Ennen ja nykyään 1 by Hanna Ongelin


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 28

Rouva Ivarsson l�hti hitain askelin huoneesta, johon h�nen puolisonsa
j�i tuijottamaan h�nen j�lkeens�. Lopuksi h�n alkoi astella
edestakaisin, p�� rinnalla ja k�det selj�n takana, tupakkapiippu
sormissa.

Kummallisia sanoja ne olivat, mit� h�nen vaimonsa oli lausunut! H�nen,
joka aina oli pit�nyt heid�n avioliittoansa onnellisimpana,
sopusointuisimpana ja malliksi sopivimpana, mit� voitiin ajatella! Ja
h�nk��n ei koskaan liene ollut mik��n kohtuuton mies. Ei, kunnian ja
arvon kautta! Sellainen ei h�n koskaan ole ollut. H�n oli rakastanut ja
kunnioittanut vaimoansa, kuten tunnollisen miehen tulee ja sopii, ja
t�m� tosiaan ansaitsikin sen! -- Ja nyt t�m� hokee sit� alinomaa, kuinka
h�n oli v�h�isell� laillisella vallallaan, jota luultavasti paremmat
miehetkin usein k�ytt�v�t vaimoansa vastaan, kohdellut h�nt�, kuin t�m�
v��nteli ja k��nteli asioita, joita ei ymm�rt�nyt, ja t�m� muka oli niin
syv�lt� loukannut h�nt�, niin syv�lt�, ettei h�n en�� siit� hetkest�
saakka pit�nyt itse��n h�nen vaimonaan. Se muka sitten oli syyn�!

Kapteeni seisahtui akkunan eteen. H�nen piippunsa oli kauan sitte
sammunut ja hajamielisen� laski h�n sen kukka-astiaan. Kauan seisoi h�n
mietteisiin vaipuneena, ne tulivat aina syvemmiksi ja syvemmiksi.
Monenlaisia olivat h�nen ajatuksensa, ne k�viv�t pitk�ss� riviss� l�pi
h�nen sielunsa. H�nest� tuntui toinen ajatus synnytt�v�n
vastustamattomasti toisen ja lopuksi asettuvan h�nen eteens� ja
tarkastelevan h�nt� vakailla katseillaan.

