|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 30
Luxemburgin Juhana tahtoi p��st� vaivaloisesta vangistaan, ja
englantilaiset lupasivat h�nelle runsaita rahoja, jos h�n antaisi h�net
heille. Juhanaa pid�tti kuitenkin h�nen is�ns� sisaren ja h�nen
puolisonsa hartaat rukoukset. He olivat mieltyneet Jeanneen, jonka
olivat tavanneet h�nen ollessa vankina Beaurevoir'en linnassa.
Ylimalkaan, miss� vain Jeanne tuli tekemisiin henkil�iden kanssa omasta
sukupuolestaan, mieltyiv�t he h�neen h�nen naisellisen olemuksensa ja
hiljaisen hurskautensa vuoksi. Mutta vaikutusvaltainen Luxemburgin
Johanna kuoli, ja vaikka h�n testamentissaan pyysi, ettei veljenpoika
pett�isi Jeanne d'Arcia, j�tti t�m� marraskuun lopulla kallisarvoisen
saaliinsa englantilaisille 10,000 �cus'ta. Burgundin herttua valitti
t�t� h�pe�llist� ostoa. Kaarlo VII ei pannut rikkaa ristiin h�nt�
pelastaakseen. Rheimsin arkkipiispa meni niin pitk�lle h�vytt�myydess�,
ett� selitti kirjeess� Jeannen olevan kohtalonsa arvoisen.
Mimmoiseksi t�m� kohtalo oli muodostuva, sen aavisti jokainen. Jo
silloin kun sanoma h�nen vankeudestaan saapui Pariisiin, oli osa
yliopiston ja ranskalaisen inkvisitsioonin j�senist� pyyt�nyt, ett� h�n
j�tett�isiin tutkittavaksi oikeauskoisuudestaan. Beauvais'in piispa
Pierre Cauchon, jonka hiippakunnassa h�n oli vangittu, intoili eritt�in
h�nen tuomituksi saattamistaan ja tarjoutui heti j�rjest�m��n
oikeudenk�ynti� sit� varten. H�nell� oli erityinen syy vihata Jeanne
d'Arcia, sill� t�m�n retki Pariisiin oli saanut aikaan liikkeen
Beauvais'sa, joka oli karkoittanut englantilais-yst�v�llisyydest��n
vihatun piispan. H�n vannoi Jeannelle kostoa ja h�n piti sanansa.
Viekkaana, tunteettomana ja voimakkaana tuli h�nest� etevin ase
viattoman tytt�raukan tuomitsemiseen. H�nt� pidettiin jonkun aikaa
vankina Crotoy'ssa, sitten h�n vietiin Roueniin, johon h�n saapui
joulukuun 23 p:n�. Siell� h�n vietiin linnaan ja pantiin ensin
rautah�kkiin, mutta muutettiin sitten kovaan vankeuteen, rautaketjut
pantiin h�nen jalkoihinsa, eik� h�n koskaan saanut olla yksin, vaan oli
aina raakojen vartioiden t�rkeille loukkauksille alttiina. He eiv�t
tunteneet h�nt� kohtaan sit� kunnioitusta, jota h�n aina her�tti
sotilaissaan.
Sill� aikaa tehtiin valmistuksia oikeudenk�yntiin. Se halukkaisuus, jota
osa Ranskan papistosta osoitti saadakseen h�net tuomituksi
inkvisitsioonitribunaalin edess�, ei voinut kuin her�tt�� mielihyv��
englantilaisissa. Ei mik��n voinut olla mieluisampaa heid�n
ylpeydelleen, kuin ett� h�n toimitettiin hengilt� heid�n vihollisenaan
ja ett� h�nen omat kansalaisensa polttivat h�net saatanan aseena.
