|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 29
Jeanne d'Arc ja h�nen yst�v�ns�, jotka olivat v�hemmist�ss�, olivat
voimattomia t�m�n p��t�ksen suhteen. Nuo urhoolliset sotilaat, jotka
kaksi ja puoli kuukautta sitten olivat j�tt�neet Loiren rannat toivoen
vapauttavansa koko Ranskan, jotka olivat tehneet sotaretken palkatta ja
ry�st�itt�, heid�n piti nyt v�isty�, vaikka heit� ei edes oltu voitettu.
Usko Jeanne d'Arcin kutsumukseen oli murtunut, �syy ei ollut h�ness�, ei
onnen vaihteluissa, eik� h�nen innostuksensa heikontumisessa, vaan
niiden juonitteluissa, joiden puolesta h�n oli tehnyt niin monta
ihmety�t�. Historia ei voi n�ytt�� toista Jeanne d'Arcia, mutta se ei
onneksi my�sk��n voi n�ytt�� monta esimerkki� niin suuresta
kiitt�m�tt�myydest�, kuin jota Kaarlo VII osoitti t�ss� kohdin.
Jeanne d'Arcin piti seurata kuningasta. Itse tahtoi h�n j��d� S:t
Denis'iin, mutta kuningas ei tahtonut h�nt� j�tt��, ja h�n suostui
�vastoin ��ni��n�. Kaarlo VII palasi Loiren rannoille ja antautui
alhaisiin huvituksiin pit�m�tt� v�li� maastaan ja kunniastaan. Jeanne
d'Arc teki pari pient� partioretke�, mutta muuten pidettiin h�nt�
toimettomuudessa. D'Alencon, joka koetti koota ymp�rilleen sotajoukon
taistellakseen omin p�ins�, olisi toivonut h�nen l�sn�oloaan, mutta
kuningas kielsi h�nt� l�htem�st�. Sen sijaan koetti kuningas lohduttaa
h�nt� kaikenlaisilla lahjoilla ja kunnianosoituksilla. H�n ja h�nen
perheens� saivat aatelisarvon, �ilman h�nen pyynt���n ja ��nien
ilmestyst�, selitti h�n itse. Ainoa suosionosoitus, jota h�n
kuninkaalta pyysi, oli h�nen syntym�seutunsa vapauttaminen veroista,
johon suostuttiinkin, ja siten olivat Domromy ja Greux vapaita veroista
viime vuosisataan asti.
T�m� aika oli Jeanne d'Arcille kova koetuksen aika. Usein vaikenivat
h�nen ��nens�, h�n oli levoton ja ep�ilev�. H�n kuuli puhuttavan
kansansa vastoink�ymisist�, eik� saanut rient�� sen avuksi, johon h�n
kuitenkin oli kutsuttu. H�nen vaikein koetuksensa oli kuitenkin n�hd�
kuninkaansa l�helt�, oppia tuntemaan h�nen velttoutensa,
kevytmielisyytens� ja v�linpit�m�tt�myytens� ja huomaamaan, ettei
h�nell� ollut mit��n vaikutusvaltaa siihen mieheen, jota h�n niin
voimakkaasti oli auttanut ja joka h�nen silmiss��n oli itse Ranska.
Mutta sotaa jatkettiin joka taholla. Kansallinen liike, jonka Orl�ansin
neitsyt oli her�tt�nyt, ei voinut kuolla. Mutta koska koossapit�v��
valtaa ei en�� ollut, k�ytiin sotaa eri tahoilla ilman suunnittelua ja
yhteytt�. Se ankara sotakuri, jonka Jeanne oli pannut toimeen, oli
h�ltynyt, ja maa k�rsi sanomattomasti n�ist� alituisista taisteluista.
Englantilaiset osoittivat suurta voimaa j�lelle j��neiden omistustensa
puolustamisessa. He tekiv�t uuden sopimuksen Burgundin herttuan kanssa,
jonka mukaan t�m�n piti saada Champagne omakseen, jos h�n vain voisi
valloittaa sen takaisin ranskalaisilta. H�n rupesikin piiritt�m��n sen
kaupunkeja, ja menestys seurasi h�nen aseitaan.
Jeanne d'Arc ei ajan pitk��n voinut olla toimeton n�it� huolestuttavia
sanomia kuullessaan. Maaliskuun lopulla l�ksi h�n sen vuoksi salaa
kuninkaan luota, j��hyv�isi� sanomatta, ainoastaan pienen uskollisen
sotilasjoukon seuraamana, joka ei koskaan ollut h�nest� luopunut. H�nen
itseluottamuksensa ei ollut, entisell��n, sill� h�n oli ollut
kuulevinaan ��ni�, jotka sanoivat: �Jeanne, sinut otetaan ennen
juhannusta, sen t�ytyy tapahtua! �l� kummastele; ota kaikki vastaan,
Jumala on sinua auttava.� Mutta n�m� ep�ilykset voitti usein usko
kutsumukseen, jonka h�n kerran oli saanut, ja jonka kautta h�n jo oli
toimittanut niin monta suurta tekoa, kun h�n h�iritsem�tt� oli saanut
siihen antautua. H�n ei en�� uskaltanut lausua mielipiteit��n samalla
varmuudella kuin ennen puhtaasti sotaa koskevissa kysymyksiss�, vaan
j�tti ne upseereille, mutta miss� h�n vain n�ytt�ytyi joukkojen
keskuudessa, jotka Champagnea puolustivat, otettiin h�net yst�v�llisesti
vastaan, ja h�nen onnistui el�hytt�� sotilasten rohkeutta. Filip hyv�
pani eritt�in arvoa t�rke�n Compi�gnen kaupungin anastamiseen, Jeanne
otti osaa sen puolustamiseen. Toukokuun 23 p:n� 1430 tehtiin kaupungista
hy�kk�ys. Jeanne kulki kuten ainakin etunen�ss�; vihollinen koetti
tavallista innokkaammin suunnata p��llekarkauksensa juuri h�nt� vastaan.
Sotilaat ymp�r�iv�t h�net, h�n ly�tiin maahan hevosen sel�st� ja
vangittiin. On ep�ilty ett� ranskalaiset sotilaat olisivat j�tt�neet
h�net vaaralle alttiiksi Compi�gnen p��llik�n k�skyst�, joka lienee
ollut h�nen vastustajiaan, mutta asiaa ei ole voitu n�ytt�� toteen.
Jeannen vangitsi er�s picardialainen jousimies, t�m� antoi h�net er��lle
ritarille, joka m�i h�net nuorelle Luxemburgin Juhanalle, Burgundin ja
Englannin liittolaiselle. H�nen hallussaan oli Jeanne monta kuukautta ja
h�nt� kuletettiin linnasta toiseen. H�nt� vartioittiin yh� ankarammin
siit� syyst�, ett� h�n pari kertaa oli koettanut paeta. Kerran h�n
hypp�si er��st� vankitornista, joka oli v�hint�in kuusikymment� jalkaa
maasta. H�n oli kauvan tajuttomana, mutta vahvistui j�lleen ja kertoi,
ett� h�n kauvan oli tuuminut hyp�t� tornista alas, mutta ett� ��net
olivat h�nt� varoittaneet. Samalla olivat ne luvanneet h�nelle vapauden,
mutta �silloin ajattelin, ett� minun itse tuli tehd� jotain
vapautuksekseni�, lis�si h�n sill� tervej�rkisyydell�, joka liittyi
h�nen haaveellisimpiinkin luuloihinsa.
Previous Page
| Next Page
|
|