|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 15
It�valta oli sopimuksen kautta yhdistetty Turkkiin ja oli t�lle vallalle
luvannut edullisen rauhan. Kuinka olisi se voinut t�ytt�� t�m�n
sopimuksen muuten kuin liittym�ll� Fredrik II:sen jakoehdotukseen?
Eiv�tk� It�valta ja Turkki voineet toivoa, ett� Englanti niiden t�hden
j�tt�isi siirtomaapolitiikkansa, tahi ett� Ranska rappeutuneine
raha-asioineen ryhtyisi sotaan niiden hyv�ksi. T�st� huolimatta ep�r�i
It�valta politiikassaan. Jos olisi voitu saada Schlesia takaisin
antamalla Preussille osa Puolasta, mutta muu olisi j��nyt koskematta,
olisi mieluummin suostuttu. V�hitellen asettuivat sek� Josef ett�
Kaunitz kuitenkin Fredrik II:sen jakoehdotuksen puolelle. Ainoastaan
Maria Teresia kielt�ytyi. H�nt� ahdistettiin moitteilla. Mik� olisi
seuraus It�vallan kiellosta? Ett� Preussi ja Ven�j� kahden jakaisivat
saaliin. Eih�n toki It�valta yksin voinut tarttua aseisiin Puolan
itsen�isyyden puolustukseksi! H�n taipui, mutta jakoehdotuksen
suunnitelmaan on h�n kirjoittanut seuraavat merkilliset sanat: �Min�
suostun, koska niin monet suuret ja viisaat miehet sen tahtovat, mutta
kuoltuani n�hd��n, mik� tulee olemaan seurauksena t�st� kaiken t�h�n
asti pyh�n� ja oikeana pidetyn loukkaamisesta.� Kuvaavaa h�nen
kannalleen on my�s se, mit� h�n kirjeess� 17 p:lt� syysk. 1772 uskoo
pojalleen Ferdinandille. H�n lausuu �ett� t�m� onneton jako on maksanut
h�nelle 10 vuotta h�nen el�m��ns�. Saatpa n�hd�, jatkaa h�n, �t�m�n
asian koko onnettoman kulun. Kuinka kauvan olenkaan koettanut sit�
vastustaa! Ainoastaan turkkilaisten vastoink�ymiset, jotka seurasivat
toisiaan isku iskulta, mahdottomuus saada apua Ranskalta ja Englannilta,
todenn�k�isyys saada yksin k�yd� sotaa sek� Ven�j�� ett� Preussia
vastaan, kurjuus, n�l�nh�t� ja h�vitt�v�t taudit maissani pakoittivat
minut my�ntym��n t�h�n onnettomaan ehdotukseen, joka luo varjonsa yli
koko hallitukseni. Jumala suokoon, ettei minua toisessa maailmassa
asetettaisi edesvastuuseen t�st� teosta! Tunnustan sinulle, etten n�e
miss��n loppua t�lle asialle, niin se painaa syd�nt�ni, seuraa minua ja
katkeroittaa muutenkin synk�t p�iv�ni. Minun t�ytyy jo heret� siit�
puhumasta, jotten joutuisi liian suuren levottomuuden ja surumielisyyden
valtaan.�
It�valta sai t�ss� Puolan jaossa Galizian, jossa oli 2 1/2 miljoonaa
asukasta. Josef oli eritt�in tyytyv�inen, matkusti katsomaan uutta
valtakuntaansa ja teki lukuisia suunnitelmia, joita h�nen �itins� ei
hyv�ksynyt. H�n tahtoi muun muassa vaihtaa Alankomaat Baijeriin, ja se
olisi h�nelle kenties onnistunut, ellei Fredrik II olisi ruvennut sit�
vastustamaan ja antanut sotajoukkonsa hy�k�t� B�hmiin. Maria Teresia,
joka ei tahtonut n�hd� toista verist� sotaa, sai poikansa luopumaan
aikeistaan ja tekem��n rauhansopimuksen Tescheniss� 1779. Maria Teresia
oli sit� ennen saanut kest�� monta kovaa hetke�. It�vallan sotajoukko ei
voinut, kaikista parannusponnistuksista huolimatta, kilpailla Preussin
sotajoukon kanssa ja Maria Teresia oli kylliksi k�rsinyt niist� monista
tappioista, jotka h�nen sotajoukkonsa oli saanut kest�� seitsenvuotisen
sodan aikana. Kirje h�nen pojalleen Leopoldille 12 p.lt� maalisk. 1778
kuvaa selv�sti sit� levottomuutta, joka h�ness� vallitsi. �Aika on
kallis�, kirjoittaa h�n, �ei mik��n muu valta voi antaa meille bona
officia'nsa. Ven�j�n ja Ranskan pit�isi se tehd�, mutta ne ovat molemmat
omiin asioihinsa kiintyneet ja enemm�n preussil�iset kuin
it�valtalaiset. Niit� ei voi siit� soimata, sill� heid�n asemassaan
ajattelisimme me samoin. Olenpa valmis halventamaan nime�ni ja
suostumaan heikkouden tekoon pelastaakseni valtakunnan. Ainoastaan t�m�
ajatus minua tukee asemassani, mutta kun miekka kerran on paljastettu,
on syyt� pel�t� ettei sit� pian j�lleen tuppeen pistet�. -- Olen t��ll�
yksin�ni, voinpa sanoa ilman neuvonantajia, koska keisari (Josef II) jo
muutamia vuosia on alituisesti matkustellut.� -- -- Teschenin rauha oli
voitto Maria Teresian sovinnolliselle ja varovaiselle politiikalle.
Josef k�vi Katarina II:sen luona ja teki monta muutakin matkaa, joka
suinkaan ei Maria Teresiaa miellytt�nyt, sill� h�nen mielest��n Josef
olisi paremmin hy�dytt�nyt maataan pysym�ll� kotona. Mutta nuorekas
keisari tahtoi hankkia itselleen kokemusta ja my�skin valtiollisia
yst�vi�.
Kaikesta t�st� k�y selville, ett� yhteishallinto tuotti �idille ja
pojalle suuria ristiriitaisuuksia, Josef pyysi pari kertaa p��st�
hallituksesta, jossa h�n mielest��n oli liiallinen henkil�. Niin h�n
esim. jo 1769 kirjoitti �idilleen kiivauden hetken�: �En ole mit��n,
enk� valtio-asioissa edes ajatteleva olento, minun vain tulee kannattaa
kaikkia Teid�n toimenpiteit�nne ja mukautua kaikessa tahtoonne.�
Kirjeiss��n veljelleen Leopoldille, joka is�n kuoleman j�lkeen oli
tullut Toscanan suurherttuaksi, lausuu h�n peittelem�tt� katkeruutensa
siit�, ett� keisarinna on niin haluton kaikkiin muutoksiin ja ett� h�n
yksin tahtoo m��r�t� kaikki. Maria Teresiakin k�rsi n�ist�
ristiriitaisuuksista ja tahtoi usein vet�yty� pois. Mutta samalla arveli
h�n velvollisuudekseen j��d� paikalleen. H�n oli huolissaan poikansa
uhkarohkeista yrityksist� ja n�ki tulevaisuuden pime�n�.
Previous Page
| Next Page
|
|