|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 11
Sellaisena n�en p�iv�kirjan kuvauksen mukaan t�m�n suhteen, mit� tulee
Runebergin omaan osuuteen siin�. Palaan siihen, mit� olen t�m�n
kirjoitelman alussa sanonut: se kuva, jonka olemme runoilijasta
s�ilytt�neet, on tullut t�ydellisemm�ksi h�nen inhimilliseen
olemukseensa n�hden ja sen kautta vain k�ynyt rikkaammaksi. H�nell� oli
toden totta varaa maksaa tunne-el�myksen tarpeensa riist�m�tt� mit��n
kenelt�k��n muulta ja tuottamatta omalle sielulleen vahinkoa. T�ss�
puheena oleva suhde vaihtelee tunnevoimaansa, joskaan ei laatuunsa
n�hden; se voi ilmet� viattomana leikkin� ja se voi myllert�� ilmoille
myrskyj�, se huipentuu l�helle suurta ratkaisua ja se p��ttyy hiljaiseen
sopusointuun. Mutta kaikissa vaiheissa seisoo runoilija sen yl�puolella,
samalla kertaa kuin h�n liitt�� siihen syd�mens� ominaisuudet, sen
voimakkaan l�mm�n, sen puhtauden ja sen ritarillisuuden. Jos tulee
kysymykseen jonkun �syy�, ottaa h�n sen omalle osalleen parjaushaluisen
yhteiskunnan edess�, joka tahtoo k�yd� Emilien kimppuun, ja kun t�m�
viel� viimeisin� aikoina tuntee omantunnonvaivoja ja tunnustaa ne
h�nelle, lupaa h�n toisessa maailmassa �vastata heid�n molempien
puolesta�.
* * * * *
Eik� sitten todellakaan voi huomata mit��n j�lki� kaikesta t�st�
Runebergin t�m�naikaisessa runoudessa?
Paljoa niit� ei tosiaankaan ole, mutta niit� l�ytyy kuitenkin. On
luonnollisesti vaikea sanoa, miss� m��rin Runebergin vilkasta
tuotteliaisuutta 1840-luvulla voidaan pit�� sen l�mp�aallon
aiheuttamana, joka Emilien kautta tuli h�nen olemukseensa, vaikkakin on
syyt� otaksua, ett� niin oli asian laita, eritt�inkin kun siihen vertaa
h�nen pient� tuotantoaan niin� vuosina, jolloin he v�h�n sen j�lkeen
olivat erossa. Mutta t�ydell� varmuudella voi joka tapauksessa t�h�n
yhteyteen asettaa sen merkitt�v�n runon, joka on ainoa laatuaan h�nen
my�hemm�ll� kaudellaan ja joka julkaistiin (salanimell�, se on
huomattava) kalenterissa Necken 1849 sek� oli siis syntynyt ajankohtana,
jolloin suhteet olivat k�rjistyneet ja johtaneet tuohon edell�
viitattuun v�liaikaan kev�tkes�ll� edellisen� vuonna -- �Otaliga v�gor
vandra�. Otan vapauden t�h�n lainata, mit� el�m�kerrassa (II, s. 183)
olen sanonut t�st� runosta: �Viel� merkitt�v�mpi on se kuitenkin
todistuksena puhtaasti inhimillisest� aaltoilusta syd�mess�, jonka
liikkeit� niin harvoin aavisti tuon tyvenen ylevyyden alla, joka oli
miehen niinkuin runoilijankin voimakkain luonteen piirre. Se vaikuttaa
n�in ollen melkein vapauttavasti, ja se ilmaisee, ett� ei ainoastaan
hengen suuruus loitontanut runoilijaa ymp�rist�st��n, vaan my�skin h�nen
tunteittensa voima joka oli liekehtiv� palo noiden h�nen ymp�rill��n
'valtameress�' vaeltavien lukemattomien, yksitoikkoisten aaltojen
viileyteen verrattuna. P�iv�kirjanotteet n�ytt�v�t minusta nyt
vahvistavan erittelyn oikeaksi.
N�iss� otteissa mainitaan er�s pieni ainekirjoitus: �Mill�
edellytyksill� voi toivoa avioliiton tulevan onnelliseksi?� jonka Emilie
opettajaltaan lehtori Lindforsilta oli saanut teht�v�kseen kirjoittaa.
On varmaan enemm�n kuin sattuma, ett� Runeberg on kirjoittanut -- sangen
pitk�n ja paikoitellen sangen hauskan -- leikillisen kirjoitelman
nimelt�: �Er��n nuoren rouvan vastaus maisterin kilpakysymykseen:
onnellisen avioliiton ehdot�, joka on painettu J�lkeenj��neisiin
Kirjoitelmiin (s. 196 ja seur.). Str�mborg sanoo, ett� h�n t�ss� laski
leikki� hyvist� tuttavistaan rouva Lindforsista ja er��st� toisesta
porvoolaisesta rouvasta. Mutta kun vertaa otsakkeita ja n�kee, kuinka
Runeberg ivallisen itsepintaisesti v�itt��, ett� avioliitto tulee
onnelliseksi ainoastaan siten, ett� kaikki valta annetaan rouvan k�siin,
s. o. aivan p�invastaista kuin Emilie, jonka mielest� vaimon tulee
kaikessa olla miehelleen alamainen, ei voi olla ajattelematta, ett�
t�ss� on jotakin yhteytt� ja ett� runoilija, joskin h�n l�hinn� kohdisti
sepitelm�ns� mainittuihin rouviin ja kenties tahtoi antaa pienen
letkauksen puolisonsa emansipatsioni-innolle, kuitenkin kaiketi
etup��ss� tarkoitti laskea leikki� nuoren yst�v�tt�rens� kanssa ja
huvittaa t�t�, joka oli k�ynyt k�siksi h�nelle niin vieraaseen
aineeseen.
Kalenterissa Fj�riln julkaisi Runeberg 1851 pienen Heine-mukaelman,
jonka esineen� ep�ilem�tt� on Emilie (J�lkeenj. Kirj., s. 34). Se on
nimelt��n �V�r k�rlek� ja se tekee pilkkaa heid�n molempien monista
rakastumisista. �Du stolta, str�lande flicka�, nimitt�� h�n Emiliet� ja
laulaa:
Du n�mnde dig min slavinna,
Jag kallade mig din slav.
Det var din femtonde k�rlek,
Som d� �t mig du gav.
Previous Page
| Next Page
|
|