Kuuluisia naisia 1 by Ellen Fries


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 32

Tuomarit eiv�t koskaan v�syneet kyselem��n h�nen ilmestyksist��n, vaikka
h�n useimmiten vastasi, ettei se h�nen mielest��n kuulunut
oikeudenk�yntiin tahi ettei h�nen ollut lupa siit� puhua tahi ettei h�n
nyt voinut vastata, vaan ehk� vastedes. Kuvaavia yleiselle
k�sitystavalle ovat monet yksityisseikkoja koskevat kysymykset h�nen
ilmestyksist��n. �Milt� enkelit ja pyhimykset n�ytt�v�t? Mist� tied�tte,
miesk� vai nainen Teit� puhuttelee? Onko pyhimyksill� hiukset? Onko
heill� pitk�t hiukset?� j. n. e. loppumattomiin. Jeanne v�itti tosin
varmasti n�hneens� sek� pyh�n Mikaelin, pyh�n Margaretan ett� pyh�n
Katarinan yht� selv��n kuin h�n n�ki tuomarinsa, mutta kaikkiin n�ihin
yksityisseikkoja koskeviin kysymyksiin tiesi h�n harvoin vastausta.
V�list� selitti h�n ne hy�dytt�miksi, v�list� ei h�n ollut niin tarkasti
katsonut. �Milt� n�ytt�� pyh� Mikael?� kysyttiin h�nelt� er��n� p�iv�n�.
-- �En n�hnyt h�nell� kruunua, enk� tied�, mimmoiset vaatteet olivat.�
-- �Oliko h�n alaston?� -- �Luuletteko, ettei Jumalalla ole kylliksi
h�nt� pukeakseen?� �Onko h�nen p��ss��n hiuksia?� -- �Miksik� ne
olisivat leikatut?� -- �Oliko h�nell� vaaka?� -- �Sit� en tied�.� -- Kun
tuomarit toisella kertaa rupesivat j�sen j�senelt� kyselem��n
pyhimyksist�, vastasi h�n, ett� h�n ainoastaan ajatteli heid�n ��ni��n.
-- �Mutta kuinka ne voivat puhua, ellei niill� ole j�seni�?� -- �Se on
Jumalan asia.� H�n lis�si, ett� ��ni oli kaunis, lempe� ja vaatimaton ja
puhui ranskaa. Tuomari kysyi, eik� pyh� Margareta puhunut
englanninkielt�. �Kuinka niin�, vastasi Jeanne, �puhuisiko h�n
englanninkielt�, kun h�n ei kuulu englantilaiseen puolueeseen?� T�m� oli
melkein ainoa vastaus ilmestysten suhteen, jota tuomarit mielest��n
voivat k�ytt�� hyv�kseen h�nt� tuomitessaan, niin oli h�nen onnistunut
v�ltt�� kaikkia ansoja, joita h�nelle Oli viritetty.

Selvempi oli se syyt�s, ett� h�n oli ollut puettuna miehen vaatteisiin.
Siihen ei h�n voinut vastata muuta, kuin ett� h�n oli tehnyt sen Jumalan
k�skyst�, ett� h�nen oli m��r� k�ytt�� niit� niin kauan kuin h�n
ty�skenteli Ranskan vapauttamiseksi, eik� h�n viel� ollut saanut ��nilt�
eroa toimestaan. H�n ei tahtonut tunnustaa, ett� oli rikoksellista
Jumalaa ja ihmisi� kohtaan k�ytt�� niit� vaatteita, jotka paraiten
sopivat sit� el�m�� varten, jota h�n vietti. H�n ei mill��n ehdolla
suostunut niist� viel� luopumaan Tuomarit eiv�t kuitenkaan h�nen
puolustuksestaan v�litt�neet, vaan merkitsiv�t h�nen mielipiteens� t�ss�
kysymyksess� syyt�skohtien joukkoon. Jeannella itsell��n n�ytt�� olleen
hyv� toivo. H�n luuli p��sev�ns� vapaaksi ennenkuin kolme kuukautta
kuluisi, sill� sen olivat ��net h�nelle sanoneet. Jos h�n saisi
tilaisuuden paeta, my�nsi h�n k�ytt�v�ns� sit� hyv�kseen. H�n varoitti
tuomareitaan siit� tuomiosta, jonka he tuottivat itselleen pit�m�ll�
h�nt� vankina.

Jeannen k�yt�s, h�nen sattuvat ja viisaat vastauksensa her�ttiv�t
kaikkien ihailua. Monet h�nen kiivaimmista vastustajistaankin ovat
lausuneet ihmettelyns� siit�. Vaikka h�n oli yksin, ilman puolustajia
kaikkien noiden oppineiden, viekkaiden pappismiesten keskell�, ei h�nt�
oltu voitu tuomita. Ei mik��n niin paljon ole kohottanut Jeanne d'Arcin
mainetta j�lkimaailman silmiss� kuin juuri t�m� oikeudenk�ynti, jonka
p�yt�kirjat, h�nen vihollistensa kirjoittamat, todistavat ainoastaan
h�nen parastaan.

