|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 28
Keskiajan suuri uskonnollisuus ja taipumus ihmeit� uskomaan selitt��
tosin osaksi sek� Jeanne d'Arcin esiytymisen ett� h�nen saavuttamansa
suuren vaikutusvallan, mutta sin�k��n aikana ei uskonto ollut vain
uskoa, tunnetta ja el�m��, vaan my�s muodollisuutta. Katolilainen
puhdasoppisuus skolastinen filosofia aseenaan oli raudankova muoto,
johon Jeanne d'Arc ei sopinut. H�nt� vastassa oli sen vuoksi aina osa
papistoa ja oppineita. Moni n�ist� kirjainten orjista, joilta puuttui
henke� ja el�m��, pelk�si vilpitt�m�sti tuota ihmeellist� olentoa, jota
he eiv�t voineet selitt�� tunnetuilla perusteilla. Toiset taas tunsivat
salaista vihaa ja kateutta oppimatonta naista kohtaan, joka selitti
olevansa suorastaan Jumalan innostama ilman pappien v�lityst�, joka
v�itti n�kyjens� merkitsev�n enemm�n kuin kaikki heid�n kirjansa, joka
puhui, vastasi ja opetti oman p��ns� eik� kirkon opin mukaan, jota h�n
vain puolittain k�sitti.
Sotilastenkin joukossa oli Jeannella vastustajia. Toiset kadehtivat
h�nen menestyst��n ja mainettaan, toisia vaivasi, se ett� heid�n t�ytyi
totella oppimatonta naista, jonka n�kyj� he tosin taikauskoisesti
pelk�siv�t, mutta jota he kuitenkin syd�mmens� syvyydess� halveksivat,
toiset taas olivat tyytym�tt�mi� siihen sotakuriin, jonka Jeanne oli
pannut toimeen ja jota h�n piti voiton v�ltt�m�tt�m�n� ehtona.
Innostuksen hetken� k�vi vanhojen raakojen sotatapojen poisj�tt�minen
laatuun, mutta pitemm�n aikaa vilpitt�m�ll� syd�mmell� noudattaa Jeanne
d'Arcin vaatimia jumalisia elintapoja ei ollut niin helppoa, ja nurinaa
ja tyytym�tt�myytt� kuului monelta taholta. Kuninkaastakin tuntui Jeanne
d'Arcin valta painostavalta. H�n tunsi, miss� suhteessa he olivat
toisiinsa, mutta tiesi my�skin, mit� Jeanne h�nelt� vaati, ja koetti
mik�li mahdollista vet�yty� pois h�nen vaikutusvallastaan. Kaarlo
VII:nnen luonteessa huomaa aina taipumusta kateuteen. La Tremoille
yllytti t�t� kuninkaan mielialaa ja h�nen onnistui tehd� Rheimsin
arkkipiispasta, ep�luotettavasta ja tylyst� Reinhold de Chartres'ta,
Jeannen vastustaja. _Etup��ss� t�m� hovin salainen tyytym�tt�myys_ teki
l�hinn� seuraavana aikana Jeannen aseman vaikeaksi.
Pariisiin, heti, viipym�tt�, se oli Jeanne d'Arcin vakava tahto. H�nt�
kannattivat siin� kohdin sotajoukon etevimm�t p��llik�t. Viivytys
saattoi olla turmioksi. Rheimsin kruunaus oli tehnyt valtavan
vaikutuksen, jota tuli k�ytt�� hy�dykseen. Pariisin v�est�, joka siihen
asti vihasta armagnac'eja kohtaan oli ollut burgundilais- ja
englantilaismielist�, alkoi horjua. Burgundin herttua ei viel� ollut
p��tt�nyt tuliko h�nen kannattaa englantilaisia vaiko kuningasta.
Bedford ty�skenteli innokkaasti Pariisin puolustusvoimien lis��miseksi,
joukkojen hankkimiseksi Englannista ja Normandiasta. Oli t�rke�t� ettei
h�nelle annettaisi aikaa n�ihin varustuksiin, joita varten h�n oli
toiminut Patayn tappiosta asti tunnetulla pontevuudellaan, mutta jotka
kuitenkaan eiv�t viel� olleet p��tetyt rahanpuutteen vuoksi. H�n oli
vastik��n sopinut enonsa, Winchesterin mahtavan piispan kanssa, h�n
neuvotteli Filip hyv�n kanssa. N�iden toimenpiteiden hedelm�t eiv�t
saisi kypsy�. Pariisiin, ja viipym�tt�, se oli j�rkevint�. Mutta Kaarlo
ja h�nen neuvostonsa ep�r�iv�t, joka on selitett�viss� vain siten, ett�
he vastahakoisesti ottivat vastaan Pariisinkin Jeanne d'Arcin k�dest�.
