|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 11
Muukalainen tahtoo vied� Aikyn'in omaan maahansa ja lupaa h�nelle siell�
valoisampia p�ivi�, mutta Aikyn ei suostu. H�n sanoo muukalaiselle:
-- -- "N�in kertoo heimomme vanha taru: muinoin eli er�s tiet�j�, h�nen
nimens� oli Urier. H�n oli kaikista tiet�jist� korkein, oli viisaampi
kuin kaikki muut. Mutta h�nen mielest�ns� maa oli huono, h�n ik�v�itsi
taivaaseen. Urier kutsui molemmat vaimonsa ja k�ski heit� valmistamaan
uudet vaatteet heille kaikille ja poroille uudet valjaat, ja mit��n
vanhaa ei saanut ottaa mukaan. Urier kohosi korkeutta kohden re'ess��n
ja vaimot kohosivat niinik��n, kumpainenkin omassa re'ess��n, porot
vetiv�t heit� taivasta kohden. Mutta Urier huomasi, ettei h�nen nuoren
vaimonsa poro jaksanutkaan nousta yl�sp�in, vaan reki alkoi laskeutua
maata kohden. Urier kysyi syyt� ja vaimo vastasi: -- "min� ompelin
pukuuni nauhan, jonka olin ottanut lapsen kapalosta. Se vet�� minua
maata kohden. Anna minun palata takaisin. Urier antoi h�nen palata
maahan, mutta toinen vaimo nousi h�nen kanssaan taivaan kirkkauteen,
ajoi siell� vahvoilla poroilla, eik� koskaan k�rsinyt puutetta, sill�
siell� oli ylt�kyll�isesti mets�nriistaa ja kaikellaista hyv��.
"Vieras, sin� olet viisas kuin Urier. Yst�v�, sinun luonasi olisi
taivaan autuus. Mutta Aikyn'in puvussa on nauha lapsen kapalosta, h�n ei
voi sinua seurata."
Onpa kuin kirjailija t�ss� vertauskuvallisessa kertomuksessa olisi
tahtonut viitata siihen, ett� nainen useimmiten jaksaa kest��
k�rsimykset -- olkoot ne sitten hienompaa tahi karkeampaa laatua --
siit� syyst�, ett� h�nt� kiinnitt�� niihin "nauha lapsen kapalosta",
�idinrakkaus, s��liv� hellyys lasta kohtaan, joka ei omasta tahdostaan
ole maailmaan syntynyt ja jolla ei ole muuta turvaa kuin �idin syli.
T�ss� kertomuksessa my�skin sattuvasti kuvataan tuota sokeaa,
alistuvaista uskoa, ett� "sellainen on naisen kohtalo", joka usko on
alhaisella sivistysasteella el�v�n naisen tunnusmerkkin� ja joka
heikkona j�lkikaikuna ilmenee siin� k�rsiv�llisyydess�, jolla
sivistynytkin nainen kantaa kuormansa.
"_Hvad skall den gamla?_" (Mit� vanhasta?)-nimisess� kertomuksessa, joka
oikeastaan on suorasanainen runoelma, k�sitell��n aihetta, jota
kirjallisuudessa tuskin tavattanee muualla kuin Mathilda Roos'in
"Mormor"-nimisess� kertomuksessa. Siin� ilmenee haikea katkeruus
naisessa, jonka syd�n viel� hehkuu nuorekasta innostusta, mutta joka
kuitenkin syrj�ytet��n siit� syyst� ett� h�n on "vanha" -- s. o. ei en��
ole nuori _naisena_.
-- -- "Mik� on vanha nainen? Rikka silm�ss�, tikku jalassa?
Kuinka voisi vanha iloa luoda? H�nen t�ytyy vaijeta, h�nen t�ytyy
h�vit�. Silloin, kun ei kukaan h�nt� huomaa, antaa h�n parhaimman
riemun. -- --
-- -- Mist� syyst� tahtoo vanhakin el��, miksi on h�nell�kin tunteet,
miksi h�n tahtoo kurkistaa ovensa ulkopuolelle?
-- -- Sielt� sis�lt� kuuluu iloista puhetta, siell� hel�htelee raikas
nauru. Nuoret miehet siell� innostuneina puhuvat el�m�n suurista
unelmista, kaikesta kauniista, ihanasta. �lk��n vanha nainen menk� sinne
karkoittamaan nuorten iloa.
-- -- Hiljaa, hiljaa, sin� olet vanha nainen, nuku, nuku, hyv�� y�t�!"
-- --
Varmaankin merkillisin kaikista n�ist� kuvauksista ja unelmista on
"_Facetter af qvinnans lif_" (S�rmi� naisen el�m�st�). Siin� ilmestyy
niin nykyaikainen katsantotapa, niin selv� k�sitys naisen asemassa
esiintyvist� heikoista kohdista, ett� sit� luulisi meid�n p�ivin�
kirjoitetuksi.
Joukko rouvasv�ke� on koolla. He kuuntelevat vanhan lasimestarin lesken
kertomusta. H�nen is�ns� oli ollut naistenr��t�li Turussa,
ammattikuntansa viimeksi eloon j��nyt j�sen. Mutta uusi aika toi uudet
tavat, kaupungin varattomat herrasnaiset alkoivat yh� enemm�n ruveta
naisten vaatteita ompelemaan, he vaativat ty�st��n vain kolmannen osan
siit�, mit� r��t�li oli ottanut ja ihmiset rupesivat teett�m��n
vaatteitaan heill�.
T�m� suuresti suututti vanhaa naistenr��t�li�. Kun h�nen tytt�rens�
"ymm�rt�m�tt�myydess��n" pyysi ett� is� opettaisi h�nt� leninkej�
ompelemaan, �rj�si ukko: -- "sin�, sin�, minun omaa lihaani ja vertani!
Ei ikin�, niin paljon minulla toki lienee omassa talossani valtaa, ettei
naisv�ki t��ll� saa tunkeutua miesten teht�viin. -- Tytt� l�hetettiin
er��seen rouvasv�en kouluun, oppi siell� sanomaan "oui madame" ja "Dieu
vous b�nisse", ompeli koko vuoden er�st� h�iveompeluty�t�, "siin� oli
er�s mamseli, jota koulurouva sanoi Lotaksi, ja h�n itki er��ll�
haudalla, jota sanottiin h�nen rakastajansa, Wertherin, haudaksi".
Previous Page
| Next Page
|
|