|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 12
Sodan eri tapahtumia emme t�ss� rupea selitt�m��n. Kuten tietty petti
Ven�j� It�vallan, Ranskan voimat v�s�htyiv�t, ja kun Fredrik II oli
valloittanut Schweidnitzin, kadotti Maria Teresia kokonaan toivon
valloittaa takaisin Schlesia, �It�vallan helmi�, ja h�nen t�ytyi tehd�
Hubertsburgin rauha 1763, jossa Preussin valloitukset vahvistettiin ja
tunnustettiin samalla Preussin suurvalta-asema Saksassa.
Rauhanteko oli Maria Teresialle n�yryytt�v�. Olisi voinut odottaa, ett�
Kaunitz olisi saanut maksaa t�m�n n�yryytyksen, h�n kun oli ehdottanut
poliitista suunnitelmaa, jonka j�rkev�isyytt� oli syyt� ep�ill�. Mutta
niin ei ollut asian laita. Kaunitz oli entist� suuremmassa suosiossa.
Sen tapaista pikkumaisuutta ei Maria Teresiassa ollut, ja h�n k�sitti
t�ysin, ett� suuren valtiomiehen neroa tarvittaisiin nyt enemm�n kuin
koskaan ennen parantamaan kaikkia niit� halkeamia, jotka onneton sota
oli tuottanut yhteiskuntarakennukseen. Maria Teresia toimi yht�
innokkaasti maansa hyv�ksi rauhan j�lkeen kuin sodankin aikana, eik�
ulkopolitiikassakaan tapahtunut muutoksia l�hinn� seuraavana aikana.
Kenties saattaa kuitenkin jo silloin huomata jonkunlaista ep�r�imist�
p��t�sten tekemisess� ja taipumusta j�tt�� t�rkeit� asioita ruhtinas
Kaunitzin p��tett�viksi. T�m� muutos Maria Teresiassa esiintyy selvin
piirtein vasta er��n tapauksen j�lkeen, joka muodostaa k��nteen h�nen
hallituksessaan, ja joka samalla j�rk�hytti koko h�nen olentoansa sen
perusteita my�den. Sen surun j�lkeen, joka h�nt� silloin kohtasi, ei
h�nest� en�� koskaan tullut sit�, mik� h�n oli ollut.
Syyn� siihen ett� lahjakkaasta naisesta niin harvoin tulee todellinen
henkinen nero on v�hemmin se, ett� h�nen henkiset ominaisuutensa ovat
_liian heikot_ el�m�n taistelussa kuin se, ett� h�nen tunteensa ovat
_liian voimakkaat_. Maria Teresiankin suurenmoinen henki on todisteena
t�st� v�itteest�.
* * * * *
Suurilla juhlallisuuksilla vietettiin Innsbruckissa Maria Teresian
l�hinn� vanhimman pojan arkkiherttua Leopoldin ja espanjalaisen
prinsessan Luisan vihki�isi�. N�m� juhlallisuudet keskeytyiv�t, kun
keisari Frans �kki� sai halvauksen ja kuoli vanhimman poikansa
arkkiherttua Josefin k�siin. T�m� tapahtui elokuun 18 p:n� 1765.
Maria Teresia oli tuskasta murtunut. H�n tahtoi luopua hallituksesta,
oli v�linpit�m�t�n kaikesta. Ainoastaan Josefin ja Kaunitzin yhteiset
ponnistukset saivat h�net j��m��n paikalleen, mutta Josef nimitettiin
apuhallitsijaksi, ja alussa j�iv�t kaikki toimet h�nen huostaansa.
Maria Teresia ei mielest��n voinut toimittaa kyllin suuria ulkonaisia
surun merkkej�. Teatterit suljettiin, syvin surupuku otettiin
k�yt�nt��n, messuja ja hartaushetki� k�skettiin pit��. Keisarinna kielsi
hovinaisia ihomaaliakin k�ytt�m�st�. T�m� her�tti suurta paheksumista
aikana, jona ihomaali kuului toalettiin. Kauniin ruhtinatar Auerspergin
sanotaan loukkaantuneena huudahtaneen: �Onko mahdollista, ett� omat
kasvonpiirteetk��n eiv�t en�� ole vallassamme? Ja kuitenkin olen ne
saanut Jumalalta, eik� valtiolta.�
N�ytti aluksi silt� kuin keisarinna olisi menett�nyt ty�halun ja kaiken
maan ja valtakunnan harrastuksen. H�n oli sanonut aina pelk��v�ns�
ep�r�imist�. Nyt oli se pelko k�ynyt toteen ja h�n n�ytt�ytyi heikoksi
ja ep�varmaksi p��t�ksi� tehdess��n. Olisipa melkein taipuvainen
luulemaan, ett� Frans Stefan oli ollut h�nen neuvonantajansa
valtioasioissa, ellei tiet�isi p�invastaista. Suuressa surussaan n�ytti
h�n melkein sit� itsekin uskoneen, ja h�n soimaamistaan soimasi itse��n
siit�, ettei h�n ollut puolisolleen ollut siin� m��rin kaikki, kuin
h�nen olisi tullut olla. Mutta n�m� soimaukset olivat ainoastaan surusta
kiihtyneen mielikuvituksen luomat. Olemme jo maininneet ett� heid�n
avioliittonsa p��piirteiss��n oli onnellisimpia, mit� voi ajatella.
Maria Teresian etev�mmyys oli tosin h�nest� tehnyt hallitsevan, mutta
h�n rakasti ja ihaili puolisoaan. Vuosien kuluessa k�vi keisari yh�
my�ntyv�mm�ksi ja hallitustoimille v�linpit�m�tt�m�mm�ksi.
Seitsenvuotisen sodankin huolestuttavana aikana saattoi h�n kuluttaa
aikansa tieteellisill� diletanttitoimilla ja mielihuvituksellaan
mets�styksell� uhraamatta tuntiakaan hallitusasioihin. H�n vet�ytyi yh�
enemm�n pois hovistakin. H�n ei tainnut koskaan esiinty� niin
arvokkaasti, kuin keisarin tuli, jonka vuoksi h�neen useinkaan ei pantu
huomiota. Kerrotaanpa muun muassa ett� h�n er��n� iltana hovijuhlassa
istuutui kauvas alhaalle saliin. Muutamat naiset l�heisyydess� nousivat
paikoiltaan. �Ei, j��k�� kaikella muotoa istumaan�, sanoi keisari,
�istun vain t�ss� odottamassa hovin poisl�ht��. Hovilla tarkoitan�,
lis�si h�n hyv�ns�vyisesti, �puolisoani ja lapsiani�.
Aika kuitenkin osittain parantaa syvimm�tkin surut. Maria Teresiakin
tyyntyi, ja kaikki alkoi taas v�hitellen kulkea entist� uraa. Ty�kyky ja
harrastukset palasivat. Kuitenkaan ei h�nest� koskaan tullut entist�ns�.
H�n totteli neuvonantajiaan, etup��ss� Kaunitzia, toisinaan enemm�n kuin
tahtoikaan. H�ness� oli tunnollisuuden p��tt�m�tt�myytt�, joka kenties
oli luontaista, mutta jonka h�n sit� ennen oli voittanut voimakkaalla
tahdollaan. Mutta jos h�nen tahtonsa olikin heikontunut, oli se
kuitenkin viel� siksi luja, ett� sen jyrk�sti erotti h�nen
apuhallitsijansa tahdosta.
Previous Page
| Next Page
|
|