|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 27
T�m� kaupunki antautui, vastoin luuloa, samana p�iv�n� ja ilman
vastustusta. P��llikk� Ch�tillon, innokas burgundilainen, oli jo ennen
kuninkaan tuloa poistunut huomatessaan asukasten mielialan. Jo samana
y�n� ryhdyttiin kruunausvalmistuksiin. Seuraava p�iv�, sunnuntai, alkoi
hyvill� enteill�. Barin herttua, Ren� d'Anjou, Ranskan etevimpi�
vasalleja, saapui suurehkon seurueen saattamana ja teki sovinnon
kuninkaan kanssa. Oliko Jeanne siihen osallisena, sit� ei ole saatu
selville. Sit� vastoin oli h�n Gienist� kirjoittanut Burgundin
herttualle ja kehoittanut h�nt� saapumaan kruunajaisiin. Kun h�nt� ei
kuulunut, l�hetti Jeanne viel� kruunausp�iv�n� h�nelle kirjelm�n, jossa
pyyt�� h�nt� �ristiss� k�sin, taivaan Jumalan nimess� tekem��n hyv�n
sovinnon Ranskan kanssa ja antamaan anteeksi sek� toiselle ett� toiselle
hyv�st� syd�mmest�, kuten tosi kristityn tulee�.
Kruunaus tapahtui suuressa tuomiokirkossa. Vanhoja tapoja seurattiin
mik�li mahdollista. Kaarlo VII ei omistanut koko Ranskaa eik� ollut
kaikkien vasalliensa ymp�r�im�. Mutta l�hinn� alttaria seisoi �La
Pucelle� t�ydess� sota-asussa ja lippu k�dess�. H�n oli kuin itse
ranskalaisen is�nmaan henget�r. Is�nmaa ei voinut sortua, se oli
voittava ja j�lleen tuleva mahtavaksi. Olihan itse taivaskin esiintynyt
sen puolustajana. Mit� merkitsi se, ett� ruhtinas, joka oli kruunattava,
oli heikko raukka, ja ett� juhlatoimituksen toimittaja oli
huonomaineinen pappismies. Orl�ansin neitsyt, h�n oli uudestisyntynyt
Ranska, ja h�n seisoi kuninkaan vieress�.
Kun pyh� toimitus oli p��ttynyt, astui Jeanne esiin ja syleili kuninkaan
polvia kyynelsilmin. �Rakas kuningas�, lausui h�n, �nyt on Jumalan tahto
t�ytetty, joka vaati, ett� Te tulisitte Rheimsiin kuninkaan tavoin
kruunattavaksi, voidaksenne n�ytt��, ett� Te juuri olette todellinen
kuningas, jolle valtakunta on tuleva.� Kyynelten ja nyyhkytysten
katkaisemia riemuhuutoja kaikui korkeissa temppeliholveissa. Ilon
huumaus oli vallannut j�ykimm�tkin mielet. Jokainen tunsi, ettei niin
suurta ollut tapahtunut S:t Remis'in kaupungissa, siit� p�iv�st�,
jolloin frankkilaisten apostoli oli vihkinyt Klodovikin ja h�nen
kansansa kristinuskoon.
Ensimm�inen osa Jeanne d'Arcin kutsumuksesta oli t�ytetty, mutta viel�
oli paljon teht�v��. Englantilaisten hallussa oli viel� Pariisi, koko
Normandia ja muita t�rkeit� alueita. Burgundin herttua oli yh�
vastakruunatun kuninkaan vastustaja. Jeanne d'Arc tahtoi heti
kruunauksen j�lkeen jatkaa vapauttamisty�t�. Hy�kk�ys oli nyt
suunnattava Pariisia kohti, sen h�n oli alusta alkaen selitt�nyt.
