|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
�Ylip��t��n ei useinkaan niin vakavasti tarkoitettua�, sanoo rouva
Runeberg h�nen suhteestaan mielitiettyihins�; t�ytyy my�nt��, ett� t�h�n
sangen ep�r�iv��n sanamuotoon sis�ltyy jonkun verran pid�ttyv�isyytt�.
Niinp� kertookin rouva Runeberg itse tuosta ensimm�isest� Mariasta,
Saarij�rven morsiamesta, ett� sen j�lkeen kuin h�nell� ei en�� ollut
sijaa runoilijan syd�mess�, t�m� kuitenkin katsoi kunniansa vaativan
olemaan per�ytym�tt�, eik� rouva Runeberg tahdo puhua �niist�
taisteluista ja suruista, joita t�m� aiheutti� (kirjoittamani
el�m�kerta, II, 538). Se oli tosin nuoruusromantiikkaa, mutta olihan se
kuitenkin varsin paljon. Muistelihan h�n ensimm�ist� Fredrikaa,
(�Nordanbruden�) viel� vanhuudessaankin ja l�hetti t�lle avustusta, kun
h�n oli puutteessa. Toinen Maria, Maria Prytz, h�nen entinen oppilaansa,
oli h�nen avioliittonsa ensimm�isin� vuosina Helsingiss� yksi
Lauantaiseuran naisia ja vieraili my�hemminkin runoilijan kodissa
Porvoossa. Maria Prytz kuoli kolmenkymmenenkolmen vuotiaana Turussa
1849, ja runoilija otti j��hyv�iset h�nelt� h�nen kuolinvuoteensa
��ress�. T�t� naista t�ss� julkaistujen p�iv�kirjanlehtien
kirjoittajatar tarkoittaa, kun h�n puhuu jostakusta, �jolle h�n oli
mustasukkainen aina hulluuteen saakka�, ja p�iv�kirjan julkaisijattaren
tiedonannon mukaan on Runeberg viel� vanhana ja sairaana sanonut h�nelle
t�st� nuoruudenrakkaudestaan: �H�n oli alttiimpi kuin sin�, h�nen
mielest��n en min� koskaan rakastanut liiaksi.� Vaikkakin t�m� olisi
ollut lausuttu kevyen leikillisesti, viittaa kaikki siihen, ett� t�m�
kaunis ja ylpe� nainen, intohimoisine luonteineen, herkkine
mielenlaatuineen ja runollisuuden siivitt�mine luonnonpalvontoineen,
merkitsi Runebergille paljoa enemm�n kuin �pient� mielikuvaleikki� ja
ett�, kuten my�skin el�m�kerrassa olen viitannut (I, 304), t�ss� oli
kysymyksess� molemminpuolinen, syv� ja l�mmin suhde. T�st� suhteesta
puhuttiin paljon, kertoo er�s samanaikuinen muistiinpano, ja jos t�m�
nuori nainen s��styi silt� katkeralta moitteelta, joka sittemmin tuli
Emilie Bj�rkst�nin osaksi, tapahtui se siit� syyst�, ett� otettiin
huomioon h�nen sairautensa (keuhkotauti) ja ett� h�nen aikainen
kuolemansa toi mukanaan sovitusta ja unhoa. H�nen sanotaan olleen
mallina ylioppilaan sisarelle Runebergin Hannassa, ja er�s erinomaisen
kaunis luonnonkuva, jota Runeberg on k�ytt�nyt Vanhan puutarhurin
kirjeiss�, on h�nen kyn�st��n l�ht�isin (Str�mborg: Biogr. anteckn. IV,
1, 176). H�n on ep�ilem�tt� se varhaisempain aikojen rakastettu, jota
Fredrika Runeberg l�hinn� ajattelee, kun h�n edell� lainatuissa sanoissa
n�ytt�� tekev�n er�it� poikkeuksia. -- Augusta (Lundahl), �lyll� ja
taiteellisilla lahjoilla runsaasti armoitettu Lauantaiseuran ihastuttava
kaksikymmenvuotias �Hebe�, oli J. J. Nervanderin suuri rakkaus eik�
Runebergin, niin paljon kuin t�m� ihailikin h�nt�. Sofi (Kellgren) taas
oli vain hyv� yst�v�t�r ja sukulainen. Ja vihdoin �Emili�, joka ei ilman
tarkoitusta ole viimeisen� j�rjestyksess� -- Emilie Bj�rkst�n, jonka
pitk�, onnenhurmaa ja tuskaa tulviva rakkaustarina on t�ytt�nyt tuon
vanhan p�iv�kirjan lehdet h�nen palavan sielunsa purkauksilla ja
lopuksi, kahdenkymmenen vuoden liekehtelyn j�lkeen, kauniilla ja
syv�llisen vakavilla ilmaisuilla siit� kohtaloon alistumisesta, jolla
h�n luopuu siit�, mik� ei voinut jatkua tulematta h�nelle
ylivoimaiseksi.
Str�mborg kertoo El�m�kerrallisissa muistiinpanoissaan (IV, 1, 274 ja
seur.) Emilie Bj�rkst�nist�, t�m�n kuvailtua ensimm�ist� tapaamistaan
Runebergin kanssa (1838): �H�n oli silloin viisitoistavuotias, kaunis ja
unelmoiva, t�ynn� tulta ja viehkeytt� ja syd�n alttiina kaikelle
suurelle ja kauniille el�m�ss�.� Ja Str�mborg lis��: �Kirjailijattaren
antoisaan ihailuun vastasi Runeberg pian l�mpim�ll� my�t�tunnolla, ja
niin tuli h�n huomaamattaan lis��m��n niiden lemmittyjen lukua, jotka
eri aikoina olivat runoilijan jatkuvasti nuorekkaan ja tunnekyll�isen
syd�men ylitsevuotavan l�mm�n johdattimina. Lukuunottamatta rouva
Runebergia, joka aina oli ja pysyi h�nen 'hj�rtemutter'inaan --
Runebergin k�ytt�m� kuvaava nimitys -- ja joka vallitsi koko taloa ja
oli kaiken kilpailun yl�puolella, lienee kirjailijatar Runebergin
mielitiettyjen joukossa mainittava l�hinn� Maria Prytzi�... Lopulla
1840-lukua ja seuraavan vuosikymmenen alussa oli Runeberg verrattain
vilkkaassa kirjevaihdossa kirjailijattaren kanssa. Er��ss� n�ist�
kirjeist� kirjoitti runoilija muun muassa, ett� t�m� h�nelle oli
'enemm�n kuin kev�t ja j�rvi ja kukat ja toukokuut'... Runebergin
kodissa oli ja pysyi h�n ... my�skin Runebergin sairauden aikana usein
n�htyn� vieraana, ja rouva Runebergin kanssa h�n oli vilkkaassa
kirjevaihdossa 1850-luvun keskivaiheilta aina rouva Runebergin kuolemaan
saakka. Kirjailijatar lopettaa kuvauksensa niill� s�keist�ill�, jotka
Runeberg heid�n tuttavuutensa ensi vuosina kirjoitti h�nen
muistokirjaansa. Kun ne eritt�in hyvin luonnehtivat Runebergin
hyv�ntahtoista ja leikkis�� tapaa seurustella h�nen ja muiden nuorten
tytt�jen kanssa, lainaamme ne t�h�n. Ne kuuluvat:
Vad m�ngd bekanta ren du hunnit samla,
En v�n fr�n varje stad, fr�n varje ort!
Ser du dem hos dig alla? Nya, gamla?
S�g, eller v�ntar du blott deras kort?
Previous Page
| Next Page
|
|