|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 5
T�m� hylje asuu Pohjaisessa j��meress� ja sen tahdissa sek� Europan ja
Aasian ett� Amerikan puolella. Joka vuosi kulkee h�n m��r�tyll� ajalla
paikasta paikkaan, johon arvellaan monta syyt�; toiset sanovat h�nen
hakevan rauhallista paikkaa synnytt��ksens�, toiset luulevat h�nen
seuraaman Lodna-kalaa (er�s norren lai), jota h�n rakastaa ruaksensa,
toiset arvaavat h�nen seuraavan kulkuj�it�, joiden p��ll� h�n kernaasti
lep��. Ehk� on kaikissa n�iss� v�h�n per�� kussakin. Valkiaan mereen
tulee h�n syksyll� ajoj�itten seurassa ja l�htee pois huhtikuulla.
Spitsbergen luodoissa on h�n koko vuoden; sill� siell� ei koskaan puutu
ajoj�it�.
Rauhallisessa paikassa ja tyvenell� oleskelee t�m� hylje joukoissa
monella tavalla py�rien vedess�. Kalaparven havaitessa sukeltavat kaikki
�kisti ja nousevat yl�s samassa paikassa. Mutta jos yksi heist� �kk��
vaaran, sy�ksee h�n metelill� veteen, joka on toisille merkkin�
pikaisesti pakenemaan. Yht� haavaa katoo koko joukko ja n�kyy vasta
kaukana siit� paikasta. Vaaraa pel�tess�, pist�� h�n ainoasti sieramensa
veden rajaan hengitt��ksens� ja vaipuu kohta alas paikasta pakenematta.
Kiiman aika luullaan olevan elokuulla; maaliskuulla synnytt�� em� yhden
penikan.
T�m� hylje on Gr�nlantilaisten ainoa rikkaus ja heid�n ainoa
elatuksensa. Mutta paljo muitakin on t�m�n vihollisia pohjaisessa
j��meress�; valaskalan pyyt�j�t tappamat n�it� paljo.
4. Partahylje.
Ruumis on harmaa ja yhdenkarvainen; ylisess� huulessa on paljo viiksi�,
jotka ovat valkomaisia ja p��st� kiharia. Se on kaikista Pohjan
hylkeist� suurin, 4 eli 5 kyyn�r�� pitk�.
My�s t�m� asuu pohjaisessa j��meress� niinkuin edellinenki, mutta
tuntematon on jos h�n tekee vaelluksia paikasta paikkaan. Enimmiten asuu
h�n ulkona valta-meress� ja tulee ainoasti harvoin rantoja l�helle.
Sanotaan ett� t�m� hylje kyll� on suuri pelkuri, mutta my�s kovin
uutelias ja tiedusteleva, joka tekee h�nen toisinaan
vaarinottamattomaksi. Harvoin on h�n muuta kuin parittain eli yksin.
Uidessa on p�� ja selk� veden p��ll�, ja h�n n�ytt�� kyll� julmalta
suurien silm�ins� ja paksun partansa vuoksi; mutta katsomisen halu vet��
h�nen tiedustelemaan veneit�, jotka ovat merell�; t�ss� tulee h�n niin
liki ett� h�n helposti ammutaan eli pistet��n keih��ll�.
Em�n sanotaan helmikuulla synnytt�m�n yhden penikkansa.
N�it� pyydet��n paljo j��meress� ja pyynti on helpompi kuin luulisikaan,
sill� t�m� on liikunnoissansa typer� ja raskas. Pyssyll�, keih��ll� ja
verkoillakin petet��n t�m�n pedon el�m�.
T�m�n hylkeen nahka on vahvempi muita ja siit� tehd��n k�ysi�. Vanhaan
aikaan tekiv�t Pohjan asukkaat siit� laivainsa k�ysi�, jotka taisivat
ankkurin pid�tt��. Muutoin antaa t�m� kokonsa vuoksi my�s paljo rasvaa.
5. Halli.
(Kuva 4)
Ruumis on harmaa ja paljo mustia eli mustamaisia pilkkuja sekavaisesti
sen p��ll�. Pituus on 2 eli 3 kyyn�r��.
Halli asuu eritt�in It�meress�, jossa h�n oleskelee ulkona meress�,
l�hestyen ainoasti ulkosaaria, ja tulee vaan aikaharvoin l�hemm�ksi
mannermaita. Ja silloinki harvoin, kuin h�n maita l�hestyy, kuullaan
h�nen myrsky� aavistavan eli kalaparvia takaa ajavan.
Ulkona It�merest� tavataan t�m� hylje Pohjanmeress� ja viel�ki edemp�n�.
Mutta It�meress� on h�n luultavasti lukuisin; paikottain ei muusta
hylkeest� tiedet�k��n kuin t�st�. Illalla tulee h�n kiville, jotka ovat
tuskin veden pintaa korkiammat; t�ss� lep�� h�n joukottain y�kauden.
Toisinaan on heit� niin koolta ett� peitt�v�t kaikki koko paikkakunnan
ulkokarit. Silloin ulvovat he tapellessansa leposioista. P�iv�ll�
tavataan halli ulkona meress� pystyss� niin syv�sti nukkuneena ett�
taidetaan tulla h�nt� veneess� l�helle. P�iv�ll�kin nousee h�n toisinaan
karille.
Previous Page
| Next Page
|
|