|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 16
Maria Teresian _perhe-el�m�ss�_ oli n�in� vuosina suru ja ilo
vaihdellut. Kuudestatoista lapsestaan oli h�n kadottanut nelj� pienen�,
tyt�r, Johanna, kuoli 1762, toinen, Josefa, vuonna 1768, jolloin h�nen
oli solmittava avioliitto Neapelin kuninkaan kanssa; muut eliv�t h�nt�
kauvemmin. Itse onnellisena avioliitossaan h�n aina innokkaasti harrasti
avioliittojen perustamista, eik� mik��n ole luonnollisempaa kuin ett�
kaikki h�nen lapsensakin t�ss� suhteessa olivat h�nen huolenpitonsa
esinein�. Kruununperij� meni jo 1760 avioliittoon _Parman Isabellan_
kanssa.
T�m� prinsessa tuli kuin auringons�de Wienin hoviin seitsenvuotisen
sodan viimeisen� synkk�n� vuonna. Harvoin lienee luonto niin anteliaasti
jakanut lahjojaan ihmisolennolle. H�n oli kaunis, miellytt�v�, lahjakas,
tunteellinen ja harvinaisen ter�v�p�inen. H�nest� tuli koko hovin
lemmikki, keisari ja keisarinna koettivat kilvan voittaa h�nen
suosiotaan, h�nen puolisonsa jumaloi h�nt�. N�ytti silt� kuin olisi h�n
piakkoin voinut hallita koko hovia, koko valtakuntaa. Kuinka monta
itsen�ist� ajatusta ja tunnetta liikkuikaan t�ss� nuoressa naisessa!
Viel� t�n� p�iv�n�, lukiessa niit� harvoja h�nen kirjoituksiaan, jotka
ovat s�ilyneet, h�mm�styy sit� ter�v�n�k�isyytt�, omintakeisuutta ja
asiaintuntemista, jommoista harvoin tapaa niin nuorella ja
kokemattomalla henkil�ll�. Mutta t�ss� rikaslahjaisuudessa l�ytyi tumma
kohta, p��h�npisto. Isabella toivoi kuolemaa, oli el�m��n v�synyt, tunsi
itsens� hy�dytt�m�ksi t�ss� maailmassa. Kolme vuotta naimisen j�lkeen
luuli h�n kuoleman tulevan, sen h�n uskoi k�lylleen Marialle, jota
kohtaan h�n tunsi haaveilevaa ihailua. Ja kolmannella vuodella kuolema
tulikin. Isabella j�tti j�lkeens� suuren tyhjyyden. Josef ei koskaan
lakannut h�nt� suremasta ja kaikista muista naisista oli h�n
v�linpit�m�t�n. Aluksi oli h�n lohduttamaton. Isabellalle oli h�n
uskonut kaikki tuumat, joita h�n hautoi levottomassa mieless��n. H�nen
ainoana tyydytyksen��n oli lukea uudelleen h�nen kirjeit��n ja
muistiinpanojaan. Niiss� l�ysi h�n yht� l�mpim�� valtion menestyksen
harrastusta, kuin h�n itse tunsi, ja sit�paitsi ihmisrakkautta ja
ymm�rryst�, jota h�n ei voinut laata ihailemasta. H�nelle k�vi yh�
selvemm�ksi, mit� h�n oli kadottanut. H�n ei kuitenkaan saanut antautua
surunsa valtaan, sill� piakkoin h�net valittiin Rooman kuninkaaksi,
joten h�nelle varattiin oikeus tulla keisariksi is�ns� j�lkeen. H�nt�
kohdeltiin kaikkialla matkallaan Frankfurt am Mainiin mit� suurimmalla
hyv�ntahtoisuudella, mutta se ei voinut h�nt� rauhoittaa. H�n ei voinut
karkoittaa vaimonsa kuvaa mielest��n. �Te tied�tte, mitk� tunteet
minussa vallitsevat�, kirjoitti h�n �idilleen. �Te voitte k�sitt��
tilani ja surkutella onnetonta poikaanne, jonka ainoa lohdutus on Teid�n
osanottonne.� Maria Teresia etsi h�nelle uutta morsianta. H�n nai
Baijerin Josefan 1768. T�m� prinsessa ei ollut kaunis eik� lahjakas,
mutta voitti kaikkien suosion hyv�syd�mmisyydell��n. Josef kadotti
samana vuonna ainoan lapsensa Isabellan kanssa, tyt�n, jota h�n yksin
hoiti sairasvuoteella. Josefa kuoli 1775 isoonrokkoon, johon Isabellakin
oli kuollut, ja keisari j�i sitten leskeksi, vaikka �iti olisi toivonut
h�nen menev�n viel� kolmannen kerran avioliittoon. H�n n�ytt��
liittyneen viel� l�hemmin �itiins�, t�m�n el�m�n loppuaikoina.
