|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 13
Maria Teresian vanhin poika, Josef, tuli is�n kuoltua keisariksi. H�n
oli harvinaisen lahjakas, eik� jalompaa miest� koskaan liene n�hty
valtaistuimella. H�n oli �idilt��n perinyt rakkauden maahan ja kansaan,
h�nen halunsa parantaa alamaisten asemaa, h�nen ter�v�j�rkisyytens� ja
h�nen muistinsa. Sit� paitsi oli h�n varhaisimmasta lapsuudesta saanut
oppia kaikkea, mit� prinssi tulevaan kutsumukseensa tarvitsi. Maria
Teresia oli siksi paljon k�rsinyt omasta oppimattomuudestaan, ett� h�n
koetti hankkia perilliselleen kaikkea mahdollista opetusta. Josef oli
sit� paitsi is�lt��n saanut hyv�n taloudellisen ymm�rryksen ja h�n taisi
s��st��, jota Maria Teresia ei lainkaan voinut, hyv�st� tahdostaan
huolimatta. Mutta Josef rakasti rahaa ainoastaan maansa t�hden, ja kun
h�nen is�ns� oli tehnyt h�net p��perillisekseen, lahjoitti h�n
anteliaasti koko perint�ns�, 22 miljoonaa guldenia, it�valtalaiselle
valtiolle, parantaakseen jossain m��rin sen huonoja raha-asioita.
Valistusfilosofian opetukset olivat tunkeutuneet vanhaan
habsburgilaiseenkin hoviin ja nuoresta Josefista oli tullut niiden
innokas puolustaja. N�m� valistusopetukset ovat suuri edistys, mutta
niiden heikkoutena on jonkunmoinen nuorekas pintapuolisuus ja
historiallisen k�sityksen puute. Sen todistavat selv�sti Josefin
uudistuspuuhat. Ter�v�n�k�isyydell��n huomasi h�n heti puutteet, ja
h�nen vilkas �lyns� keksi heti ehdotuksen niiden parantamiseksi. Mutta
siin� kohdin otti h�n harvoin lukuun ne lukemattomat pikkuvaikeudet,
joista ainoastaan harkinnalla ja varovaisuudella v�hitellen voidaan
selvit�.
Maria Teresialle olivat h�nen poikansa uudet aatteet osittain vieraat,
osittain h�n niit� kannatti, mutta kaikkia uudistuksia toimeenpantaessa
vaati h�n varovaista menettelytapaa. Mutta t�m� suuri valtiomieshyve
puuttui Josefilta. Maria Teresia oli etup��ss� _k�yt�nn�llinen_, Josef
taasen oli kuten uusi aikansa etup��ss� _tietopuolinen_.
Josefilta puuttui my�skin toinen h�nen �itins� suurista ominaisuuksista.
Maria Teresia voi nimitt�in halukkaasti kuunnella jotain mielipidett� ja
sit� tarkalleen tuumia, vaikka se oli h�nen omalle taipumukselleen
vastainen. Siit� oli se terveellinen seuraus, ett� jokainen antoi
h�nelle sen neuvon, jota piti hy�dyllisimp�n�, eik� sit�, jonka h�n
luuli keisarinnaa miellytt�v�n. Josef sit� vastoin kuunteli mieluimmin
itse��n ja niit�, jotka olivat samaa mielt� kuin h�n, vaikka h�nen
�itins� jo aikaisin huomautti h�nt� t�st� virheest� -- tavallisimmasta
virheest�, sill� todella voikin sanoa, ett� Maria Teresian vapaus
ennakkoluuloista t�ss� kohdin on kiitosta ansaitseva, harvinainen hyve.
Josefin itsekyll�isyyteen liittyi my�skin kiusallinen, ivallinen olotapa
ja kiitollisuuden puute. N�ist� virheist� Maria Teresia syytt��
poikaansa. �Olkoon sinulla mit� luonnonlahjoja tahansa, se ei kuitenkaan
ole mahdollista, ett� kokemus ja muisto menneisyydest� ja nykyisyydest�
niin ovat sinun hallussasi, ett� voit tehd� kaikki itse.... On jo aika
lakata l�yt�m�st� nautintoa tuosta sanansaivartamisesta, noista
sukkelista puheparsista, jotka ainoastaan tarkoittavat toisten
n�yryytt�mist� ja tulemista naurunalaisiksi, sill� senkautta sin�
karkoitat kaikki kunnon ihmiset ja toimit ik��nkuin ihmiskuntaa ei
ansaitsi kunnioittaa ja rakastaa.� Etemp�n� samassa kirjeess� sanoo h�n,
ett� poika on henkinen keikailija, joka keikailee sukkeluudellaan,
aivankuin h�nen sisarensa Elisabet kauneudellaan.
Maria Teresia voi lausua pojalleen totuuden. Se ei kuitenkaan est�nyt
Josefia olemasta h�nelle rakkaampi kaikkia muita h�nen lapsiansa. H�n ei
voinut el�� ilman Josefia, ja h�n ei toivonut mit��n niin hartaasti kuin
tehd� Josefille mieliksi. H�nen hellyytens� palkittiin. Josef II ei
koskaan laannut rakastamasta ja ihailemasta �iti��n.
Ja kuitenkin oli heid�n yhteishallituksensa kumpaisellekin alituisena
eripuraisuuden ja surun l�hteen�. Se k�y jo selville Josefin luonteesta.
H�n edusti kaikkea uutta, halusi muutoksia, Maria Teresialla taas oli
luonnollista, k�yt�nn�llist� viisautta, ja siihen yhtyi lis��ntyv�n ij�n
haluttomuus muutoksiin. Josef oli radikaali, Maria Teresia
konservatiivi.
Kirkollisissa asioissa huomaamme Josefin olevan suvaitsevaisuuden
korkeammalla kannalla. Maria Teresia oli ylip��ns� suvaitsematon, mutta
h�nell� oli erityisiss� tapauksissa vapaamielinen katsantokanta, eik�
h�n vastustanut jesuittien karkoittamista 1773. Kuitenkin h�n ensin
tarkkaan punnitsi asiaa ja p��tti omin p�in, ett� heid�n suuri
omaisuutensa k�ytett�isiin perusrahastoksi koulua varten. Samoin h�n
vastoin yliopiston tahtoa sai aikaan sen, ett� protestantteja saisi
arvoittaa samojen ehtojen mukaan kuin katolilaisia.
Kuten poikansa, harrasti h�nkin kansan opetusta. Saganin rovasti, Johan
Felbiger, kutsuttiin 1774 Wieniin j�rjest�m��n it�valtalaista
kansakoululaitosta. Maria Teresia n�ytti itse esimerkki� perustamalla
tiluksilleen kansakouluja, joissa h�n k�vi rohkaisten opettajia ja
oppilaita. Kaunotaiteellista aistia, lukuunottamatta musikaalista, ei
Maria Teresialla oikeastaan ollut, mutta musikilla oli h�nen aikanansa
kultakautensa. Gluck, Haydn, Mozart esitt�v�t h�nelle s�vellyksi��n.
Muut kaunotaiteet kukoistivat kuitenkin seurauksena koko siit�
suuremmasta henkisest� eloisuudesta, joka h�nen hallituksensa aikana ja
suureksi osaksi h�nen persoonallisen osanottonsa kautta, virtaili l�pi
it�valtalaisen valtion. Kaunitz sit�vastoin suosi kaikkia kaunotaiteita,
ja oikeastaan h�nen huolenpitonsa kautta perustettiin 1773 taideakatemia
Wieniin.
Previous Page
| Next Page
|
|