Suomen maan Meripedot by Gustaf Erik Eurén


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 4

T�m� lai ei el� suurissa laumoissa; ainoasti muutamia tavataan koossa.
Mutta syyskuulla kiiman aikana kokoontuu h�n suurempiin laumoihin.

T�m� lai synnytt�� kes�kuulla ja kuutti on jo �itins� kohdussa
kadottanut villapukunsa ett� se syntyiss�ns� jo on melkein �itins�
muotoinen.

T�t� pyydet��n tavallisesti sill� tavoin ett� h�nt� vartotaan kivell�
eli karilla, jossa h�n lep��, ja ammutaan kuulalla. Parahiten k�y t�m�
laatuun varhain aamulla eli hiljaan ehtoolla, eli puolip�iv�n helteess�.
Mutta saa ampuja olla hyvin varokas ja tarkka; sill� viikari on suuri
pelkuri. N�ill� on aina omat kivens� ja karinsa, joille he nousemat
lep��m��n v�h� ennen auringon laskua ja makaavat siin� koko y�n kello 7
eli 8 asti aamulla. Usein tappelevat he kesken�ns� ja purevat toinen
toisiansa, kuin samalle kivelle pyrkiv�t. Ampuja tekee itsellens� majan
noin 90 eli 70 askelta t�mm�isest� kivest�. My�s pannaan verkkoja
t�mm�isten kivien ymp�ri, ja hylkeet sekaantuvat niihin tapellessansa ja
kiivetess�ns�. Tavallisesti pannaan verkot tyvenell� puolella kive�;
sill� hylje nousee kivelle tuulen puolelta ja menee veteen tyvenell�
puolella. Niin sekaantuu h�n verkkoon veteen menness�ns�.

Usein tekee hylje kalastajille paljo vahingoita; h�n noukkii pyydyksist�
kalat ja repii usein pyydykset rikki; sill� ei h�n pid� lukua kalain
selitt�misest� irti.




2. Norppa.

(Kuva 2)


Ruumis on p��lt�p�in mustamainen; selk� taikka sen sivut omat t�ynn�
pytkyli�isi� valkosenmoisia renkaita noin 1 1/2 eli 2 tuuman pituudesta.
Silm�in ymp�ryst�t yhdenkarvaiset. T�m� on Pohjan hylkeist� v�hin eli
tavallisesti l�hes 2 kyyn�r�n pituinen.

Saiman j�rvess� on t�m� mustan harmaa, kyljet ja vatsa t�ynn�
pytkyli�isi� suurempia renkaita, 2 1/2 eli 3 tuuman pituisia. Pitkin
selk�� omat renkaat sekaantuneet yhteen, noin 3 korttelin pituudesta.

Ladogan j�rvess� on t�m� melkein umpimusta; kyljiss� sekanaisia vaaleita
pilkkuja.

Norppa asuu paitsi n�iss� Suomen j�rviss�, joihin h�n on tullut merest�,
Suomen ja Pohjan lahdissa. Talvella tekee h�n kynsill�ns� pienen l�ven
j��h�n, josta h�n hengitt��. Niin t�ss� kuin muissakin kohdissa el��
norppa aivan edellisen (viikarin) tavalla, jonka kanssa h�n my�s on
hyv�ss� sovinnossa.

T�m� on kaikista hylkeist� vahingollisin ihmisille; h�nen paras ruokansa
on silakka ja silli. Tullen paikalle ja ajain takaa kaloja, karkoittaa
ja pel�tt�� h�n kalat pois rannasta. Lis�ksi viel� kokee ja repii h�n
kalastajain pyydykset.

Kiiman aika sanotaan olevan kes�kuulla ja synnytt�misen tapahtuman
talvella (saman sanovat muutamat viikarista). Kuutti on ensin vaatetettu
valkoiseen villapukuun. Em� holhoo h�nt� huolella eik� p��st� veteen
ennenkuin villa on pudonnut. Sitte seuraa h�n �iti�ns� siksi ett� kiiman
aika tulee, jolloin �iti ajaa h�nen pois seurastansa.

Norppa ammutaan ja otetaan verkkoon samalla tavalla kuin viikarikin;
usein ammutaan h�n my�s nen��n, jonka h�n pist�� yl�s veden pintaan
hengitt��ksens�. Sill� h�n on niin lihava ett� h�n kuoltuansa nousee
veden pinnalle.

Norppa on suuresti hy�dyllinen; sill� h�ness� on kokonsa suhteen enempi
rasvaa kuin muissa, ja sekin on viel� hienompaa ja parempaa.




3. Gr�nlannin hylje.

(Kuva 3)


T�m� on joksiki edellisen kaltainen, v�h�n suurempi; mutta sen karva on
harmaa, t�ynn� suurempia eli v�hempi� mustia pilkkuja. Sen karva muuttuu
paljo ik�ns� j�lkeen vuosi vuodelta. �itin kohdussa on sill� kiilt�v�
hopean valkoinen villa; kohta synnytty� vaalean harmaa ja viel� samana
vuonna muutamia mustia pilkkuja, jotka toisena vuonna enenev�t; sitte
enenee kirjavuus ja viidenten� vuonna on h�n valkoinen, mutta
kummassakin kyljess� suuri luun kaltainen musta pilkku, jotka h�p�itten
ylitse yhdistyv�t.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sun 27th Apr 2025, 17:30