|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 2
Suomessa on hylje meren rannoilla hyvin rakastettu ja h�nt� pyydet��n
sek� It�meress� ett� suomen- ja Pohjanlahdissa. Moni ihminen ansaitsee
siit� elatuksensa. Talvella helmikuun lopulla ja maaliskuun alulla
l�htev�t saarelaiset joukottain hylkeen pyyntiin. He kulkevat ulos
merelle usein monet penikulmat, kuinka kylm� talvi on ja meri on j�lkeen
kauvas j��tynyt. Sill� hylje ei saa silloin tarpeellista aventoansa
pysym��n auki l�hell� maata, jossa j�� k�y kovin paksuksi. Joukossa on
useampia miehi� 3--7, jotka vet�v�t per�ss�ns� venett�, jolla on valtoin
k�li eli #rouki�. Aina matkan pituuden mukaan otetaan ruokaa joko
muutamaksi p�iv�ksi eli v�list�in pariksi viikoksi. Itse pyyt�minen
tapahtuu monella tavalla.
Syksyn myrskyt kokoovat usein suuret l�j�t j�it� yhteen ett� meri
n�ytt�� ik��nkuin pieni� vuoria ja lumittuneita kivil�ji� t�ynn�.
Tavallisesti on n�it� enimmiten l�hell� sulan rajaa; sent�hden tulevat
hylkeet n�iden sekaan poikimaan. Koirat ovat penikkain kanssa hyv�t;
penikat eli #kuutit�, niinkuin heit� kutsutaan, eiv�t viel� p��se omin
voimin veteen, ja ovat siis pyyt�j�in suora ja helppo saalis. Kuuttien
avulla pyydet��n sitte emi�kin sill� tavalla, ett� #kuutin rauta� eli
koukku pistet��n kuutin selk�nahan alitse ja sen siima l�vistet��n nahan
alitse jalkain v�litse; nyt p��stet��n kuuti tehdyss� l�vess� uimaan ja
houkuttelemaan �iti�ns�, joka useimmasti tuleeki jo 10 minutin kuluessa,
mutta v�list�in puolen eli noin tiimanki kuluttua, v�list� ei ollenkaan.
Pyssymies panee itsens� piiloon ja houkuttelee ��nell�ns� taikka
vihelt�m�ll� hylkeit� l�henem��n ett� h�n saa ampua. Pyssy on paras ase
hylkeen pyynn�ss�; se on luodipyssy, mutta semmoinen ett� mannermaan
pyy-ampujat sit� pel�styisiv�t n�hdess�ns�kin. Sen pyssyn piippu painaa
leivisk�n; sen mukaan ovat muutki osat, tukki, lukku, siiat, helat,
kiskot ja rautainen laastikku, ett� t�m� kokonansa taitaa painaa 5 eli 6
leivisk��. Sent�hden ei t�ll� ammutakaan vapaalla k�dell�, vaan jonkun
kappaleen p��lle luottain. Suurisaarelaisilla on erityinen raudasta
tehty ase t�ksi tarpeeksi, jonka he kutsuvat #harkki�, jonka alinen p��
pistet��n seisomaan j��h�n. Mutta kyll� ovat hylkeen ampujat my�s tarkat
eiv�t mies muistossa he ammu turhaan. Heid�n koettelemuksensa on
semmoinen ett� maaliksi pannaan veitsen ter�, jota vastaan h�n ampuu
kuulan halki 200 askeleen p��st�. My�s ammutaan hylkeit� 400 askeleen
p��st�, vaikka harvoin niin pitk�lt� ampua tarvitaan. Vaikka ampujat ja
pyssyt omat kyll� tarkat, p��see kuitenki hylje v�list�in karkuun; sill�
hylkeen t�ytyy aina ampua suoraan kuoliaksi, muutoin menee h�n, jos
v�h�kin voimaa on, veteen ja katoo ij�ksi p�iv�ksi.
Viel� hiljemp��n talvella, koska j�� repee roukkoihin, kulkevat hylkeen
pyyt�j�t ja hakevat saalista; t�ss� on aina katsominen ett� saadaan
hylje tapetuksi ennenkun se p��see alas roukosta taitto avennostansa.
H�nt� tapetaan kirveell�, keih��ll� taikka muulla k�den varalla.
Ahvenanmaalla pyydet��n paljo hylkeit�, ja eritt�in on K�karin kappeli
merkillinen siit� ettei koko seurakunnassa ole peltoa, sill� pellon
viljelyksen aikana ovat he merell� hylkeen ja kalan pyynn�ss�; It�meri
on heid�n peltonsa. Talvella ei n�m�t vie my�t�ns� venett�, vaan kelkan,
jolla he vet�v�t ruokansa ja aseensa merelle ja hylkeens� kotiin. Heill�
on my�s hyv� ase keih��ss�, jolla on v��kk�. T�ll� aseella tavoitetaan
aina hylkeen p��t�. Tapahtui kerran ett� pyyt�j� pisti t�m�n suureen
hylkeesen eik� piste ollut kuolettavainen; mies istui veneess� ja hylje
riensi uimaan kaikin voimin ja tahtoi vet�� veneen etup��n veden alle;
miehell� oli t�ysi ty� pid�tt�� veneen vaipumasta, ennenkuin hylkeen
veri oli vuotanut ja h�n tullut voimattomaksi.
Er�s pyyt�j� keksi hyv�n neuvon tulla hylkeit� l�helle. H�n oli my�s
j�neksen pyyt�j� ja vaatetti sek� itsens� ett� pyssyns� ja kelkkansa
umpi-valkoisiksi j�neksen nahoilla. T�ss� tilassa eiv�t hylkeet h�nt�
kamoksuneet, vaan h�n l�hestyi heit� niin ettei tarvinnut monesti pyssy�
laukaistakaan; h�n vaan koppasi heit� totutulla tavalla kuonon p��lle.
Hiljaan kev��ll� j�iden l�hteiss� on tavallisesti hyv� hylkeen saalis;
silloin ovat hylkeen pyyt�j�t liikkeell� ja heill� on aina vene my�t�;
mutta v�list�in lohkee suuri j��n kappale erill�ns� ja ne ihmiset, jotka
osaavat olla sen p��ll� kaukana veneest�, tulevat kovaan pulaan. Moni
hukkuu surullisesti sill� tavalla. Sent�hden he aina eroitessansa
veneess� tiedustelevat onko vaara l�sn�; he p��st�v�t jotakin, esim.
leiv�n muruja, veteen, ja jos niill� on halu kulkea ulosp�in, arvaavat
siit� ett� vesi juoksee ulosp�in mereen ja vie seurassansa j��n
lohkareita. Silloin ei ole erkaneminen kauvas veneest�.
T�h�n aikaan kev��ll� tulee mannermaalta paljo susiakin merille, tieten
silloin olevan hyv�n hylkeen saaliin. Mutta n�m�t eiv�t ymm�rr� ihmisen
tavalla vartoa j��n lohkeamista, vaan j��v�t usein joukottain erin�isten
j��kappalten p��lle, jotka kulkevat ulos valtamereen. Sen havaittuansa
nousee huuto ja ulvominen, jonka kaltaista tuskin on kuultu muualla.
Sitte he katoovat meren valtaan j�iden sulatessa.
Previous Page
| Next Page
|
|