Er��t historiankirjoittajat ovat tahtoneet v�itt��, ett� Jeanne d'Arc
oli mielest��n t�ytt�nyt teht�v�ns�, kun kuningas oli kruunattu, ja ett�
h�n tahtoi vet�yty� pois, mutta h�nt� kehoitettiin j��m��n. On sanottu
ett� h�n senj�lkeen k�vi vaiteliaaksi eik� en�� omannut entist�
vaikutusvaltaansa. Uudemmat, perinpohjaisemmat tutkimukset ovat
kuitenkin kokonaan kumonneet n�m� v�itteet. H�n tosin lausui ik�v�iv�ns�
kotiin, entiseen, vaatimattomaan el�m��ns�, mutta sille lausunnolle on
annettu liian suurta merkityst�. Itse asiassa ik�v�i Jeanne aina
heikkouden hetkin� pois taistelutantereelta, mutta �h�nen ��nens�,
h�nen omatuntonsa ei sallinut semmoista askelta. Monet muut Jeanne
d'Arcin lausunnot, kuten koko h�nen menettelytapansa, osoittavat sit�
vastoin selv�sti, ett� h�n piti teht�v�n��n englantilaisten
perinpohjaisen karkoittamisen Ranskasta ja ett� h�n uskoi kutsumukseensa
sek� kruunauksen j�lkeen ett� ennen sit�, niin, jopa kuoloon asti.
Mutta jos t�m� on todistettu todeksi, on yht� totta ett� Rheimsin
kruunaus oli Jeanne d'Arcin maineen kukkula. Ranskan kansa h�nt� ihaili,
ei ihmisen� eik� edes pyhimyksen�, vaan ilmestyksen� toisesta
maailmasta. Kunnioituksesta, jota h�nelle kaikkialla osoitettiin, on jo
mainittu. H�nen maineensa alkoi levit� Ranskan ulkopuolelle.
Ranskalaiset olivat tunnettuja ep�ilij�it�; kun _he_ uskoivat, ett� �la
Pucelle� oli korkeampi olento, t�ytyi h�nen v�ltt�m�tt�m�sti olla jotain
erinomaista. H�nen vallalleen ei n�hty rajoja. H�nen mielipidett��n
kysyttiin paaviriidoissa ja l��nikiistoissa. H�n rupesi itse
laajentamaan aikeitaan englantilaisten karkoittamisesta kauvemmaksi,
puhumaan kerettil�isten lannistamisesta ja ep�uskoisten kukistamisesta.
Sokea jumaloiminen, jonka esineen� Jeanne d'Arc oli, ei kuitenkaan
voinut suuressa m��rin h�irit�, h�nen mielt��n ja vied� h�nen
ajatuksiaan niiden varsinaisesta p��maalista, sill� h�n oli pysynyt
hurskaana lapsena kaikista kunnian-osoituksista huolimatta. Mutta se
lis�si h�nen vihollistensa lukua ja voi siten k�yd� vaaralliseksi h�nen
tuumainsa toteuttamiselle. Kaikki liioitteleminen synnytt�� murroksen.
Ihmiset voivat ainoastaan poikkeustiloissa el�� ihastuksen ja
ihanteellisuuden maailmassa. Jeanne d'Arcilla oli _aina_ ollut
vastustajia. Rheimsin kruunauksen j�lkeen k�viv�t ne sek� lukuisammiksi
ett� voimakkaammiksi. Englantilaiset olivat alusta pit�en luonnollisista
syist� h�nen vihollisiaan. Heid�n silmiss��n oli h�n aina paholaisen
palvelija, joka oli l�hetetty heid�n h�vi�kseen. Se oli ainoa selitys,
johon heid�n ylpeytens� my�ntyi, ja ajan n�k�kanta salli sek� ylh�isten
ett� alhaisten englantilaisessa sotajoukossa omaksua t�m�n mielipiteen.
Mutta Jeannella oli muitakin vihollisia, jotka olivat sit�kin
vaarallisempia, kun olivat h�nen omia maamiehi��n.
Previous Page
| Next Page
|
|