|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 6
Eriajoilla vuodessa matkustaa halli paikasta paikkaan. Pohjan lahdesta
ja It�meren pohjaisesta puolesta kulkee h�n maaliskuun lopulla
kuuttinensa etel��n. T�m� kulku tapahtuu niin pian kuin kuutit taitavat
itsens� el�tt��. Silloin sanotaan ett� penikat kulkevat aivan suorassa
linjassa etel��n k�sin, ja ylitse kivien, maiden ja karien, jos
semmoisia osaa olla heid�n tiell�ns�, jonka t�hden he my�s usein saavat
t�mm�isen oikomatkan maksaa hengell�ns�. Jos kev�myrskyt s�rkev�t j��n
meress� ennenkuin he ovat valmiit poikinensa l�htem��n, turvaavat he
suurille j��n kappaleille, joilla itse ja penikat taitavat oleskella.
T�ss� tahtovat mielell�ns� kaikki olla j��ll�, mutta harvoin l�ydet��n
niin suurta kappaletta ett� se kaikki kannattaisi. Siin� sitte nousee
meteli, sota ja tappelus, huuto ja ulvominen, pureminen ja repiminen,
ett� suuret haavat j��v�t merkiksi nahkaan. Halli ei sovi hyvin muiden
heimolaistensa seuraan; sill� viikari ja norppa muuttaa pohjaiseen h�nen
tullessansa etel��n.
T�m� on meid�n julmin petomme vedess�; kaikki kalat ovat h�nelt�
vaarassa, ja niit� sy� h�n koolta er�lt�ns�.
Kiiman aika on mittomaarin aikana ja em� synnytt�� yhden penikkansa
kynttil�p�iv�n ja matinp�iv�n v�lill� paljaalla j��ll�, usein kovimmassa
pakkaisessa. Em�n kohdussa ja syntyess� on poika peitetty hienolla
keltaisella villalla, joka synnytty� muuttuu valkoiseksi ja viikon
kuluttua rupee putoomaan. Villapuvussansa ei mene penikka veteen, vaan
ilmoittaa m��kymisell� n�lk�ns�, jonka kuultua em� tulee j��lle h�nt�
imett�m��n. Vaaran havaitessa ottaa em� penikan suuhunsa ja vie toiselle
j��n kappaleelle. Kuukauden vanhana on kuutti kelvollinen itse ruokansa
hakemaan ja valmis matkustamaan.
Hallia pyydet��n It�meress� enempi kuin kaikkia muita hylkeit� koko
Europassa yhteens�.
Hallia pyydet��n eritt�in kahdella ajalla. Matinp�iv�st� talvella
l�hdet��n, 4 eli 5 ampujaa yhdess�, pitkin merij��t� aina sen partaalle
asti; muutaman p�iv�n ruoka otetaan mukaan. Halli on silloin j��n
partaalla synnytt�m�ss�. Usein on heit� koko joukko. Heit� ly�d��n
kuoliaksi nuijalla eli ammutaan pyssyll�.
Kev��ll� aikaisin j�iden joukkoon l�htee monesta pit�j�st� veneit�
suurempia ja v�hempi�, kussakin 8 miest� ja parin kolmen kuukauden
ruoka. Kolme eli nelj� venett� pysyv�t toinen toistansa l�sn�
keskin�iseksi avuksi t�lt� haikialla matkalla. J��vuoren kohdatessansa
sitovat veneen varjon puolella ja koettelevat onko hylkeit�. T�mm�inen
j��vuori on puolen penikulman pituinen ja 10 eli 12 kyyn�r�n korkuinen
veden rajasta. Se on keottu suurista j��n lohkareista, joita myrsky
ajelee toinen toisensa p��lle; se on t�ynn� l�pi� ja puroja. T�mm�isen
j��vuoren p��ll� tavataan halli usein suurissa joukoissa. Ihmiset
menev�t ja ly�v�t niit� kuoliaksi nuiilla niin paljo kuin ehtiv�t,
ennenkuin he l�yt�v�t l�pens� j��ss�. Penikat tapetaan viimeisiksi;
sill� v�h�isin� ei ne itsest�ns� mene veteen. Mutta jos j��ss� on paljo
l�pi�, t�ytyy ampujan kontata hylkeit� l�helle; ja jos niit� on paljo,
nousee semmoinen meteli ettei pyssyn paukaus pel�t� mit��n, vaan ampuja
ampuu heit� koko joukon toinen toisensa per�st�. Ampuja on vaatetettu
hylkeen nahkaan, k��ntelee itse�ns� niinkuin hylje ja pit�� samaa ��nt�
kuin hyljekin, jolla menetyksell� h�n sit� paremmin pett�� hylkeet. --
My�s pit�� mies vaaria hylkeen hengitysl�vess� ja pist�� h�neen
keih��ns�, jossa on nuora ett� hylje sitte p��see v�h�n matkan uimaan;
veren vuotamisesta katoovat pian voimat, mies vet�� h�nen liki ja
enent�� l�ven j��ss�, josta h�n otetaan j��lle. Naarat ovat lihavammat
ja pysyv�t veden p��ll�; koirat eiv�t pysy koskaan.
N�it� pyydet��n my�s verkoilla; verkot tehd��n tukevasta 3s�isest�
hamppulangasta, noin pienen sulkasen vahvuudesta. Verkon silmukset ovat
4 eli 5 tuumaa solmusta solmuun. Halli kulkee joukossa ja sent�hden
saadaan toisinaan kymmenkunta er�ll�ns�. Mutta vanhoja ei saada; ne
viev�t verkotki my�t�ns� taikka repiv�t rikki. Saman taikka entisen
vuotisia penikoita saadaan verkoissa.
Halli tulee vanhaksi noin 20 vuotta, ja pudottaa viimein hampaansa ettei
h�n en�� taida ansaita ruokaansa, vaan laihtuu kelvottomaksi.
Hyv� halli, noin 4 kyyn�r�n pituinen, painaa 20 leivisk��, josta rasva
painaa 12 leivisk��. Nahka on juuri kuin naudan vuota; se on harmaa ja
kauniin kiilt�v�inen. T�mm�inen halli maksaa pyyt�j�ns� vaivan; sill�
siit� tulee 22 hop. ruplaa.
6. Lakkinorppa
Previous Page
| Next Page
|
|