|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 7
_�nnu en g�ng_ on nimen� seuraavalla runokokoelmalla, joka ilmestyi
muutamia kuukausia Runebergin kuoleman j�lkeen 1877 ja oli �omistettu
runoilija Runebergin leskelle kunnioituksella ja rakkaudella�. Sen
sis�llys on kovin mit�t�nt� ja persoonatonta, ja ainoastaan yksi runo,
�Runebergs stuga� -- josta runoilija h�nelle oli sanonut, ett� se h�nen
kuolemansa j�lkeen tulisi olemaan h�nen leski-asuntonsa -- kohdistuu
v�litt�m�sti runoilijaan. Mutta siin� on omistuksena er�s palanen
Fredrika Runebergille, joka on kyll�kin merkillepantava. Siit� henkii
miltei kiihkomielinen kiintymys t�h�n, ja vaikkakin sek� p�iv�kirjasta
ett� Fredrikan kirjeist� voi n�hd�, kuinka l�helle toisiaan n�m� kaksi
naista jo Runebergin viimeisen� elinaikana olivat tulleet, ei voi torjua
luotaan sit� vaikutusta, ett� tuossa n�yr�n l�mpim�ss� ��nens�vyss� on
jotakin anteeksiantoa rukoilevaa. Runo osoittaa kuitenkin samalla,
kuinka yhteisen tappion tuska yhdisti heit�. Se kuuluu:
�dmjukt, v�rdnadsfullt dig h�r jag r�cker
Mina toners blyga hyllning nu,
Och min famn med k�rlek mot dig str�cker,
Var mig blid som f�rr, du dyra, du!
�D�den skiljer ej, men den f�renar
Fastare det band som kn�ts eng�ng.�
S� du sade; liksom sorgen renar
Sj�len, under livets pilgrimsg�ng.
S� hav tack, du stora, �dla hj�rta
F�r de ord du gav mig s�som tr�st
D� jag nedb�jd av min djupa sm�rta
Trycktes mot ditt rika, varma br�st.
�lskade! jag ord, ej toner �ger
F�r att tolka vad f�r mig du �r;
Vad du var och st�ds f�rblir; jag s�ger
F�r mycket ej om lov jag dig hemb�r.
Men jag f�r ej s�ga vad jag k�nner,
Jag det icke kan, ty tankars m�ngd
Mig bestorma, och i hj�rtat br�nner
T�ren, sucken, sm�rtan innest�ngd.
Du f�rst�r mig dock, och d�rf�r v�gar
Dig, som minnas skall en efterv�rld,
H�r en sj�l, som tacksamt f�r dig l�gar,
�dmjukt �gna denna ringa g�rd.
Lopuksi ilmestyi viel� 1886 runokokoelma, _De sista_, joka on vahvasti
uskonnolliss�vyinen ja, kuten edellinenkin, tulkitsee vaikutelmia
musikaalisista el�myksist� ja siten osoittaa, kuinka t�m� harrastus
Emilie Bj�rkst�niss� pysyi el�v�n� h�nen vanhuuden p�iviins� saakka.
Mit��n asemaa Suomen kirjallisuudessa ei h�n t�ll�
kirjailijatoiminnallaan kuitenkaan saavuttanut, ja kaikista h�nen
julkaisuistaan sai ainoastaan �muutamia muistelmia� sis�lt�v� kirja
suhteellisen laajan lukijapiirin -- siihen liittyi my�hemmin erityisen�
julkaisuna ilmestynyt _Minne fr�n Bj�rkudden_. Sit�vastoin oli h�n
ainakin nuoremman sukupolven keskuudessa hyvin tunnettu ja suuressa
arvossa pidetty ahkerasta avustusty�st��n Topeliuksen perustamassa
lastenlehdess� Trollsl�ndan'issa. Sen vuoksi h�n her�tti niin tavatonta
mielenkiintoa, aina kun h�n tuli k�ym��n Viipuriin, miss� h�n usein
oleskeli veljens� luona, ja j�nnitys ja uteliaisuus lis��ntyi viel�
siit�, ett� h�n todenmukaisissa kotikuvauksissaan Trollsl�ndan'issa oli
siirt�nyt veljens� lapset nimineen kaikkineen kirjallisuuteen, nuo,
jotka olivat omia tovereitani ja jotka t�ten tuntuivat saaneen osakseen
huomattavan kunnian ja tulleen melkein kuolemattomiksi. T�st� kai
johtunee, ett� min� niist� harvoista kerroista, jolloin h�net n�in, niin
selv�sti muistan h�nen hienot, uurteiset kasvonsa, h�nen hiljaisen
eloisan olemuksensa ja h�nen valkoisen huntumyssyns�.
III
Kun vanhemman sukupolven keskuudessa Emilie Bj�rkst�nin ja Runebergin
yst�vyys on tullut puheenaineeksi, on kernaasti huomautettu, ett�
ensinmainittu liikakiihoittuneine, jopa �hysteerisine�
luonteenlaatuineen ep�ilem�tt� itselleen liioitteli t�m�n suhteen ja
erikoisesti runoilijan tunteiden laatua. Joskaan nyt, kun p�iv�kirja
oleellisilta osiltaan on julkaistu, ei tunnu olevan mit��n syyt� a
priori ep�ill� sen tunnustuksen ja itsetutkistelemuksen
todenper�isyytt�, jonka h�n siin� esitt��, voi kuitenkin olla syyt�
korostaa paria seikkaa, joiden voi ajatella valaisevan t�t� kysymyst�.
P�iv�kirjan kriitilliseen arviointiin n�hdenh�n on heikkous, ettei sit�
kokonaisuudessaan ole saatavissamme. Ja t�ytt� selvyytt�h�n ei koko
suhteesta voida saada, ennenkuin Runebergin kirjeet Emilielle tulevat
tunnetuiksi 1946.
Previous Page
| Next Page
|
|