|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 26
Loire oli t�ten vapautettuna vihollisista. Kes�k. 11 p:n� k�ytiin
Jargeaun kimppuun, kes�k. 18 p:n� oli taistelu Patayn luona. Joka p�iv�
t�ll� viikolla merkitsi menestyst�. V�est�n riemu nousikin nousemistaan.
Oli saatu korvaus niist� monista tappioista, joita ranskalaiset olivat
k�rsineet kuluneena aikana. Vain kuningas ja h�nen hovinsa
vastaanottivat tiedon hieman kylm�kiskoisesti. Kuninkaan suosikit La
Tremoille ja Le Ma�on n�kiv�t kademielin innostuksen Jeanne d'Arciin
kasvavan. Richemontin osanotto taisteluun oli my�skin her�tt�nyt hovin
erikoista paheksumista. Kuningas selitti, ett� h�n kernaammin olisi
koskaan kruunauttamatta itse��n kuin tekisi sen Richemontin
l�sn�ollessa. T�m� oli kyllin jalomielinen vet�yty�kseen takaisin ja
k�vi sitten omasta puolestaan sotaa englantilaisia vastaan l�ntisess�
Ranskassa. Kernaasti olisi La Tremoille tahtonut sys�t� syrj�lle viel�
useampiakin Patayn sankareista, mutta h�n ei uskaltanut tehd� sit�. Yht�
v�h�n uskalsi my�sk��n kuningas asettua yleist� mielipidett� vastaan,
joka vaati, ett� h�nen Jeanne d'Arcin toivomuksen mukaan tulisi koota
hajaantuneet sotajoukkonsa ja l�hte� Rheimsiin. Kuningas k�ski, ett�
armeija olisi koottava Gieniin. Siell� otettiin hanke marssia Rheimsi�
vastaan viel�kin kerran punnittavaksi, ja useat kuninkaan seuralaisista
nostivat ��nens� sit� vastaan. Ei kuitenkaan rohjettu vastustaa Jeanne
d'Arcia, koska h�nell� oli sotajoukot kokonaan k�siss��n. Kaikki, mit�
voitiin p��tt��, oli valloittaa tiell� olevat linnoitetut kaupungit,
seikka, jota Jeanne, varomattomasti kyll�, piti v�hemm�n tarpeellisena.
H�n taipui kuitenkin heid�n tahtoonsa.
Kulku Rheimsiin oli uhkarohkea yritys. Kuusikymment� lieues't� (265 km.)
kautta vihollisen maan, suurien kaupunkien ohi, jotka voivat tehd�
vastarintaa kuukausia. Kuninkaan sotajoukko oli huonosti varustettu
ampumavarojen ja elintarpeiden puolesta ja h�nen rahastonsa tyhj�. Mutta
itse yrityksen uhkarohkeus innostutti sotilaita. Kes�kuun 28 p:n� l�ksi
sotajoukko liikkeelle Gienist�. Kaikkialla maaseudulla otti kansa joukot
suosiollisesti vastaan. Se ei ollut tottunut semmoiseen sotakuriin,
jonka �la Pucelle� oli pannut toimeen, ja h�n sai talonpojat suostumaan
mihin uhrauksiin tahansa. Maaseudun aatelistokin n�ytti taipuvan
luopumaan Englannin kuninkaasta ja liittym��n dauphiniin. Etenkin
Champagnessa vastaanotettiin Kaarlo ja Jeanne maan vapauttajina.
Kaupungit osoittivat suurempaa ep�luottamusta, etenkin korkeampi
porvaristo ja linnav�ki, mutta heid�n t�ytyi my�nty� alempain
yhteiskuntakerrosten pakoituksesta. Jeanne oli heid�n silmiss��n
yliluonnollinen olento, he tahtoivat taistella h�nen lippunsa alla ja
j�lleen tulla ranskalaisiksi. Kaupungeista teki Troyes suurinta
vastarintaa. Sen asukkaat pelk�siv�t Kaarlon kostoa yll�mainitusta
sopimuksesta, joka oli tehty siell� ja joka oli riist�nyt h�nelt�
perint�oikeuden. Kaupungin papisto ep�ili Jeannen kutsumusta ja toimitti
l�hetyst�n ottamaan siit� selkoa. N�hdess��n Jeannen rupesivat
l�hetyst�n papit tekem��n ristinmerkki� ja pirskoittamaan vihkivett�.