Cauchon ei kuitenkaan ollut menett�nyt toivoaan. H�n antoi tehd�
lyhennyksen p�yt�kirjoista ja luetti sen Jeannelle. H�n ei tehnyt muuta
muistutusta, kuin ett� h�n tahtoi siihen koko nimens�, Jeanne d'Arc tahi
my�s Jeanne Rom�e, sill� h�nen kotiseudullaan oli tytt�jen tapana
k�ytt�� �idin nime�. Kun p�yt�kirjanote oli luettu, tehtiin h�nelle
kysymys, josta riippui enemm�n kuin mist��n edellisest�. Cauchon astui
esiin ja kysyi, tahtoiko Jeanne lyk�t� kirkon p��tett�v�ksi, oliko h�n
tehnyt jotain kirkon uskoa vastaan. Jeanne vastasi, ettei h�nell� ollut
mit��n sit� vastaan, ett� papisto tutki h�nen vastauksiaan, mutta asian
antoi h�n Herran, �joka minut on l�hett�nyt, pyh�n Neitsyen ja kaikkien
taivaan pyhien huostaan. Herra ja kirkko on sama asia.� Koetettiin
selitt�� h�nelle, ett� oli olemassa sek� �ecclesia triumphans�
taivaassa, ett� �ecclesia militans� maassa, mutta h�n pysyi �skeisiss�
sanoissaan.

Muuta ei tarvittukaan inkvisitsioonin lakien mukaiseen syyt�kseen
kerettil�isyydest�. V�h�ll� vaivalla saatiin kokoon kokonaista
seitsem�nkymment� eri artikkelia, joissa h�nt� syytettiin noidaksi,
v��r�ksi profetissaksi, pilkkaajaksi, koska h�n ei uskonut pyhimysten
puhuvan englanninkielt�, halukkaaksi vuodattamaan ihmisverta, kainoutta
vailla olevaksi, koska h�n oli pukeutunut sotilaspukuun, kerettil�iseksi
j. n. e. Vara-inkvisiittori Estivet ja nuori tohtori Thomas de
Courcelles, jota sanottiin �Baselin konsiliumin valoksi�, olivat yhdess�
laatineet koko mestariteoksen. Se luettiin kohta kohdalta Jeannelle, ja
h�n vastasi samaan tapaan kuin entisiss�kin kuulusteluissa. H�n pyysi
hiukan mietint�aikaa vastatakseen kysymykseen kirkon puoleen
k��ntymisest�. P��si�isaattona maalisk. 31 p:n� l�ksi Cauchon parin
tuomarin kanssa kuulemaan h�nen vastaustaan: �Tahdotteko�, kuului
kysymys, �vedota kirkkoon sanoinenne ja tekoinenne?� -- �Sen tahdon,
ellei se vaadi minulta mahdotonta asiaa�, oli vastaus. �Mit� olen
sanonut ja tehnyt, niit� n�kyj� ja ilmestyksi�, jotka olen Jumalalta
saanut, en mist��n hinnasta tule peruuttamaan. Mit� Herra on antanut
minun tehd�, mit� h�n on k�skenyt ja on k�skev�, sit� en mitenk��n voi
kielt��. Jos kirkko tahtoisi pakottaa minua tekem��n jotain Jumalan
k�sky� vastaan, en sit� tekisi.� -- �Ettek� luule, ett� Teid�n pit��
totella maallista kirkkoa s. o. paavia, kardinaaleja, arkkipiispaa,
piispoja ja muita pappeja?� -- �Kyll�, kun ensiksi on totellut Jumalaa.�
-- �Ovatko ��net kielt�neet Teit� alistumasta taistelevan kirkon alle?�
-- �En vastaa muuta kuin mit� minulla on p��ss�ni. Mit� min� vastaan, on
��nieni k�sky. Ne k�skev�t minua tottelemaan kirkkoa, mutta sit� ennen
Jumalaa� (�Notre Sire premier servi�). -- Ei mit��n ep�ilyst� en��.
Jeanne ei asettanut kirkkoa ensi sijalle. H�n oli kerettil�inen.
Seitsem�nkymment� artikkelia supistettiin kahdeksitoista. Rouenin
tuomiokapituli kutsuttiin kokoon tekem��n p��t�st�. Moni hurskas mies
kuitenkin ep�ili ja vetosi Pariisin yliopistoon.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Mon 22nd Dec 2025, 20:07