|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 14
Tapojen parannuksesta piti keisarinna edelleenkin suurta huolta. H�n
menetteli monen mielest� joskus ep�viisaalla innolla. H�n sekaantui
usein yksityisten olosuhteisiin ja pakoitti naimisiin ihmisi�, joilla ei
siihen ollut halua. Viel�p� h�n lienee perustanut n. k.
siveellisyys-toimikunnan, jonka toiminta kuitenkin on h�m�r� ja jonka
olemassa-oloakin on ep�ilty.
My�skin annettiin asetuksia kaupan ja elinkeinojen edist�miseksi,
joskohta ne olivat yht� puutteellisia kuin kaikki sentapaiset asetukset
siihen aikaan.
Sit�vastoin vastusti Maria Teresia virastojen perinpohjaista
uudistamista, jota Josef halusi. Ainoastaan muutamia pienempi� muutoksia
tehtiin. Uusi valtioneuvosto oli Kaunitzin ehdotuksen mukaan sit� ennen
perustettu.
Meit� ihmetytt�� enemm�n se, ett� Maria Teresia niin vastahakoisesti
my�ntyi parannuttamaan yll�mainittua rikoslakia siihen suuntaan, ett�
kidutus ja muut julmat rangaistukset poistettaisiin. H�nen poikansa
mielipide ja oma hyv�syd�mmisyytens� saivat kuitenkin viimein voiton
h�nen t�ss� kohdin ennakkoluulojen piment�m�st� ymm�rryksest��n.
H�net pakoitettiin vastoin tahtoansa s��t�m��n vero juoma-aineksista,
joka vero k��nsi monen alamaisen syd�men Maria Teresiasta h�nen viime
vuosinaan. Maria Teresia oli v�hitellen _lakkauttanut maaorjuuden_ ja
p�iv�ty�pakon saksalaisista maakunnista muiden uudistusten rinnalla.
Suuri kurjuus, joka vallitsi seitsenvuotisen sodan ajoilta _B�hmiss�_,
kehoitti h�nt� kiiruhtamaan er��n p��t�ksen toimeenpanemista, jonka
p��t�ksen h�n oli tehnyt jo aikoja sitten, nimitt�in panna siell�
toimeen samat muutokset. Mutta kumma kyll� onnistui h�nen
neuvonantajiensa tehd� kokemattomasta Josefista keisarinnan p��t�ksen
vastustajan. Maria Teresian t�ytyi luopua aikeestaan, vaikka se h�neen
syv�sti koski. H�n ei en�� ollut kyllin voimakas panemaan toimeen
p��t�st� vastoin sek� pojan ett� neuvonantajien tahtoa. H�n kirjoittaa
siit� pojalleen Ferdinandille 13 p:n� helmik. 1771: �B�hmin asiat
tuottavat minulle paljon surua ja eritt�inkin senvuoksi, ett� keisari ja
min� emme ole yksimieliset keinoista, joita tulisi k�ytt��. Noita
ihmisraukkoja sorretaan ja itsevaltaisuus, josta he k�rsiv�t, on
tunnettu ja todistaa sit�, ett� toiset periaatteet ovat otettavat
k�yt�nt��n. Aijoin juuri panna ne toimeen, kun �kki� b�hmil�iset
tilanomistajat, joihin, sivumennen sanottuna, kaikki ministerit
kuuluvat, saattoivat keisarin j�lleen ep�ilem��n. Milloin mill�kin
verukkeella tiesiv�t he siirt�� koko toimen kahta vuotta edemm�ksi.�
Keisarinnasta oli vaikeaa tukahuttaa v�kivallalla talonpoikain kapina,
joka h�nen mielest��n oli oikeutettu, ja se teki h�nen viimeisen
hallitusaikansa synk�ksi.
Josefin osalla oli eritt�in hovikunta ja sotalaitos, mutta Maria Teresia
ei voinut olla n�ihinkin asioihin sekaantumatta ja toimimatta useinkin
vastoin Josefin tahtoa. T�m� oli s��st�v�inen ruhtinas, itsell��n
h�nell� ei ollut suuria vaatimuksia ja h�n tahtoi tuoda hoviin samat
yksinkertaiset tavat, kuin h�nen omansa olivat. Maria Teresia ei pit�nyt
n�ist� muutoksista, ja kun Josef s��st�v�isyyden innossa rupesi
v�hent�m��n palkkoja ja erityisi� palkkioita, oli h�n Maria Teresian
mielest� kiitt�m�t�n vanhoja palvelijoita kohtaan. Josefin toimenpiteet
olivat viisaat, sill� Maria Teresia oli usein ollut palkitessaan
ymm�rt�m�tt�m�n antelias.