Kapteenista tuntui, niinkuin h�n ei en�� olisikaan perheens� haltija,
sill� niin vaikutti h�neen vaimonsa odottamatoin puhe. H�n menetti
kaiken luottamuksen itseens�. H�nen, joka aina oli ollut niin hell� ja
j�rjellinen aviomies, niin tunnokas is�, h�nen t�ytyi nyt n�hd� vaimonsa
riist�v�n h�nelt� rakkautensa ainoastaan sen t�hden, ett� h�n oli
menetellyt kuin is�nt� talossaan. Vaimo oli siin� tehnyt pahoin. H�nen
naisekas itserakkautensa oli loukattu, siin� koko asia. H�nell� v��rin
oli. H�nh�n oli *mies*, p��. H�n oli oikeassa, pannessaan tahtonsa
voimaan, huolimatta vaimostaan ja lapsistaan ja k�ytt�ess��n kodin
varoja. Mutta sanotaan my�s, ett� mies ja vaimo ovat *puolisot*. Kuinka
voi toinen sitte olla hallitseva ja toinen hallittava? Eiv�t he ole
puolisot sill� tavalla. Mutta vihkisanoissakin mainitaan, ett� vaimon
pit�� miehellens� alamainen oleman. Ja sen pit�isi varmaan olla Jumalan
sana. Niin kyll�, mutta silloin eiv�t he olisikaan puolisot, vakuutti
jokin sis�llinen ��ni. Heh�n ovat vaan herra ja palvelija. Mutta eik�h�n
mainita raamatussa tuosta alamaisuudesta? Kuinka olet sin� nyt niin
ihastunut raamatun sanaan, sanoi ��ni taas, sin� joka et juuri koskaan
ole pit�nyt v�li�, mit� siell� on? -- Niin kyll�, siten k�y meid�n,
ihmisten! Kuin raamatun sana tuntuu meiss� vastaavan itsekk�it�
toiveitamme ja mielipiteit�mme, silloin me sit� suosimme mielell�mme. --
Mutta vaikka jotain sellaista olisikin raamatussa, niin sanoo j�rki,
ett'ei voida olla puolisot, jos toisen tulee hallita, toisen totella.
Puolisoittenhan t�ytyy olla samanarvoiset, vai kuinka? Niin, mutta
puolisoita ei olla kuitenkaan. Miehell� on alansa ja vaimolla my�s.
Ulkonainen, k�yt�nn�llinen, p��tt�v�, hallitseva toimi, se on edellisen
ala. Taloudellinen, lempe�, rakkaudellinen, hoitava taas on j�lkimm�isen
asia. Eik� sill� tavalla ole tasapainoa? -- Oi, miten kekseli�s on
ihmisten itsekkyys! Eik� se ole etev� asianajaja! -- Kapteeni tunsi
itsens� niin rauhalliseksi. Oli aivan kuin raskas taakka olisi pudonnut
h�nen syd�mmelt��n. H�n oli aivan oikeassa ja oli ihan tarkoin
k�sitt�nyt asemansa. H�nen vaimolleen ei ollut tapahtunut mill��n
tavalla v��ryytt�. Jalompi osa, korkeampi kutsumus olivat h�nen. Miksi
oli h�n sitte tyytym�t�n? Mink� t�hden pit�� h�n itse�ns� halveksittuna?
Kapteeni tunsi syd�mmens� oikein huojennetuksi ja sielunsa ylennetyksi
avioliitto-kysymyksen ratkaisemisesta, jonka h�n oli keksinyt.
Vaimollehan oli uskottu paljon arvokkaampi teht�v� avioliitossa. No
hyv�, muistutti tuo kiusoittava, sis�llinen ��ni, jos niin on,
t�ytyisih�n h�nell� olla sama arvo kuin miehell�kin, viel�p�
korkeampikin, sill� eih�n anneta alemmalle olennolle jalompaa teht�v��.
Se sotii kaikkea j�rke� vastaan. Ja jos h�nell� on korkeampi arvo,
jalompi teht�v�, niin ei voida h�nt� est�� p��tt�m�st� talon varoista,
ja lasten kasvatuksesta. -- T�m� totuus koko uhkaavassa voimassaan
selveni kapteenin rehellisess�, puoluettomassa syd�mess�, joka kuitenkin
tahtoi uinailla perityiss� ennakkoluuloissa. Silm�nr�p�yksess� selveni
h�nelle monta vuosisataa kest�nyt hairaus avioliitossa ja
yhteiskunnassa. Ja t�lle hairaukselle oli h�n uhrannut vaimonsa
rakkauden, tytt�rens� henkisen kehityksen! -- Kaksi tuntia seisottuaan
ikkunassa miettim�ss� k��ntyi h�n, meni huoneesensa, sulki oven ja itki
katkerasti.

Nyt tahdomme katsoa, kuinka on Gerdan laita. H�n oli ollut naimisissa
puoli nelj�tt� vuotta. H�nen pikku poikansa oli saanut sisaren, joka nyt
oli muutaman kuukauden vanha. -- Olivatko n�m�t vuodet lahjoittaneet
nuorelle vaimolle onnea? Oliko h�n nauttinut maallisen autuuden suloa ja
tuntenut henkens� ja syd�mens� halut ja toiveet tyydytetyiksi t�ll�
nautinnolla? J�lest�p�in saamme n�hd�! H�n rakasti j�ntev�n henkens�
koko voimalla ja innolla sit� miest�, joka oli voittanut h�nen
rakkautensa, sit� miest�, jonka hengess� h�n oli toivonut l�yt�v�ns�
t�yden vastineen sielunsa unelmiin ja vastauksen sen tutkiviin
kysymyksiin. T�m�n miehen omistaminen, jokap�iv�inen yhdess� olo h�nen
kanssaan olivat h�nen hurmaava autuutensa, jossa h�n huolitteli
henke�ns�, koko olentoansa, kuin paratiisin l�hteell�. Ja Leonard
kohteli nuorta vaimoansa kaikella hellyydell�, mik� voi l�yty�
eloisassa, kuusikolmatta vuotiaassa miehess�, kohteli jumaloivalla
ihastuksella sit� puolisoa, jonka h�n oli vapaasta tahdostaan valinnut.
H�nen taitonsa, h�nen halunsa tieteisiin h�mm�styttiv�t ja ihastuttivat
h�nt�. Gerda oli t�ydellisesti onnellinen avioliitossaan ensimm�isen
vuoden.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Wed 14th Jan 2026, 6:20