Valtiollisissa asioissa oli �idill� oma mielipiteens�, mutta kaikessa
muussa alistui h�n poikansa tahdon alle.
�Erimielisyyden sattuessa meid�n molempien kesken, saa h�n aina tahtonsa
perille�, sanoi keisarinna, �parin tunnin kuluttua olen ep�toivoissani
siit�, ett� olen saattanut h�net levottomaksi.�
Maria Teresian toinen poika, kunnon Leopold, tuli Toscanan
suuriruhtinaaksi. Kolmas poika, Ferdinand, tuli 1771 Lombardian
kenraalikuvern��riksi. L�htiess��n sai h�n �idilt�ns� lavean
virkaohjeen, ja Maria Teresian kirjeiss� h�nelle on ylt�kyllin viisaita
neuvoja sek� h�nen yksityist� ett� julkista el�m��ns� varten. My�skin
h�n saa neuvon, ett'ei h�n ymp�rist�ss��n suosisi ainoastaan niit�,
jotka ovat h�nen kanssaan samaa mielt�. Kerran kirjoitti h�n: �min� n�en
ainoastaan polvistuvia ja v�hempiarvoisia ihmisi� ymp�rill�si, mutta
sinulla ei ole kokemusta eik� tarpeeksi k�rsiv�llisyytt�.� Sek� Leopold
ett� Ferdinand olivat naimisissa, ja Maria Teresia oli mit� hellin
anoppi ja oli ahkerassa kirjevaihdossa mini�idens� kanssa. Nuorin
pojista, Maximilian, v�hemm�n lahjakas mies, rupesi hengelliseen
s��tyyn.
Kaikki Maria Teresian tytt�ret olivat kuuluisat kauneudestaan.
Varsinaista perinpohjaista sivistyst� he eiv�t olleet saaneet. Vanhin,
Marianne, oli v�himmin kaunis, mutta lahjakkain. H�n oli sit�paitsi
hyvin kivuloinen, joten Maria Teresia tyytyi nimitt�m��n h�net suuren
luostarin abbedissaksi Pragiin. Toinen j�rjestyksess�, h�nen
lempitytt�rens� Maria, tuli oman mielens� mukaan naimisiin Saksin
prinssin Albertin kanssa, joka nimitettiin Unkarin maaherraksi. N�ytti
silt� kuin Maria Teresian olisi ollut vaikea erota t�st� tytt�rest��n.
H�n lausui my�skin, ett� Maria oli ainoa h�nen tytt�rist��n, jonka
onnesta avioliitossa h�n voi olla varma. Kolmea muuta tyt�rt��n piti
Maria Teresia itse politiikan uhrina. Maria eli Maria Kristina, joksi
h�nt� my�skin joskus kutsuttiin, ei kuitenkaan ollut saanut saksilaista
prinssi��n ilman vastustusta. Keisari Frans nimitt�in ei el�ess��n
tahtonut kuulla puhuttavankaan siit�, vaan tahtoi, ett� h�n menisi
naimisiin er��n sardinialaisen prinssin kanssa, joka oli h�nen oman
sisarensa poika. Keisarinnan mielest� h�nell� oli oikeus toteuttaa
tahtonsa valtiollisissa asioissa vastoin puolisoansa, mutta kun oli
kysymys yksityisist� asioista katsoi h�n velvollisuudekseen totella
keisaria. Sen h�n tekikin, kun keisari joskus, kuten t�ss� tapauksessa,
puhui lujuudella. Mutta kun h�n n�ki nuorten rakkauden, ei h�n voinut
olla toimetonna, ja h�n oli liian viisas diplomaatti ollakseen
onnistumatta sardinialaisen naimisen lykk��misess�, sen vanhan
diplomaattisen s��nn�n mukaan, ett� joka voittaa aikaa, voittaa kaikki.
