|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 3
T�st� jo ehk� n�kyy ett� hylkeen pyynti on ihmisillekin vaarallinen.
Niin tapahtuukin niiss� usein vahingoita, vaikka ihmiset kyll� tuntevat
meren luonnon ja omituisuudet. Suuret, virstan ja penikulman suuret j��n
kappaleet eri�v�t rantaj�ist�, eiv�tk� ihmiset, jotka n�iden p��ll�
ovat, useinkaan tied� ennenkuin ovat kauas maaj�ist� eroitetut. Jos nyt
tuuliki aina viepi merelle kohden, sulaa vihdoin j�� ja ihmiset ovat
onnettomat. He l�yt�m�t meress� hautansa. Toisinaan saavat he kulkea
j�iden seurassa meren toiselle rannalle ja tulevat monen n�lk�p�iv�n
j�lkeen vieraisin maihin. Ahvenanmaalta on sill� tavoin tullut ihmisi�
sek� Kuurin maan ett� Gottlannin rannoille, It�meren toisella puolella.
Kerran tuli muutamia hylkeen pyyt�ji� K�karin kappelista sill� tavalla
Kuurin maan rannalle; he olivat n�l�st� ja vilusta puolikuolleena, mutta
armahtavaiset ihmiset havaitsivat heid�n, pitiv�t murheen ja palauttivat
heid�n henkiin. Aikoja kului eik� heit� kuulunutkaan kotiin. Sukulaiset
surivat ja tekiv�t niinkuin t��ll� usein tehd� saadaan: he meniv�t papin
luokse, kertoivat asian ja pyysiv�t h�nen tekem��n kiitoksen heid�n
menostansa toiseen el�m��n. Pappi teki mit� pyydettiin, mutta samana
sunnuntaina tulivat n�m�t kaivatut ihmiset kotiin ja laskivat rantaan
aivan kirkon l�hell�; sill� K�karin kirkko on saaren rannalla. Toisella
mielell� meniv�t he kirkkoon, mutta taitaapa kukin arvata heid�n
mielens� kuin kuulivat heid�n kuolematansa siunattavan ja siit�
Jumalalle kiitosta teht�v�n. -- Monta Virolaista tulee samalla tavalla
suomen rannoille. Mutta niin on ihmisen luonto ettei mik��n h�nt� taida
eroittaa siit� el�m�n laadusta, jonka h�n on isilt�ns� oppinut ja
johonka luonto on h�nen m��r�nnyt. Niin on se kaikissa muissakin
kohdissa.
Kes�ll� on hylkeen pyynti melkein mit�t�n. Silloin on h�nt� vaikea
l�hesty�; silloin on my�s h�n laihimmallansa. Kuitenki ottaa ampuja aina
merelle menness�ns� pyssyn mukaan; sill� usein onnistuu kuitenki hylje
tulemaan h�nen tiellens�.
Hylkeen nahka kuivataan naulattuna laattiaan leve�ll�ns� ja kelpaa
moniin tarpeisin. Hylkeen pyyt�j�t tekev�t niist� kenki�, joissa ei ole
yht��n saumaa, ja jotka siis pit�v�t veden aika lailla. Saarelaiset
sy�v�t aina lihan, vaikka se on hylkeenrasvanen; toiset tottumattomat
keitt�v�t ensin ulos rasvan ja sy�v�t sitte. Saarelaiset my�s paistavat
vedess� rasvan liiskoja, joita he pit�m�t herkkuna. Kuutin lihaa
kiitet��n aivan herkkumaiseksi. Parhaan voiton antaa kuitenki silava; se
maksaa 10 kopekkaa hop. naula ja hyv�st� hylkeest� saadaan 8--12
leivisk��. Sill� voidellaan nahkoja kaikesta laista.
Kaikilla hylkeill� on paksu silava lihan ja nahan v�liss�. Hyljett�
nylkeiss� seuraa silava nahkaa ja eroitetaan siit�.
Naaras-hylje ei kanna vuoteensa koskaan muuta kuin yhden penikan, joka
syntyiss�ns� on peitetty hienoilla karvoilla, jotka ovat melkein kuin
hieno villa. Niin kauan kuin kuutti t�t� kantaa, ei h�n mene veteen,
vaan pysyy kuivalla ja em� tuo h�nelle ruokaa.
Hylkeit� on kaikissa meriss�. Pohjan meriss� on 6 erilaija, joita
oppineet eroittavat kolmeen sukuun
I. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisess� leuassa ja 4 alisessa, ja joilla
on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta, joilla
kaikilla on kaksi juurta. Viikari, Norppa, Gr�nlannin hylje ja
partahylje.
II. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisess� leuassa ja 4 alisessa, ja
joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 2 sivuhammasta,
joista ainoasti kahdella takamaisella on kaksi juurta. Halli.
III. Ne, joilla on 4 etuhammasta ylisess� leuassa ja 2 alisessa, ja
joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta,
joilla kaikilla on ainoasti yksi juuri. Lakkinorppa.
1. Viikari eli Lahtilainen.
(Kuva 1)
Ruumis on kirjava, mustan ja vaalean, eli ruskean ja keltaisen n�k�inen,
pitkin selk�� mustempi; ymp�ri silmi� vaalea yhden n�k�inen rengas. Sen
mitta t�ysikasvaneena on l�hes 3 kyyn�r��.
T�m� hylkeen lai on kyll� tavallinen ja n�hd��n usein. Se tavataan
pitkin Ruotsin ja Norjan rantoja, It�meren lahdissa, Suomen ja Pohjan
lahdissa. My�s Frankriikin l�nsirannalla on se tavallinen, samaten
Englannin, Islannin, Gr�nlannin ja Amerikan rannoilla. Se asuu kyll�
lahdissa (josta nimiki tulee; Ruotsin sana: #vik� on suomeksi #lahti�),
saaristoissa, virtain suussa j. n. e. mutta ei nouse yl�s virtoihin eik�
j�rviin. Kiville ja karille nousee h�n lep��m��n ja kuuttiansa
imett�m��n. Talvella pit�� h�n salan aukon, jossa h�n k�y hengitt�m�ss�;
my�s on h�nell� suurempi avento, josta h�n nousee j��lle.
Previous Page
| Next Page
|
|