Sotajoukkoon uhrasi Josef sit�vastoin suuria summia. Huomattavia
muutoksia tehtiin toimeliaan Lascyn johdolla. Maria Teresaan mielest�
poika liian paljon piti huolta sotajoukosta muiden alamaisten
kustannuksella. Kaunis piirre keisarinnassa oli se, ett� h�n tahtoi
perustaa kouluja sotilaillekin. H�n oli jo hallituksensa aikana suuresti
edist�nyt upseerien sivistyst�. H�nen aikansa ei kuitenkaan ymm�rt�nyt,
kuinka t�rke� on sivistynyt sotajoukko, ja h�nen ehdotuksensa hyl�ttiin.
Viel� kire�mp��n suhteeseen joutuivat �iti ja poika _ulkopolitiikan_
johdosta.
Ruhtinas Kaunitz oli keisarinnalle ehdottanut l�henemist� Preussiin.
Maria Teresia ei voinut vapautua vihastaan Fredrik II:sta kohtaan. Ja
h�n koetti viimeiseen asti est�� Preussin kuninkaan ja keisari Josefin
yhtymist�. Se tapahtui kuitenkin h�nen tahdostaan huolimatta Neisess�
1769 ja uudistettiin seuraavana vuonna.
Suuri valtiollinen kysymys koski silloin Puolan kuningaskuntaa. Oli
selv��, ett� Ven�j�n kunnianhimoinen yksinvaltias, Katarina II, pyrki
t�m�nkin maan vallitsijaksi. It�valta ja Preussi eiv�t tainneet
v�linpit�m�tt�min silmin katsella Ven�j�n aikeita. Heid�n
velvollisuutensa olisi ollut tukea Puolan horjuvaa valtaistuinta, mutta
Fredrik II keksi toisen keinon kumota Katarinan suunnitelmat, nimitt�in
_Puolan jakamisen_ sen kolmen naapurin kesken, Ven�j�n, Preussin ja
It�vallan. Kun Maria Teresia ensin sai n�ist� ehdotuksista vihi�,
kielt�ytyi h�n lujasti niihin osaa ottamasta. H�nen ymp�rist�ns� oli
samaa mielt� kuin h�n. Toivottiin saatavan Turkista, Ranskasta,
Englannista apua Ven�j�� vastaan. Tultiin kuitenkin huomaamaan, ett�
n�m� vallat eiv�t voineet tahi eiv�t tahtoneet antaa apuaan. Turkki oli
kauvan k�sitt�nyt, mik� vaara Ven�j�lt� uhkasi, ja oli n�hnyt parhaaksi
kannattaa Puolaa, jossa Ven�j� harjoitti suurta vaikutusvaltaansa.
Vuonna 1768 julisti siis Turkki Ven�j�lle sodan. Mutta t�m� sota oli
Ven�j�lle yht�mittainen voittosarja. Sek� Preussi ett� It�valta tulivat
toden teolla levottomiksi pel�ten ven�l�isen j�ttil�isen saavan varmaa
jalansijaa Balkanniemell�, josta olisi vaaraa sek� eurooppalaiselle
tasapainolle ett� n�iden molempien valtain kehitykselle. Silloin esitti
Fredrik II ehdotuksensa Puolan jaosta. Aivan uusi ei t�m� ehdotus ollut.
Jo Ruotsin kuningas Kaarlo X oli, kuten tietty, sit� ajatellut.
Kunnianhimoinen Saksin kuuriruhtinatar Maria Antonia, oli 1763 esitt�nyt
samantapaisen ehdotuksen Maria Teresialle, joka kuitenkin oli vastannut
jyrkk��n kielt�v�sti semmoiseen toimenpiteeseen. Nyt ehdotti Fredrik II,
ett� Ven�j� luopuisi valloituksistaan Turkissa saaden korvaukseksi osan
Puolaa. Katarina II suostui heti ehdotukseen, ja Preussi ja Ven�j�
tekiv�t liiton helmikuulla 1772. Sulttaani oli tosin tarttunut aseisiin
Puolaa kannattaakseen, mutta h�nen tappionsa oli muuttanut aseman, ja
nyt h�n n�ki Puolan jaossa pelastuksensa.
Previous Page
| Next Page
|
|