, jota pojan �sken oli t�ytynyt n�ytt�� hyppim�ll�
ja juoksemalla, saivat aikaan vilkkaan kilpailun. Ostajat taistelivat
hyv�n aikaa pojasta, kunnes Haley, joka tarjosi enimm�n, sai h�net.

"Laupiaan Jumalan t�hden, ostakaa toki minutkin!" vaikeroi �iti. "�lk��
luulko ett� min� en en�� mihink��n kelpaa. Osaan min� keitt��, pest�
vaatteita, puhdistaa huoneita..."

"Olehan tuossa!" torjui Haley. "Jo nyt olet kylliksi �lissyt, ja minun
aikani on t�per�ll�."

Vanha Hagar tuli pian my�dyksi. Se ihmisyst�v�llinen mies, joka jo ennen
oli h�nen t�htens� puhellut huutokaupan pit�j�n kanssa, sai h�net
polkuhinnasta.

Muutamien p�iv�in kuluttua oli Haley Tuomon ja ostettujen "tavarainsa"
kanssa "La Belle-Rivi�re"-laivan kannella, joka kulki Ohio-jokea alas
p�in. H�n aikoi ostaa matkalla viel� lis�� orjia ja sitte etel�ss� sit�
varmemmin hy�ty�. H�yrylaivassa oli paljo matkustajia, jotka ryhmiss�
seisoen kannella nauttivat hyv�� matkailmaa. Laivamiehetkin olivat
iloissaan, laskivat leikki� ja nauroivat. Iloisen seuran ik�v�n�
vastakohtana olivat laivan tavararuumat. Siell� oli orjia ja
tavaralaatikoita sekaisin. Murheellinen ja raskas oli neekerien mieli.

"Minulla on vaimo," sanoi John, yksi orjista, jotka Haley oli ostanut
huutokaupasta, "eik� h�n tied� mit��n, ett� min� nyt olen my�ty."

"Miss� h�n sitte on?" kysyi Tuomo.

"H�n palvelee ravintolassa alempana t�m�n joen varrella. Jospa vain
kerrankin saisin h�nt� viel� n�hd�."

H�nen silm�ns� kyyneltyiv�t ja samoin kaikkein muidenkin. Olivathan he
kaikki samassa tilassa. Jospa jokainen ei ik�v�inytk��n vaimoa, niin oli
toisilla ik�v� is�� tai �iti� tai lasta tai velje� tai sisarta tai
kaikkia yht' aikaa.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sat 11th Jan 2025, 2:15