|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 8
On siis tosin ensisijassa yksil�llinen, mutta ei silti aivan
merkitykset�n kriteerio, ett� p�iv�kirja tekee niin vakavan ja toden
vaikutuksen. Ei ainoakaan lause viittaa mihink��n teenn�iseen
tilanteeseen tai lemmensairaan mielikuvituksen ailahteluihin.
Psykologinen kokemus on varmaan kykenev� todistamaan rakkaustarinan
t�ydellisen sis�isen uskottavuuden sek� sen yleiseen kehitykseen ett�
yksityisiin k��nnekohtiin n�hden. Kirjailijattaren henkil�llisyyden
tuntemus antaa lis�vahvistuksen t�lle teoreettiselle johtop��t�kselle
osoittaen todenn�k�iseksi sen, mit� h�n kertoo menettelytavastaan eri
el�m�nvaiheissa. Runebergin-tuntijaa taas h�mm�stytt�� se, ett� sill�,
mik� esitet��n h�nen lausumakseen, on tyypillinen runebergilainen leima,
joka kohottaa sen aitouden kaiken ep�ilyksen yl�puolelle. Siihen aikaan,
jolloin Runeberg luki h�nen muistiinpanojaan ja j�ljensi ne -- ja seh�n
oli juuri ensimm�isen hurmion aikaa, jolloin mielikuvituksen saattoi
ajatella viev�n h�net pisimm�lle -- olisi h�nen ollut mahdotontakin
panna runoilijan tilille lausuntoja, joita h�n ei ollut lausunut, eleit�
ja tekoja, joita h�n ei ollut tehnyt -- ja tunteita, joita h�n ei ollut
tuntenut.
Muuten on Emilie Bj�rkst�nist� annettu se todistus, ett� h�nell� oli
erinomainen taito panna merkille asioita ja suullisessa kertomuksessa
luonteenomaisesti kuvata sit�, mit� h�n oli n�hnyt ja kuullut: �lyllisen
ihmisen kyky olla muuntamatta tai sivuuttamatta oleellisinta, kuten muut
niin usein tekev�t. Usein, varsinkin kun h�n kertoo tilanteesta, jossa
h�n itse, h�nen pukunsa j. n. e. on keskipisteen�, se antaa n�ytteen
huomattavasta taipumuksesta el�v�n havainnolliseen kuvaukseen.
Kun h�n heti Runebergin h�nt� l�hestyess� tuntee itsens� voitetuksi, ei
h�n kuitenkaan lainkaan joudu mink��n �hupsun� huumauksen valtoihin,
vaan k�sitt�� ainakin l�hemmin asiaa ajateltuaan erinomaisesti, mik�
merkitys sek� hyvine ett� pahoine seurauksineen sill� on, mik� par'aikaa
on tapahtumaisillaan. Varmastikaan eiv�t h�nen purkauksensa, jotka
johtuvat pelosta tehd� v��rin, ole mink��n pintapuolisen keimailun
esiinkutsumia, ja vaikkakin h�n on piilosilla itsens� kanssa iloitessaan
siit�, ett� �h�n on yht� syd�mellisesti kiintynyt runoilijan puolisoon�
ja �runoilijan omasta huomaavaisuudesta Fredrikaa kohtaan� ja saa siit�
itsepetoksellista tukea tunteilleen, on asian vakavuus kuitenkin ainakin
hetkitt�in kokonaan vallannut h�nen olemuksensa. Jollei h�nen onnistu,
rukouksistaan huolimatta, sammuttaa �jokaista kielletyn rakkauden
kipin�� syd�mest��n, niin eih�n h�n ole muuta kuin ihminen voidakseen
torjua pois sellaisen miehen ihailua. Mutta itse suhteen laadusta johtuu
h�nen tunnelmiensa ainainen vaihtelu, h�nen erilainen tapansa
tarkastella sit�: harkinta v�istyy haltioituneen hurmion tielt�, jolloin
ei mik��n saa est�� h�nt� p��st�m�st� l�mp��ns� valloilleen, t�t� seuraa
vuorostaan -- tai oikeammin t�m�n t�ydent�� -- syv�, koko h�nen
olemuksensa l�pitunkeva onni, sitten tulee kalvas pelko ja karkoittaa
h�net pois runoilijan l�heisyydest�, sen j�lkeen taas kausi, jolloin h�n
luulee j�lleen saavuttaneensa t�ydellisen tasapainon ja l�hestyy
runoilijaa, kunnes h�nen voimakkaassa, vaativassa yst�v�ss��n leimahtava
liekki ja kiihtyv� into uudelleen peloittavat h�net pois. N�m� vaihtelut
kuvastavat h�nen luonnettaan, mutta tapaukset ovat mukana vaikuttamassa,
melkeinp� joka askeleella, kuten aivan luonnollista onkin t�llaisessa
suhteessa. Pienen maaseutukaupungin uteliaisuus -- aletaan sangen pian
�hieman h�list�, k�ytt��ksemme rouva Runebergin sanaa -- ja ennen
kaikkea ajatus h�nen omasta suhtautumisestaan runoilijan puolisoon,
kaikki sellainen j�tt�� voimakkaan heijastuksensa Emilie Bj�rkst�nin
mieleen ja vaikuttaa h�nen toimintatapaansa. On selv��, ett� se kuva,
jonka h�n n�iden edellytysten vallitessa antaa sis�isest� itsest��n, ei
tule juuri yhten�iseksi, ja onpa meid�n v�list� vaikea s�ilytt��
vakavuuttamme h�nen nuoren intohimonsa kuvauksia lukiessamme. Mutta se
osoittaa juuri, ett� h�n ei hetke�k��n ole ajatellut kuvata itse��n
toisenlaiseksi kuin mit� h�n oli.
