|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 33
Silloin sairastui Jeanne ankarasti. H�nen vihollistensa toivo ei ollut
antaa h�nen kuolla luonnollista kuolemaa, ja kaikkia l��k�ritaidon
keinoja koetettiin. H�n paranikin, vaikka hitaasti. Koetettiin k�ytt��
hyv�ksi h�nen heikkoustilaansa ja taivuttaa h�nt� tunnustamaan
ilmestyksens� v��riksi. Vasta silloin kuin h�n itse my�nt�isi tekem�ns�
ty�n olevan saatanasta eik� Jumalasta, olisi vihollisten voitto
t�ydellinen, vasta silloin olisivat englantilaiset tunteneet
kostaneensa. Se ei kuitenkaan tahtonut onnistua, vaan h�n pysyi
entisiss� sanoissaan. H�nelt� kiellettiin Herran ehtoollinen, mutta
kuolo silmien edess� oli h�n kuitenkin tyyni. Jumala oli suojeleva h�nen
ruumistaan ja sieluaan; pahempi oli h�nen tuomariensa laita, arveli h�n.
H�net, vietiin huoneeseen, jossa oli kidutuskoneita. �Voitte murskata
kaikki j�seneni�, sanoi h�n, �ja jos muutan mielipidett�, ei se
kuitenkaan merkitse mit��n, sill� silloin kipu pakoittaa minut v��r��n
tunnustukseen.�
Mutta Pariisin yliopistosta tulikin kirjoitus, jossa Jeannen syyllisyys
t�ydellisesti tunnustettiin. H�n oli antanut leikata hiuksensa, jotka
Jumala oli h�nelle antanut h�nen p��ns� peitteeksi, ja pukeutunut miehen
vaatteisiin, h�n oli kerettil�inen, luopio j. n. e. Rouenin
tuomiokapituli n�ki parhaaksi yhty� niihin viisaihin sanoihin, jotka
tulivat Pariisin �alma mater'ista�. Jeannea kehoitettiin viel� kerran
valalla kielt�m��n, mutta turhaan. Silloin p��tettiin panna toimeen
suuremmoiset juhlallisuudet, joiden kautta koetettiin h�neen vaikuttaa.
24 p:n� toukokuuta vietiin Jeanne St. Ouen'in kirkkomaalle, johon oli
pystytetty kaksi parveketta. Toisella oli Winchesterin piispa,
englantilainen kardinaali, joka oli oikeudenk�ynnin ylin johtaja ja
h�nen ymp�rill��n piispoja, jumaluusoppineita, lakimiehi�, sotilaita ja
muita etevi� miehi�. Toiselle parvekkeelle vietiin Jeanne. Sen
alapuolella oli py�veli kidutusaseineen. Kansanjoukko tunkeili
ylt'ymp�rill�. Guillaume Erard seurasi Jeannea parvekkeelle ja piti
h�nelle teoloogisen esitelm�n siit� synnist�, johon h�n teki itsens�
syyp��ksi, kun h�n ei tahtonut paeta kirkon helmaan. H�n tuli sanoneeksi
muutamia kovia sanoja Kaarlo VII:nest�. Jeanne keskeytti h�net
selitt�en, ett� h�nen kuninkaansa oli hyv� kristitty ja ettei kuningasta
voitu syytt�� siit� mit� h�n, Jeanne, oli sanonut ja tehnyt. Koko
Jeannen k�yt�ksest� huomattiin kuitenkin ett� h�n oli levoton ja
ep�varma.
