|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 13
Sophie oli aivan nuorena sairastunut er��seen noita tauteja, "jotka me
tavallisesti uskomme l��k�rille silloin kuin on liian my�h�ist� niit�
parantaa". Alkuvuosina h�n aikoi matkustaa Amerikkaan saadakseen
turvautua naisl��k�riin, mutta sitten h�n heitti sen mielest��n, sill�
"jos sinne l�htisiv�t kaikki naiset, jotka k�rsiv�t siit� syyst�,
etteiv�t voi pakottaa itse��n miesl��k�rin puoleen k��ntym��n tahi
pitkitt�v�t avunpyynt���n siksi kuin on liian my�h�ist�, silloin
syntyisi oikea, kansainvaellus". Nyt h�n kokosi kaikki rahat, jotka h�n
vaan voi saada s��stym��n, perustaakseen stipendirahaston vastaisille
naisl��k�reille.
Elise oli kihloissa ollessaan sairastunut rokkoon. Taudista paratessaan
h�n oli saanut k�siins� vuosikerran "�botidningar"-nimist� lehte�, johon
meid�n maamme jaloimmat ja valistuneimmat miehet kirjoittivat.
Vaikeatajuisemmat kirjoitukset h�n j�tti lukematta, sill� niit� h�n ei
ymm�rt�nyt, mutta pienemm�t, runolliset kappaleet h�n luki. Mit� ne
sis�lsiv�t? Kauneuden ylistyst�. Kauneutta kehuttiin siksi, joka antoi
naiselle h�nen korkeimman, ainoan arvonsa, mutta rumuutta ivattiin,
esiintyi se miss� muodossa tahansa. "Niin ajattelevat jaloimmat,
parhaimmat!" se oli h�nen ensimm�inen ajatuksensa. H�n alkoi hautoa
mieless��n sit�, ett� h�n itse oli kadottanut kasvojensa kauneuden, ja
lopputuloksena oli, ett� h�n p��sti sulhasensa vapaaksi. Sittemmin h�n
oppi urkuja soittamaan paikkakunnan vanhan urkurin johdolla, toimitti
usein h�nen virkaansa ja vanhuksen kuoltua h�n hoiti veljens� virkaa,
joka oli Eliselt� oppinut urkuinsoittamistaidon ja sai viran vanhan
urkurin kuoltua. Vaikka Elise veljens� sairauden aikana oli kokonaista
kaksi vuotta toimittanut t�m�n virkaa, "koska h�nen paikkansa ei n�kynyt
alas kirkkoon", vaikka h�n oli tehnyt ty�ns� aivan mit�tt�m�st�
maksusta, ja vaikka ei ket��n miest� voitu siihen ty�h�n saada -- ei h�n
sittenk��n veljens� kuoltua saanut virkaa, koska h�n oli nainen. Sen
j�lkeen h�nell� ei ollut mit��n p��m��r�� ja h�nen el�m�ns� oli iloton
ja kolkko. "Jalo ja suuri runoilija antaa naiselle sen neuvon, ett'ei
h�nen pit�isi pyrki� olemaan mit��n muuta kuin kaunis ja suloinen,
niill� ominaisuuksillahan nainen oikeastaan maailmaa hallitsee. Min�
luulen ett� useimmat mielell��n noudattaisivat t�t� neuvoa, -- mutta ei
ole niink��n helppoa tehd� itse��n kauniiksi ja suloiseksi."
"S�rm�t" p��ttyv�t seuraaviin sanoihin: -- -- "Elisell� on toki jotakin
j�lell�, -- -- v�ltt�m�tt�myys ommella ahkeraan voidakseen el��. Mutta
tuo uhkaava kummitus, ompelukone, se vaeltaa nyt maasta maahan. Annahan,
kun keksij�t kehitt�v�t sen korkeimpaan t�ydellisyyteen ja se joutuu
yleisesti k�yt�nt��n -- mit� silloin naiselle j��pi? Parasta olisi
rakentaa valmiiksi suunnattoman suuret vaivaistalot, jotta niihin
mahtuisi kaikki ne naiset, jotka j��v�t leiv�tt�miksi, silloin kuin ei
t�m� ainoa ja viimeinen heille my�nnetty ty� en�� tuota heille edes
niukkaa leiv�npalaa."
Ja t�m� ennustus on toteutunut, sill� mit� ovat nuo "vanhain kodit",
arpajaiset "h�veli�ille k�yhille" y. m. yritykset, joilla armeliaisuus
koettaa sovittaa mit� yhteiskunta on rikkonut? Eiv�tk� nuo kaikki ole
vaivaistaloja ja vaivaiskassoja naisille, jotka eiv�t ole saaneet
sellaista kasvatusta, ett� he kykenisiv�t ty�ll��n el�tt�m��n itsens�?
Huomattavimpia Fredrika Runebergin kuvauksista on kappale: "Tre som
flyttade till Sverige" (Kolme Ruotsiin muuttanutta). Siin� h�n puolustaa
Fredrika Bremeri� juuri silloin, kuin melkein koko sivistynyt yleis�
Skandinaaviassa oli k��nt�nyt h�nelle selk�ns� "Herthan" vuoksi. "Siihen
aikaan", k�ytt��ksemme rouva Runebergin sanoja, "Fredrika Bremerin nime�
mainittiin ainoastaan silloin kuin tahdottiin h�nt� pilkata. Ja hanhet
-- -- koettivat etsi� tuon jalon naisen ty�st� kaikki pienimm�tkin
heikkoudet ja nokkivat niit�, kovasti kirkuen." Meill� on t�ysi syy
kiitollisina iloita siit�, ett� Suomessa oli edes yksi puolustaja tuolla
jalolla naisella, joka yhdell� ainoalla iskulla oli omalla k�dell��n
viskannut pois sen rajattoman suosion, jonka h�n oli
kirjailijatoimellaan voittanut, uhraten sen totuudelle ja oikeudelle.
"Kuvauksien ja unelmien" kirjoitustavasta on sanottu, ett� siin� huomaa
Almqvistin ja Andersenin vaikutusta ja ett� se paikoin on haaveellista.
T�m� huomautus on ep�ilem�tt� oikeutettu, mik�li se tarkoittaa sit� ett�
rouva Runeberg, samaten kuin useat sen ajan mieskirjailijatkin sek�
Ruotsissa ett� Suomessa, ovat saaneet vaikutuksia Almqvistilta. Mutta
h�nen hengentuotteidensa kokonaisvaikutus on kuitenkin sellainen, ett�
lukija huomaa Fredrika Runebergill� olevan aivan omintakeisen tyylin,
joka on niin runollinen, voimakas ja el�v�n havainnollinen, ett� meid�n
maamme harvoissa naiskirjailijoissa lienee tuskin ainoatakaan, joka
t�ss� kohden voisi vet�� h�nelle vertoja.
Jo se seikka, ett'ei h�nen tuotteissaan huomata laisinkaan Runebergin
vaikutusta, osoittaa t�m�n kirjailijan suurta itsen�isyytt�. Hyvin
_omintakeinen_ luonne mahtoi olla henkil�ll� joka, vaikka oli suuren
neron kanssa jokap�iv�isess� kanssak�ymisess� ja liittynyt h�neen
hellimmill� siteill�, kuitenkin s�ilytti oman itsen�isen k�sitystapansa.
Previous Page
| Next Page
|
|