|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 25
Kohta sen j�lkeen j�tti Jeanne d'Arc kaupungin l�hte�kseen kuninkaan
luo. Kaikkialla otti kansa h�net riemuiten vastaan. Vanhat ja nuoret
lankesivat polvilleen h�nen tiell��n, suutelivat h�nen k�si��n,
vaatteitaan, jopa h�nen hevosensa askeleiden j�lki�kin. Mit�
kummallisimpia satuja h�nen syntymisest��n ja kuluneesta el�m�st��n
alkoi p��st� liikkeelle. H�n oli poppamies Merlinin ennustama tytt�
Bois-Chenusta, h�n voi tehd� suurempia ihmet�it� kuin mik��n pyhimys.
H�nen sormuksiaan pidettiin ihmeit�tekevin�, tahdottiin, ett� h�n
siunaisi amuletteja, h�nt� alettiin rukoilla kirkoissa. Kansa ja
runoilijat lauloivat h�nen kiitostaan. Yksinp� vanha runoilijatar Pisan
Kristinakin viritti lyyryns� �la Pucelle d'Orl�ansin� eli Orl�ansin
impyen kunniaksi. Jeanne pelk�si t�t� jumaloimista. H�n piti sit�
syntisen�, ja tervej�rkinen kun oli luonteensa pohjalta, pelk�si h�n,
ett� n�ill� kunnianosotuksilla olisi turmiollinen vaikutus h�neen
itseens�. �Todellakaan en olisi voinut suojella itse�ni n�ilt�
houkutuksilta�, sanoi h�n kerran my�hemmin, �jollei Jumala itse olisi
tehnyt sit�.�
Kuningas vastaanotti Jeannen hyvin huomaavasti, mutta Jeanne olisi
kernaammin n�hnyt, ett� h�n olisi ollut taipuvainen tottelemaan h�nen
neuvojaan. -- H�n tahtoi, ett� kuningas heti seuraisi h�nt� Rheimsiin
kruunauttamaan siell� itsens�. H�n olisi silloin Ranskan todellinen
kuningas ja voisi asettua Henrik VI:ta vastaan. Kaarle ei kuitenkaan
ollut lujan toiminnan mies. Hetken innostamana oli h�n asettunut Jeannen
puolelle, h�n oli n�hnyt h�nen menestyksens�, mutta oli kuitenkin
vaipunut uudestaan entiseen pelkurimaisuuteensa ja p��tt�m�tt�myyteens�.
Toiset saivat ajatella ja toimia h�nen puolestaan, ja h�nen
seuralaisissaan oli Jeannella monta vastustajaa, ennen kaikkea La
Tremoille. T�m� viekas ja sukkela hovimies, joka ei suvainnut mit��n
kilpailijaa kuninkaan suosiosta, oli jo alusta asettunut pahansuovalle
kannalle Jeanneen n�hden ja toimi aina h�nt� vastaan, vaikkei tosin aina
avoimesti: �Jalo dauphin�, sanoi Jeanne er��n� p�iv�n�, langeten maahan
ja tarttuen kuninkaan polviin, �el� pid� niin useita ja pitki�
neuvotteluja. Tule sen sijasta Rheimsiin ja ota vastaan kruunusi!� �Min�
en tule kest�m��n kauvempaa kuin yhden vuoden�, sanoi h�n useita
kertoja, �k�yt� minua hyvin sin� aikana.�
Kun Orl�ans oli vapautettu, oli kuningas p��st�nyt sotajoukkonsa
hajalleen. Viipyi kotvan aikaa, ennen kuin h�n taaskin voi koota sen.
Sit� paitsi h�n ei katsonut voivansa tulla Rheimsiin, valloittamatta
ensin niit� lujia paikkoja, jotka olivat h�nen tiell��n, ja t�t� pitiv�t
sek� h�n ett� h�nen seuralaisensa jotenkin vaikeana teht�v�n�.
Antaakseen Jeannelle kuitenkin jotain tointa, antoi kuningas h�nen
seurata sit� sotajoukkoa, jonka teht�v�n� oli puhdistaa Loiren rannat
englantilaisista. Alen�onin herttua, is�nmaallinen ja toimekas mies,
joka oli ollut englantilaisten vankina ja sen vuoksi ottanut t�h�n
saakka vain v�h�n osaa sotaan, nimitettiin t�m�n joukon p��llik�ksi. H�n
sai kuninkaalta k�skyn �toimia kokonaan neitsyen neuvojen mukaan�.
Kes�k. 11 p:n� alkoi Jargeaun piiritys. Jeanne m��r�si, minne patterit
olisi sijoitettava, ja Alen�onin herttua on itse kertonut, miten neitsyt
t�ss� tilaisuudessa ennakolta-arvaamiskyvyll��n pelasti h�nen henkens�.
Kaupunki antautui seuraavana p�iv�n�. Sitten valloitettiin Beaugenci, ja
Jeannen sotajoukko yhtyi konnetaabeli Richemontiin ja h�nen
joukkoihinsa. T�m�, joka oli ep�sovussa kuninkaan kanssa, ei voinut
rauhallisesti istuen katsella, miten Ranska vapautettiin ilman h�nen
apuaan, ja h�nen luottamuksensa Jeanne d'Arciin lis�si t�m�n arvoa.
Yhtyminen tapahtui l�hell� Meungia. Vihollinen ei ollut et��ll�, ja sen
asema tarjosi ranskalaisille tilaisuuden hy�kk�ykseen. Ranskalaiset
p��llik�t olivat kuitenkin hyvin ep�ilev�ll� kannalla, sill� heiss� asui
miltei taikamainen pelko englantilaisten etev�mmyytt� vastaan avoimella
kent�ll�. �Teemmek� hy�kk�yksen, Jeanne?� kysyi Alensonin herttua. �Onko
teill� hyv�t kannukset?� kysyi Jeanne puolestaan. �Mit�! paetakseniko?�
-- Ei, vaan ajaaksenne takaa. Englantilaiset ne tulevat pakenemaan, ja
te tarvitsette ehdottomasti kannuksenne, voidaksenne ajaa heit� takaa.
Jumalan nimess�, ratsastakaa rohkeasti heit� vastaan. Me otamme heid�t
vangeiksi, vaikka he riippuisivat kiinni pilvist�, ja ilman juuri mit��n
omaa tappiota. Minun neuvostoni on sanonut minulle, ett� he kuuluvat
meille.� T�m� oli Jeanne d'Arcin ehdotuksena niiden todistusten mukaan,
jotka Dunois, Alen�onin herttua ja Sire de Termes my�hemmin antoivat
oikeudenk�ynniss� h�nt� vastaan. Ranskalaiset ryhtyiv�t sitten
viivyttelem�tt� taisteluun; englantilaiset eiv�t olleet valmistautuneet
hy�kk�ykseen ja tekiv�t useita anteeksiantamattomia erehdyksi�.
Sekaannusta syntyi heid�n riveiss��n, ranskalaiset sit� vastoin
taistelivat vastustamattomalla voimalla. Englantilaiset pakenivat
kaikille tahoille, yli kaksituhatta miest� lienee j��nyt
taistelutantereelle, ja vankeja otettiin joukottain. Englantilaisen
armeijan p��voima oli hajaantunut, ja Talbot, kelvollisin
englantilaisista sotap��llik�ist�, oli vankina. T�llainen oli lyhyesti
kertoen Patayn taistelun kulku.
Previous Page
| Next Page
|
|