|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 10
Maria Teresia ei niin t�ydellisesti ihaillut ranskalaista sivistyst�
kuin useimmat h�nen aikalaisensa. P�invastoin rakasti h�n l�mpim�sti
kielt�ns� ja suosi sen kirjallisuutta. Onpa sanottu ett� h�n tahtoi
perustaa saksalaisen akatemiankin ranskalaisen mallin mukaan, mutta
sill� seikalla ei ole todellista per��. H�n ei ollut akatemiain yst�v�
ja vastusti ehdottomasti tiedeakatemian perustamista. Kenties oli siihen
syyn� h�nen jyrkk� vastenmielisyytens� kaikkiin korulauseisiin, joita
sen ajan oppineet seurat usein suosivat. Sit� vastoin antoi h�n perustaa
valtioarkiston 1749, viel�kin olemassa oleva Reichs und Geheime-Archiv
Wieniss�. Sit� ennen olivat historialliset asiapaperit olleet hajallaan.
Alkuper�inen Westfalin rauhankongressin p�yt�kirja oli esim. myyty
lumppukaupassa Wieniss�. Bartensteinist� tuli arkiston johtaja.
Maria Teresia valvoi, kuten jo huomautettiin, _kaikkien_ it�valtalaisten
maitten parasta. H�n ty�skenteli v�sym�tt� yhdist��kseen valtakunnan
hajanaiset osat keskushallintoa vahvistamalla, ja h�n ymm�rsi tehd� oman
personallisuutensa t�ksi todelliseksi yhten�isyydeksi. Sek� Wienin
asukkaat ett� kansa Posin ja Scheldenin rannoilla tahi Karpatein ja
Erzgebirgen rinteill� olivat sit� mielt�, ett� oli onni totella Maria
Teresian lempe�� valtikkaa, joskin sielt� t��lt� toisinaan kuului
tyytym�tt�mi� ��ni�.
_Unkari_ oli aina keisarinnan erityisen huolenpidon esineen�. T�m� maa
muodosti 1/3:n koko It�vallasta sek� asukaslukunsa ett� pinta-alansa
puolesta, mutta siit� huolimatta tuotti se ainoastaan 1/10:n
valtiorahaston tuloista. Paitsi sit� vallitsi siell� enemm�n aatelisia
etuoikeuksia ja keskiaikaisia laitoksia kuin useimmissa muissa maissa.
Ei kukaan halunnut hartaammin kuin Maria Teresia parantaa n�it�
ep�kohtia, mutta Unkarissa oli h�nen valtansa, kuten jo olemme n�hneet,
tarkasti rajoitettu. Ne surulliset kokemukset, jotka h�nell� oli 1741:n
valtiop�ivilt� uudistuivat viel� suuremmassa m��r�ss� valtiop�ivill�
1751 ja 1764. Maria Teresia oli itse l�sn�, h�n teki parhaansa
personallisesti voittaakseen ulkonaisille huomionosoituksille alttiit
unkarilaiset, h�n perusti heille erityisen ritarikunnan, St Stefanin
ritarikunnan, h�n matkusti ymp�ri maata, rakennutti linnan Pestiin
j. n. e., mutta kaikista n�ist� yrityksist� ei ollut sanottavasti
hy�ty�. Unkarilaiset vakuuttivat mit� n�yrimmin sanoin uskollisuutensa,
he lis�siv�t jossakin m��rin verojaan, mutta eiv�t tahtoneet luopua
ainoastakaan etuoikeudesta, vaan j�ttiv�t sen sijaan 1764 kokonaista 227
valituskohtaa. Heid�n kuningattarensa vetosi turhaan heid�n
my�t�tuntoisuuteensa k�yh�� v�est�� kohtaan. Vuonna 1765 onnistui Maria
Teresian kuitenkin valtiop�iv�in my�t�vaikutuksetta saattaa voimaan
veroj�rjestelm�n, jolla oli suuri merkitys. H�n toimi varsin viisaasti,
kun ei �kki� pannut toimeen kaikkia niit� parannuksia, jotka h�n huomasi
v�ltt�m�tt�miksi. H�nen poikansa Josefin hallitus on parhaana todisteena
siit�. H�n poisti v�kivaltaisesti aateliston etuoikeudet ja toimitti
useita hy�dyllisi� muutoksia, mutta sill� seurauksella ett� vanha viha
habsburgeihin her�si uuteen eloon, ja koko maa nousi kapinaan. Maria
Teresia taasen ei k�ynyt pitemm�lle parannuksissaan, kuin rauhan
yll�pit�minen salli.
Samaa maltillista viisautta noudatti Maria Teresia _Alankomaissakin_
(Belgiassa), jonka v�est� my�skin piti tarkkaa huolta vanhoista
oikeuksistaan. T�m� maa oli saanut k�rsi� paljon it�valtalaisen
perint�sodan aikana, ja Maria Teresia, joka koetti parantaa sen monia
haavoja, huomasi pian ett� paras tapa oli j�tt�� maakunta rauhaan ja
ainoastaan suojella sit� hollantilaisten ja ranskalaisten v�kivallalta.
_Italiassa_ onnistui h�nen sit� vastoin saada aikaan monta parannusta.
T��ll� kuten tavallisesti tiesi Maria Teresia saada palvelukseensa kelpo
virkamiehi�. Uusi maakuntahallitus pantiin toimeen, inkvisitioni
poistettiin, ja italialaiset maakunnat kukoistivat h�nen aikanaan.
My�skin _ulkopolitiikkaa_ piti Maria Teresia tarkasti silm�ll�. Niin
ep�varmat kuin valtiolliset olot 1700-luvulla olivatkin, ja niin
kokonaisuutta vailla kuin it�valtalainen yksinvalta oli, vaadittiin sen
p��miehelt� suurta valtiollista tarkkuutta ohjaamaan kulkunsa kaikkien
vaarojen l�pi ja s�ilytt�m��n sit� suurvallanasemaa, jota perint�sota
oli j�rkytt�nyt, mutta jonka Aachenin rauha j�lleen onnellisesti oli
vahvistanut.
T�m�n rauhanp��t�ksen j�lkeen neuvoteltiin ahkerasti siit�, mit�
politiikkaa It�vallan tulisi seurata. Kaikkien yhteinen mielipide oli,
ett� Preussi oli It�vallan vaarallisin vastustaja, kaikkien mielest�
Ven�j� oli luonnollinen, mutta ep�luotettava liittolainen. Suhteesta
Ranskaan oltiin sit�vastoin eri mielt�. Keisarista t�m� maa oli
It�vallan perivihollinen ja sen uskottomuus viime sodassa n�ytti h�nest�
todistavan sit�, mit� t�lt� vallalta aina voitiin odottaa. Vastoin t�t�
ehdotti nuori ministeri Kaunitz, joka oli her�tt�nyt huomiota Aachenin
rauhankokouksessa, ett� It�vallan pit�isi koettaa voittaa Ranska
puolelleen, sill� ainoastaan se valta voisi auttaa It�valtaa
valloittamaan Schlesia takaisin.
Previous Page
| Next Page
|
|