Tribunaalissa, joka nyt valittiin, oli ainoastaan ranskalaisia j�seni�,
mutta oikeudenk�ynti toimitettiin linnassa englantilaisen tarkastuksen
alaisena ja englantilaisilla varoilla. Er�it� ulkonaisia muodollisuuksia
tosin noudatettiin, mutta ylimalkaan tapaa siin� oikeudenk�ynniss�, joka
nyt seurasi, moniaita laittomuuksia. Se oli inkvisitsiooni-tuomioistuin,
ja sen oikeudenk�sitteet olivat aina ep�m��r�isi�. Oli seurattava
osittain vanhoja kirkollisia lakeja, osittain tapaa. Laillisesti
tutkittiin tosin Jeannen siveellisyytt� ja koko h�nen entist� el�m��ns�,
mutta koska niiden huomattiin ainoastaan puhuvan h�nen puolestaan, ei
niihin pantu huomiota itse oikeudenk�ynniss�. My�skin koetettiin
p�yt�kirjoissa muutella sek� h�nen omiaan ett� niiden todistajien
sanoja, jotka h�nt� puolustivat. H�n huomautti siit� monesti, sill� h�n
ei koskaan h�mmentynyt ja muisti, mit� h�n kerran oli lausunut tahi
kuullut. Tuomarin toimesta erotettiin my�s er�s pappi, joka heti alusta
vastusti oikeuden k�ynti�.
Sit� paitsi oli tuomareiksi koetettu valita uskollisia englantilaisten
kannattajia ja henkil�it�, jotka toisesta tahi toisesta syyst� olivat
tunnetut Jeannen verivihollisiksi. H�nen pyynt��ns�, ett� muutamia
ranskalaismielisi�kin pappeja kutsuttaisiin, ei pantu huomiota.
Beauvaisin piispa oli pannut toimeen valmistavia kokouksia, joihin oli
kutsuttu hengellisi� ja yliopiston sek� inkvisitsioonin j�seni�,
tuomarien luku oli m��r�tty, samaten muodot, joita oli seurattava, ja ne
seikat, joista h�nt� oli syytett�v�.
Helmikuun 21 p:n� 1431 kutsuttiin Jeanne ensi kertaa tuomioistuimen
eteen, ja tutkinnot seurasivat sitten taajasti toisiaan. Ne pidettiin
ensin isossa salissa, mutta koska ne n�yttiv�t muodostuvan liian
myrskyisiksi, pienemm�ss� huoneessa. Ne kestiv�t usein monta tuntia.
H�nen kanssaan pidettiin yksityisi�kin tutkintoja ja er�s Loiseleur
niminen pappi koetti tekeytym�ll� h�nen yst�v�kseen ja puolustajakseen
houkutella h�nt� tunnustamaan.
Riitakysymys, joka monta kertaa otettiin puheeksi, oli se tuomioistuimen
pyynt�, ett� h�n vannoisi _sanovansa koko totuuden_. Jeanne vannoi
useita kertoja sanovansa koko totuuden itsens� suhteen, mutta h�n ei
tahtonut sanoa kaikkea ilmestystens� suhteen. �Voi olla�, sanoi h�n,
�ett� Te kysytte minulta asioita, joissa en voi Teille sanoa totuutta,
esimerkiksi ilmestyksieni suhteen; sill� Te voisitte pakottaa minua
sanomaan semmoista, josta olen vannonut olevani puhumatta, ja silloin
minusta tulisi valapatto, joka ei voi olla Teid�n tahtonne.� Mahdotonta
oli, rukouksista, uhkauksista ja takertavista kysymyksist� huolimatta,
saada h�nt� pitemm�lle t�ss� kohdin. �Min� tulen Jumalan, luota�, lausui
h�n kerran v�syneen�, �ja minulla ei ole mit��n tekemist� t��ll�.
L�hett�k�� minut Jumalan luo.� H�n lupasi sanoa, mit� tiesi, vaan ei
kaikkea mit� tiesi. Pitemm�lle ei h�n voinut menn�.
Previous Page
| Next Page
|
|