|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 9
Sitten parannettiin ja j�rjestettiin rahavarainhallinto yksityiskohtia
my�ten, ja siin� Maria Teresia k�ytti hyv�kseen puolisonsa kokemusta
n�iss� asioissa.
My�skin maitten hallinnossa tapahtui eritt�in huomattavia muutoksia.
Periaate oli se, ett� samalla kun koetettiin yhdist�� eri maiden
hallinnot mik�li suinkin, koetettiin erottaa hallinnon eri haarat, jotka
sit� ennen olivat jotenkin mielivaltaisesti yhdistetyt. Siten oli ollut
olemassa b�hmil�inen ja it�valtalainen kanslia, ja b�hmil�inen kansleri
oli ollut melkein yksinvaltias. T�m� kaikki muutettiin. Oikeusasiat
annettiin erityisen viraston haltuun.
Vuosina 1753--66 ty�skenteliv�t useat toimikunnat yhteisen
sivilioikeuden toimittamiseksi kaikille saksalaisille maakunnille. N. k.
_Codex Theresianus_ oli t�m�n ty�n tulos kuten kaksi vuotta my�hemmin
ilmestyv� rikoslakikin[1]. Mutta jokap�iv�ist�kin laink�ytt�� valvottiin
tarkemmin kuin siihen asti. Erottamalla yksityisiss� maakunnissa
laink�yt�n hallinnosta voitiin paremmin pit�� huolta oikeuden
noudattamisesta.
[1] Constitutio Criminalis Theresiana.
Kaikenlaiset kuokkavieraat ja tyhj�ntoimittajat olivat tietysti
tyytym�tt�m�t siihen suurempaan j�rjestykseen, joka kaikkialla pantiin
toimeen, ja Maria Teresiakin sai osansa siit� kiitt�m�tt�myydest�, joka
seuraa parannusten kintereill�, niiden kaikkien kiitt�m�tt�myydest�,
joilla oli ollut hy�ty� ep�j�rjestyksest�. �Min� en ole mit��n
huomaavinani�, kirjoittaa Maria Teresia my�hemmin itse t�st�, �toivossa
ett� viisaammat v�hitellen tunnustaisivat kaiken tapahtuneen vain
is�nmaan hyv�ksi, siis vain heid�n itsens� hyv�ksi. En antanut
vanhastaan tutun h�lin�n pett�� itse�ni, en my�sk��n luopunut aikeestani
panna toimeen sit�, mihin Jumalan avulla olin ryhtynyt, sill� olin
varmasti vakuutettu sen oikeudenmukaisuudesta ja v�ltt�m�tt�myydest�.�
Keisarinna sekaantui kirkollisiinkin asioihin, vaikka ei aina
menestyksell�. Olemme jo maininneet ett� h�n oli hartaasti
uskonnollinen. H�n oli lis�ksi uskollinen katolisen kirkon tyt�r ja
noudatti n�yr�sti sen tapoja ja s��nt�j�. T�m� h�nen kirkollisuutensa ei
kuitenkaan est�nyt h�nt� puoltamasta valtion oikeuksia kirkkoon n�hden.
H�n ei sallinut pappien sekaantua maallisiin asioihin, ja h�nen
suhteensa paavinistuimeen oli valtiollisista syist� usein kire�.
Papiston kuten aatelistonkin t�ytyi luopua monesta etuoikeudesta, ja
hengellisten itsens� ottamia oikeuksia vastustettiin ankarasti. Samaten
oli keisarinna kaiken taikauskon vihollinen. Noitatutkinnot poistettiin,
ja 24 kirkollista juhlap�iv�� poistettiin ediktill� v:lta 1754, vaikka
taikauskoinen kansa sit� vastusti. H�n koetti my�skin v�hent�� raakuutta
ja siveett�myytt� s��nt�jen ja asetusten avulla.
Toiselta puolen t�ytyy my�nt�� ett� Maria Teresia oli suvaitsematon
muunuskoisia kohtaan. Etenkin on Pragin juutalaisedikti v:lta 1744
saanut huonon maineen. H�n olisi mieluimmin tahtonut karkoittaa heid�t
kokonaan maastaan, mutta siit� h�nen t�ytyi luopua. Eiv�t
protestantitkaan saavuttaneet tosi vapautta h�nen aikanaan, ja luullaan
keisarinnan rippi-is�n Pittermannin olleen siihen syyp��n.
Uskonvapausaate, joka juuri t�h�n aikaan syntyi, ja jota Maria Teresian
vihollinen Fredrik II niin innokkaasti kannatti, ei koskaan miellytt�nyt
h�nt�, joka pysyi lujana uskossaan ja vanhassa lauseparressa: yksi
valtio, yksi kirkko.
J�tt�k��mme kuitenkin t�m� h�nen hallituksensa varjopuoli ja puhukaamme
h�nen suhteestaan opetukseen. H�nell� on siin� kohden suuret ansionsa.
Korkeamman opetuksen j�rjesti h�n etup��ss� kelvollisten virkamiesten
kasvattamista varten. Mit��n varsinaista tieteellist� harrastusta ei
h�nell� koskaan ollut. Siksi oli h�n liian k�yt�nn�llinen. Mutta sit�
vastoin h�n suuresti kunnioitti kaikkea tietoa, josta suorastaan oli
hy�ty� el�m�ss�, ja h�n auttoi innokkaasti henkil��k�ri��n Gerhard van
Swieten'i�, joka j�rjesti uudestaan Wienin yliopiston, ja joka toi sen
l��keopilliseen tiedekuntaan kukoistusajan. Maria Teresia lahjoitti
rahoja uutta yliopistorakennusta varten, jonka h�n itse vihki 1756.
H�nen toimestaan perustettiin akatemia it�maisten kielten tutkimista
varten. H�nen luomiaan on my�s se aateliskoulu, joka h�nest� sai nimen
Theresianum, ja jota h�n anteliaasti avusti lahjoituksilla. My�skin
alkeiskoulut olivat h�nen huolenpitonsa esineit�. H�n ei suinkaan
sokeasti ihaillut jesuiittain opetustapaa ja er��ss� ediktiss� v:lta
1752 vastustaa h�n useaa v��rink�ytt��, niiden joukossa kaikkea
j�rjet�nt� ulkolukua. H�n aikoi my�skin perustaa realikouluja, mutta
h�nt� neuvottiin aikeestaan luopumaan.
H�nen kansansivistysharrastuksensa on h�nen historiansa kauneimpia
lehti�. H�nen harrastuksensa perusteena ei ollut ainoastaan yleinen
ihmisrakkaus, vaan vaikuttivat siihen valtiollisetkin syyt. Koska t�m�
huolenpito kuuluu h�nen loppuhallitukseensa, saamme tilaisuutta palata
siihen.
Previous Page
| Next Page
|
|