Ja h�n voitti, vaikka tavalla, jota h�n v�himmin aavisti. Keisarin
kuolema teki sardinialaisen naimisen tyhj�ksi. Marraskuussa 1765
nimitettiin Saksin Albert Unkarin maaherraksi, ja huhtikuussa 1766
vihittiin h�n arkkiherttuattaren kanssa, joka �idilt��n sai mit�
rikkaimmat my�t�j�iset. L�htiess��n Pressburgiin sai h�nkin huomattavan
ohjeen, jossa Maria Teresia esiintoi el�m�nk�sityksens�. H�n neuvoo
tyt�rt��n alistumaan miehens� tahdon alle, sill� avioliiton onni, jatkaa
h�n, riippuu molemminpuolisesta l�hestymisest� t�ydell� luottamuksella.
Siihen tulisi tytt�ren ennen kaikkea pyrki�. H�nen t�ytyy varoa
ulkonaisesti liian kiivaasti n�ytt�m�st� rakkauttaan, sill� intohimoinen
rakkaus haihtuu pian. T�ytyy kunnioittaa toisiansa, olla uskollisia
tosiyst�vi�, silloin omistaa salaisuuden olla onnellinen avioliitossaan
ja voi yhdess� kantaa ne koetukset, jotka el�m� aina tuo muassaan.
S��dyllisyys vaatetuksessa, j�rjestys kodissa, hy�dyllisiss� toimissa
askaroiminen, jos kaikki t�m� otetaan huomioon, on vaimo miehellens�
mieliksi, ja mies viihtyy silloin paraiten h�nen luonansa. Maria Teresia
varoittaa tyt�rt�ns� ylpeydest�, pyyt�� h�nt� seurustelemaan
yst�v�llisesti kaikkien kanssa, niin alhaisten kuin ylh�istenkin,
el�m��n yksinkertaisesti, mutta olemaan vierasvarainen, koettamaan
voittaa unkarilaiset oppimalla heid�n kielens� ja kunnioittamalla heid�n
tapojansa. Maria Teresia k�vi usein tytt�rens� luona. Unkarilaisten
politillisissa asioissa k��ntyi h�n kuitenkin aina v�vyns� puoleen. H�n
ei semmoisissa tapauksissa luottanut tytt�rens� tietoihin. Sit�vastoin
luotti h�n v�vyyns�, ja Maria Teresia ei tehnyt h�nt� maaherraksi
ainoastaan saadakseen pit�� tyt�rt��n l�heisyydess��n. H�n teki sen
my�skin voittaakseen unkarilaiset. Juuri t�h�n aikaan Maria Teresia pani
toimeen yll�mainitun veroitus- eli urbariaalij�rjestelm�ns�, joksi sit�
tavallisesti kutsuttiin. Maaseutuv�est�, jonka vanha veroitusj�rjestelm�
oli saattanut ep�toivoon, tuli l�hetyst�iss� jalkaisin Wieniin pyyt�m��n
apua, samaan aikaan kuin unkarilaisen aateliston edustajat rukoilivat
kuningattarelta, ett� he saisivat v�kivallalla kukistaa kapinalliset
talonpojat. Aseteltiin tutkintolautakunta, joka ty�skenteli virke�sti ja
sai aikaan sen ett� verotaakkaa kevennettiin j�rjest�m�ll� veronmaksu
tarkoituksen mukaisesti. Mutta kun t�m� tapahtui valtiop�ivi�
kuulustamatta, vaadittiin suurta varovaisuutta, ja Maria Teresia pitikin
sent�hden tarkkaa huolta siit�, ett� nuori hovi Pressburgissa teki hyv�n
vaikutuksen. H�n ei mill��n muotoa tahtonut loukata unkarilaista
aatelistoa, jolle h�n oli kiitollisuuden velassa, ja jota kiitollisuutta
h�n ei milloinkaan unhottanut.
Previous Page
| Next Page
|
|