Erardin puheen j�lkeen luettiin h�nen kuolemantuomionsa. Se ei en��
antanut aihetta ep�ilykseen. Kirkko j�tti Jeannen maallisen vallan
k�siin, ja h�n viet�isiin roviolle poltettavaksi. H�nen katseensa
himmeni, ja heikolla ��nell� lausui h�n: �Suostun siihen, mit� kirkon
tuomarit k�skev�t. Tahdon totella heid�n tahtoaan.� -- �Ettek� en��
puolusta n�kyj�nne ja ilmestyksi�nne?� -- �Vetoon kirkon tuomareihin.�
-- �Silloin tulee Teid�n valalla kielt�� ja panna nimenne t�m�n
asiakirjan alle.� -- Jeanne piti kyn�� k�dess��n, piirsi ristins� ja
kirjuri kirjoitti �Jeanne� kirjoituksen alle. Josko t�m� paperi, joka
luettiin Jeannelle, todella sis�lsi kaiken sen, mik� on virallisessa
kieltoasiakirjassa, on asia, jota ei ole voitu saada t�ysin selville.
Varmaa on kuitenkin, ett� Jeanne kielsi kutsumuksensa heikkouden
hetken�, tuskallisen kuoleman pelosta, rakkaudesta el�m��n, joka oli
luonnollista yhdeks�ntoista vuotiaalle, elinvoimaiselle tyt�lle.
Varsinaisena syyn� siihen lienee kuitenkin ollut se, ett� h�n siten
luuli p��sev�ns� englantilaisten k�sist� kirkon huostaan. Sen vuoksi h�n
h�mm�styi saadessaan kuulla tuomionsa, jonka mukaan h�nen piti viett��
loput el�m�st��n vankeudessa. Jeanne vietiin sitten takaisin linnaan.
Paluumatkalla nostivat lukuisat saapuvilla olevat englantilaiset ankaran
metelin, sill� he olivat ��rimmilleen kiivastuneet siit�, ett� Jeanne
nyt n�ytti p��sev�n heid�n k�sist��n. He eiv�t voineet k�sitt�� sit�
h�ijyyden syvyytt�, joka piili t�ss� kielt�misn�yt�nn�ss�. �Viel� me
h�net l�yd�mme j�lleen�, virkkoi er�s t�m�n julman n�ytelm�n etevimpi�
n�yttelij�it�. Koko t�m� meteli oli pantu toimeen ainoastaan siin�
tarkoituksessa, ett� h�nen valtansa ja maineensa alenisi Ranskan kansan
silmiss�. Sokeat ihailijat ovat tahtoneet kielt�� tahi kokonaan toisin
selitt�� t�t� Jeannen heikkoutta, mutta se pysyy, eik� kukaan tuominne
h�nt� siit�, ett� inhimillisi�kin tunteita asui t�ss� Jumalan
ihmeellisess� aseessa.
Jeanne palasi vankeuteen. H�n puettiin naisen pukuun ja pantiin entist�
kovempiin kahleisiin. H�nen kainoudentuntoaan loukattiin mit�
t�rkeimm�ll� tavalla, ja h�n huomasi, katkerata kyll�, ett� h�nen
��nens� olivat olleet oikeassa, kun olivat k�skeneet h�nt� k�ytt�m��n
miehen pukua, niin kauvan kuin h�n seurusteli miesten kanssa. H�nt�
vaivasi ep�ilys ja omantunnon vaivat, h�nen ��nens� joko vaikenivat tahi
moittivat h�nen menettelytapaansa. Kun h�n er��n� aamuna her�si, l�ysi
h�n vuoteensa ��rest� ainoastaan miehen vaatteita. Vanginvartija oli
ottanut pois h�nen naispukunsa korkeammasta k�skyst�, kuten luullaan.
Asiaa ei kuitenkaan ole saatu selville. Yht� kaikki, Jeannen oli pakko
j�lleen pukeutua miehenpukuunsa. H�n ymm�rsi, ett� se merkitsi kuolemaa,
sill� samalla h�n oli �luopio�. Viel� kerran taisteli h�n heikon
luontonsa kanssa, mutta heti kun h�n oli saanut vanhan pukunsa ylleen,
oli kuin h�n olisi saanut entisen voimansakin takaisin. H�n sai j�lleen
rohkeutta k�rsimyksen kautta sovittaa mit� h�n kieltovalallaan oli
rikkonut. H�n rupesi taas uskomaan ��niins�.
Previous Page
| Next Page
|
|