Ratsumies Peter Halket Mashonamaasta by Olive Schreiner


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 12

"On," sanoi vieras. Sitten h�n ojensi k�tt��n pime��n. "Tuolla er��ss�
luolassa oli kaksi naista. Kun r�j�hdytitte luolan, j�iv�t he
vahingoittumatta kivilohkareen taakse. Kun te veitte pois kaikki jyv�t
ja poltitte ne, mit� ette jaksaneet kantaa, oli siell� vakallinen, jota
ette huomanneet. Naiset j�iv�t sinne, sill� toinen oli kahdeksankymment�
vuotta ja toisen piti kohta synnytt��, ja he eiv�t uskaltaneet l�hte�
seuraamaan heimonsa j��nn�ksi�, sill� te olitte heid�n kentill��n. Joka
p�iv� vanha vaimo jakoi jyvi� vakasta ja he keittiv�t ne y�ll�
rotkossaan, josta te ette voineet huomata savua. Ja joka p�iv� vanha
vaimo antoi nuorelle kaksi kourallista ja otti itselleen yhden
kourallisen sanoen: 'Lapsen t�hden sinun kohdussasi'. Ja kun lapsi oli
syntynyt ja nuori vaimo parantunut, otti vanha vaimo vaatteen ja kaasi
siihen kaikki jyv�t vakasta. Ja h�n pani jyv�t nuoren vaimon p��n p��lle
ja lapsen h�nen selk��ns� sanoen: 'Mene pitkin virran rantaa, kunnes
tulet pohjoiseen siihen maahan, jonne heimomme l�ksi. Jonakin p�iv�n�
voit sitten l�hett�� minua noutamaan'. Ja nuori vaimo kysyi: 'Onko
sinulla kyllin jyvi� vakassa, kunnes tullaan sinua noutamaan?' Vanha
vaimo vastasi: 'Minulla on kyllin.' Ja h�n istui luolan murretulle
ovelle ja katseli kuinka nuori vaimo astui alas kukkulata ja yl�s virran
�yr�st� sek� katosi pensaikon taakse. Vanha vaimo katseli tasankoa ja
n�ki sen paikan, jossa neekerikyl� oli ollut ja jossa h�n oli nuorena
tytt�n� istuttanut maissia --"

"Min� kohtasin naisen, jolla oli jyvi� p��ns� p��ll� ja lapsi sel�ss�!"
sanoi Peter hiljaa.

"Ja t�n� iltana min� taas n�in h�nen istuvan luolansa ovella. Kun
aurinko oli laskenut, rupesi h�n v�risem��n vilusta. H�n ry�mi sis��n ja
laskeutui vakan viereen. T�n� y�n� puoli nelj� h�n kuolee. Min� olen
tuntenut h�net siit� asti, kun h�n oli pieni lapsi ja leikki majojen
ymp�rill�, sill� aikaa kun h�nen �itins� ty�skenteli maissipellolla. H�n
kuului meid�n yhti��mme."

"Todellako!" sanoi Peter.

"On meill� muitakin j�seni� t��ll�," sanoi vieras. "Tuolla asui er�s
kullankaivaja," -- h�n osoitti pohjoiseen --. "H�n noitui ja kirosi
ihmisten kuullen mutta h�nell� oli monta palvelijaa, jotka tiesiv�t ett�
h�n oli heid�n yst�v�ns�, kun h�t� tuli. Kun he olivat sairaita, hoiti
h�n heit� omin k�sin, kun heill� oli huolia, meniv�t he h�nen luokseen
apua hakemaan. T�m�n sodan alkaessa kaikki mustien miesten syd�met
olivat katkerina, sill� muutamat valkoiset miehet olivat valehdelleet
heille, ja heid�n l�hettil��ns� oli tapettu, kun he aikoivat pyyt��
Englantia ottamaan heit� suojaansa. Siihen aikaan muutamat niist�
miehist�, jotka taistelivat valkoisia miehi� vastaan, tulivat
kullankaivajan asunnolle. Kullankaivaja ampui heihin kolosta, jonka h�n
oli puhkaissut oveensa, mutta he ampuivat h�neen takaisin vanhalla
elefanttipyssyll�, ja kuula s�rki h�nen kylkens�, ja h�n vaipui
lattialle -- sill� usein saa syyt�n k�rsi� syyllisen edest� ja armelias
mies kaatuu, mutta sortaja menestyy. Silloin h�nen musta palvelijansa,
joka oli h�nen luonaan, otti h�net nopeasti syliins� ja kantoi h�net
asunnon taakse ja sielt� alas virran uomaan, jonne kukaan ihminen ei
voinut heid�n j�lki��n seurata. Siell� palvelija piilotti is�nt�ns�
�yr��ss� olevaan koloon. Ja kun miehet tulivat asuntoon, eiv�t he
voineet l�yt�� valkoista miest�, eik� n�kynyt j�lki� h�nen askeleistaan.
Mutta illalla kun musta palvelija palasi asunnolle hankkiakseen ruokaa
ja l��kkeit� is�nn�lleen, ottivat miehet h�net kiinni ja sanoivat: 'Voi
sinua heimosi pett�j�, valkoisen miehen koira, joka puollat niit�, jotka
ottavat meilt� maamme ja vaimomme ja tytt�remme aivan silm�imme edess�!
Sano heti minne olet h�net piilottanut?" Ja kun h�n ei tahtonut vastata
heille, tappoivat he h�net asunnon oven eteen. Kun sitten ilta tuli,
ry�mi valkoinen mies k�sill��n ja polvillaan ja saapui asuntoonsa
hakemaan ruokaa. Kaikki muut miehet olivat menneet, mutta h�nen
palvelijansa makasi kuolleena oven edess�, ja valkoinen mies arvasi
kuinka kaikki oli tapahtunut. H�n ei jaksanut ry�mi� edemm�ksi, vaan
laskeutui alas oven eteen, ja sin� y�n� valkoinen mies ja musta mies
makasivat vieretysten, kuolleina. Nuo molemmat olivat minun yst�vi�ni."

"Se oli helkkarin reipas neekeri," sanoi Peter, "olen kuullut ennenkin
samanlaisia juttuja heist�. Kerran er�s tytt� tapettiin, kun h�n ei
tahtonut ilmaista em�nt�ns� olopaikkaa. Mutta," lis�si Peter
ep�ilev�sti, "kaikki teid�n yhti�nne j�senet n�ytt�v�t olevan neekereit�
tai joutuvan surmatuiksi."

"Ne kuuluvat kaikkiin kansakuntiin," sanoi vieras. "Er��ss� kaupungissa
vanhassa siirtomaassa on yksi meid�n v�ke�mme, v�h�p�t�inen
ulkomuodoltaan ja ��nelt��n. Tapahtui er��n� sunnuntaina, kun paljon
v�ke� oli kokoontunut h�nen ymp�rilleen, ett� h�n nousi heille
saarnaamaan. Ja kun aika tuli, ett� h�nen piti alkamaan, sanoi h�n: 'Sen
sijaan ett� puhuisin teille, tahdon lukea teille kertomuksen.' Ja h�n
avasi vanhan kirjan, yli kahdentuhannen vuoden vanhan ja luki: 'Sitte
tapahtui, ett� Nabothilla Jesreeliittil�isell� oli viinam�ki
Jesreeliss�, l�sn� Ahabin, Samarian kuninkaan huonetta.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sun 16th Mar 2025, 0:01