H�n on vasta 24-vuotias, kun h�n jo on l�pik�ynyt kaikki n�m� asteet --
sivumennen sanoen olisi p�iv�kirjaan liitetyiss� selityksiss�
paikoitellen toivonut suurempaa kronologista tarkkuutta -- ja er�s
ulkonainen k��nne tapahtuu, joka erottaa h�net Runebergista muutamaksi
vuodeksi. Minusta tuntuu, kuin se kausi, joka alkaa heid�n
j�lleenn�kemisest��n, olisi h�nen rakkaustarinansa verrattomasti
mielenkiintoisin, niin, jopa ainoa vakavasti merkityksellinen ajanjakso.
Onhan aikaisemmin koko suhteella h�neen n�hden usein kovin h�ilyv�inen
leima, ja runoilijan osuutta on ollut varsin vaikea m��ritell�. Nyt on
h�nen olemuksessaan toinen ryhti samoinkuin h�nen ��nens� saa toisen
s�vyn, ja p�iv�kirjan kieli saa t�st� uuden v�rin. My�skin ulkonaiset
olosuhteet muodostuvat toisenlaisiksi. Yleinen mielipide hyv�ksyy h�net
ik��nkuin jollakin tavoin Runebergin l�heisyyteen kuuluvaksi, h�n ei ole
en�� pelk�st��n �flamma�, vaan uskottu, joka istuu h�nen
kirjoitusp�yt�ns� ��ress� ja j�ljent�� h�nelle h�nen virsi��n tai
kuuntelee, kun h�n lukee niit� lauluja, jotka ovat tarkoitetut V�nrikki
Stoolin tarinoitten toiseen osaan. Samaan aikaan Emilie Bj�rkst�n
l�hentyy yh� enemm�n Fredrikaa. Runoilijan puoliso omistaa my�skin
puolestaan h�net uskotukseen, ja ne kirjeet, jotka h�n kirjoitti
Emilielle (ks. Helena Westermarckin kirjoittamaa el�m�kertaa),
osoittavat, kuinka h�n t�lle paljasti koko sisimm�n itsens�, jota h�n
luultavasti ei tehnyt kellek��n muulle. T�m� on eritt�in
mielenkiintoinen, t�m� suhde n�iden molempien naisten v�lill�, joita
yhdisti rakkaus samaan mieheen. Sit�, jolle Fredrika paljastaa itsens�
niinkuin h�n tekee -- niinkuin yleens� tehd��n vain harvoille
valituille, joista ei ainoastaan pidet�, vaan jotka tunteiden ja
ajatusten puolesta tuntee l�heisikseen -- sit�, jolle h�n, tuo vakava,
k�rsiv� nainen, n�ytt�� vertavuotavat haavansa, sit� henkil�� ei h�n
mitenk��n voi pit�� h�ilyv�n� keimailijattarena tai tunkeilevana
haaveilijattarena, josta toisin vuoroin voi suoriutua ironisella
v�linpit�m�tt�myydell�. Kun n�it� kirjeit� vertaa p�iv�kirjanotteissa
viitattuihin tilanteisiin -- jos koskaan, pahoittelee erikoisesti juuri
t�ss� sit�, ettei p�iv�kirjaa ole painettu kokonaisuudessaan --
osoittavat ne, mink� aseman Emilie Bj�rkst�n Runebergin kodissa oli
saavuttanut, sittenkuin yst�vyyssiteet j�lleen oli solmittu sen pitk�n
v�liajan j�lkeen, joka seurasi tuota niin sanoaksemme lapsellisempaa
ajanjaksoa. T�m�n aseman oli h�nelle ilmeisesti Runeberg itse antanut,
ja sen oli hyv�ksynyt Fredrika, osaksi kyll�kin runoilijan vuoksi, mutta
my�s itsens� vuoksi; sill� on ilmeist�, ett� Fredrika oli kiintynyt
h�neen yh� l�mpim�mm�n henkil�kohtaisen yst�vyyden siteill�. Mutta kun
Emilie niin kuvaavasti sanoo, ett� t�m�, huolimatta siit� ett� �rauha
oli palannut�, oli �eriskummaista aikaa� tai, aivan toiseen ��nens�vyyn
kuin ennen, puhuu �levottomasta, tuskaisesta, mutta kuitenkin niin
runsaasta autuudesta, mink� viime vuodet ovat antaneet�, tai siit�, ett�
h�n on �kuitenkin sanomattomasti _rakastanut_ tuota miest�, niin n�kee
jo t�st�, ett� aallot k�viv�t voimakkaina pinnan alla, ja ymm�rt��, ett�
sellaista ei kauan voi jatkua. P�iv�kirjasta ilmenee selv�sti, niin
hienotunteisesti kuin siin� nyttemmin sellaisesta puhutaankin, ett�
Runeberg k�y yh� vaativammaksi ja yh� kiihke�mmin syytt�� h�nt�
kylmyydest� ja v�linpit�m�tt�myydest�, ja lopuksi kuvataan siin�
j�rkytt�v�ss� muodossa Emilien p��t�s luopua t�st� l�heisest� suhteesta
-- p��t�s, josta runoilija kuitenkin vasta paljoa my�hemmin saa tiet��,
koska ulkonaiset olosuhteet viel� kerran olivat kovin k�sin tarttuneet
heid�n kohtalonsa kulkuun: runoilijan sairaus vaimensi �kki� taistelut
ja katkaisi k�rjen kaikilta mietiskelyilt� ja p��t�ksilt�.
Previous Page
| Next Page
|
|