Ensin viivytteli kuningas Rheimsiss�, eik� kulkenut sielt� lyhint�
tiet�, sek� oleskeli sitten Soissonsissa ja Compi�gness� kauvemmin kuin
oli tarpeellista. Korvaamaton aika kului hukkaan. Jeanne oli alla p�in,
sotajoukko tyytym�t�n.
Bedford ehti sill'aikaa koota tuntuvan sotavoiman, jolla h�n kulki
vihollista vastaan. Tarkoituksena n�ytt�� enemm�n olleen ajan
voittaminen Pariisin puolustautumista varten kuin taisteluun ryhtyminen,
sill� kun h�n kohtasi ranskalaiset Senlisin l�heisyydess�, ei uhka eik�
houkutus voinut saada englantilaisia joukkoja j�tt�m��n vallitettua
leiri�ns�. H�n per�ytyi sitten Pariisiin, mutta ranskalaiset eiv�t
ajaneet h�nt� takaa. N�m� suuntasivat kulkunsa Compi�gneen ja j�iv�t
sinne t�ydelliseen toimettomuuteen.
Vihdoin loppui Jeanne d'Arcin k�rsiv�llisyys. Elokuun 23 p:n� kutsui h�n
luokseen Alenconin, joka sotap��llik�ist� oli h�nt� l�hinn�, ja sanoi:
�Kaunis herttuani, antakaa j�rjest�� Teid�n ja muitten p��llikk�jen
joukot. Keppini nimess�, tahdon kulkea Pariisiin ja n�hd� kaupungin
l�hemm�ll� kuin ennen.� K�sky� toteltiin. Vastoin kuninkaan tahtoa
seurasi sotajoukon p��voima Jeannea. Etukaupunki, S:t Denis,
valloitettiin, sotajoukot asettuivat sinne ja sana sanan j�lkeen
l�hetettiin Kaarlo VII:nnelle. L�hempi tutustuminen Pariisiin n�ytti,
ett� t��ll� tarvittiin yhdistettyj� voimia ja kuninkaan l�sn�oloa, jos
jotain oli saavutettava. Hyv�ll� se ei n�ytt�nyt k�yv�n, sill� kun
Jeanne kehoitti kaupunkia antautumaan, sai h�n vain ivallisia
vastauksia. Vihdoin saapui kuningas. Syyskuun 8 p:n� oli teht�v�
rynn�kk� kaupunkia vastaan. Jeanne d'Arc osoitti tavallista
toimeliaisuuttaan, oli ensimm�iseksi vallihautojen toisella puolen ja
jakeli k�skyj� joka taholle. Sotilaita innostutti h�nen uhrautuva
rohkeutensa kuten ennenkin, ja vihollinen v�istyi s�ik�htyneen� monin
paikoin, mutta kaikesta huolimatta ei rynn�kk� ensink��n onnistunut.
Siihen oli monta syyt�. Kuningas ei ottanut osaa taisteluun, Pariisin
asukkaat eiv�t, Bedfordin ansiosta, hy�kk��ji� kannattaneet, Jeanne
d'Arc haavoittui ja kykeni lopulta vain maassa maaten kehoittamaan
sotilaitaan; sit� paitsi toimivat Jeannea vastaan, salaa Retz ja
Gancourt, h�nen vastustajiaan, joille oli uskottu t�rke� p��llikkyys.
Yksimielisyys ja sotakuri olivat olleet jumalallisia voimia, joilla
Jeanne oli voittanut, mutta, niit� ei en�� sotajoukossa ollut. Seuraavat
p�iv�t olivat h�nelle osoittavat viel� selvemmin, kuinka h�nen
vastustajansa saivat oman tahtonsa perille. H�nen aikeensa menn� Seinen
poikki ja hy�k�t� vasemmalta rannalta n�ytt�ytyi mahdottomaksi, koska
kuningas h�nen tiet�m�tt��n oli h�vitt�nyt sillan, jota h�n aikoi
k�ytt��. Siihenk��n keinoon ei siis voinut turvautua. Niiss�
sotaneuvotteluissa, jotka seurasivat onnistumatonta rynn�kk��, olivat
h�nen vastustajansa voiton puolella. Piirityksen jatkaminen olisi
mahdottomuutta, ja jokainen oli n�hnyt, ettei neitsyen sanoihin en��
k�ynyt luottaminen. Oli ryhdytty neuvotteluihin Burgundin herttuan
kanssa. Niiden tulosta piti nyt odottaa ja sill'aikaa siirty� takaisin
entiseen majailupaikkaan Loiren rannalle.
Previous Page
| Next Page
|
|