�Tulkaa rauhassa luokseni�, sanoi h�n hymyillen, �en min� lenn�
tieheni.� H�nen tyyneytens� teki edullisen vaikutuksen, ja kaupunkiin
palatessaan antoi l�hetyst� h�nest� puoltavan lausunnon. Kansa tahtoi
avata portit, mutta korkeampi porvaristo ja jotensakin vahvalukuisen
englantilais-burgundilaisen varusv�en p��llikk� kielt�ytyi antamasta
suostumustaan. Kaupunki oli hyv�sti varustettu kaikenlaisilla tarpeilla
ja taisi tehd� pitk�llist� vastarintaa.
Viisi p�iv�� oli kuninkaan sotajoukko Troyesin porttien edustalla.
Pel�ttiin ett� odotus kest�isi viisi kuukautta. La Tremoille puhui jo
Loirelle palaamisesta. Pidettiin sotaneuvottelu, ja mielipiteet
n�ytt�ytyiv�t olevan hyvin erilaisia. Useimmat oli ep�toivo vallannut.
Robert le Ma�on ehdotti, ett� kysytt�isiin neuvoa Jeanne d'Arcilta.
Oltiin kahden vaiheilla. Silloin �la Pucelle� �kki� astui sis��n.
Kysyttiin h�nelt� mit� oli teht�v�. �Uskotaanko minua?� kysyi h�n
p��tt�v�sti. -- �Niin, riippuu siit�, mit� Teill� on sanottavaa.� --
�Jalo dauphin, k�skek�� v�kenne tehd� rynn�kk�, �lk��k� pit�k� niin
pitki� neuvotteluja, sill� Jumalan nimess�, kolmen p�iv�n kuluessa olen
min� viev� Teid�t Troyesin kaupunkiin hyv�ll� tahi pahalla.� --
�Jeanne�, sanoi le Ma�on, �jos varmaan tiet�isimme saavamme sen kuuden
p�iv�n kuluttua, niin mielell�mme odottaisimme, mutta en tied� voiko se,
mit� sanotte, k�yd� toteen.� -- ��lk�� ep�ilk��, vastasi Jeanne
vakuuttavasti, k��ntyen kuninkaan puoleen, �jo huomenna olette Te
kaupungin herra.� Jeanne d'Arc tunsi suuren vaikutusvaltansa. H�nen
sanansa k�viv�t toteen. Jo samana iltana rupesi h�n tavallisella
toimeliaisuudellaan valmistamaan piirityst�it�. Kaikki h�nt� kilvan
auttoivat, ja er�s vanha sotilas (Dunois) todistaa, ett� h�n teki ty�t�
kuin kolme tottunutta sotamiest�. Pattereita rakennettiin niit� harvoja
kanuunoita varten, joita ranskalaiset kulettivat mukanaan, ja kaikki
j�rjestettiin rynn�kk�� varten. �iset valmistukset her�ttiv�t
kaupungissa suurta levottomuutta, joka yh� kiihtyi, kun aamun koittaessa
n�htiin neitsyen salaper�isen lipun liehuvan muurien alapuolella,
kuultiin h�nen lujalla ��nell� jakavan k�skyj��n ja huomattiin
ranskalaisten sotajoukkojen ryhtyv�n rynn�kk��n j�rjestyksell� ja
vakuudella, kuin jos olisi ollut mit� helpoin asia valloittaa korkeat
vallit ja tornit. Yleinen kauhu valtasi piiritetyt. Ei ollut muuta
neuvoa kuin antautuminen. Kuningas, yht� mieliss��n kuin h�mm�styneen�
t�st� odottamattomasta menestyksest�, lupasi mit� edullisimmat ehdot;
englantilais-burgundilainen miehist� sai vapaasti l�hte� pois, ja Kaarlo
VII ratsasti kaupunkiin Jeanne d'Arcin rinnalla asukkaiden riemuitessa.
Se tapahtui hein�kuun 11 p:n�. Saman kuun 16:na oli kuningas Rheimsin
ulkopuolella.
Previous Page
| Next Page
|
|