Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
Hylkeet ovat aivotut enimm�sti vedess� el�m��n, jonka mukaan heid�n
ruumiinsakin rakennus on muodostunut. Ruumis pitk�m�inen, v�h�n
latistettu ja molemmat p��t kapenevaiset, jalat lyhyt ja melkein kuin
kalain uimukset.
Hylkeet el�v�t erinomattain meress�, sek� j��meress� ett� niiden
lahdissa. Muutamat kulkevat merist� pitkin virtoja yl�sp�in ja tulevat
niin j�rviin, joista he eiv�t en�� l�yd� tiet� takaisin. Niin l�ytyy
hylkeit� suomenki sis�vesiss�, Saimassa ja Ladogassa.
Hylkeet ovat paljo maapetojen kaltaiset sek� rakennuksensa ett� el�m�ns�
suhteen. Heill� ei kuitenkaan ole raatohammasta. Hylkeet el�v�t
enimmiten laumoissa. He sy�v�t el�vi� vesi-el�imi� tuoreeltansa,
erinomattain kelpaa heille kalat, ankeriaiset ja my�s puutteessa
huonommatki vesi-el�v�t. Usein sieppavat he saaliinsa veden pohjasta ja
tekev�t sit� niin �kisti ett� samassa seuraa kivi�ki heid�n mahaansa,
jossa niit� usein l�ydet��n. Enimm�sti on vatsa alasp�in, mutta usein
k��nt�v�t he my�s vatsansa yl�sp�in, jossa tilassa he usein sieppaavat
saaliinsa.
My�s kesyttymisen vuoksi ovat hylkeet maapetojen kaltaiset. Ne ovat
melkein yht� huokiat kesytt�� ja opettaa kuin koirat. He suostuvat my�s
ihmisiin yht� hyvin kuin koirat, joiden virkaa he my�s oppivat
toimittamaan. Kesyttynyt hylje seuraa uiden is�nt�ns� venett�; pys�tty�
nousee h�n veneesen ja vartioitsee sit� niinkuin koira kuormaa is�nt�ns�
pois ollessa. Hylkeet kalastavat sek� itsellens� ett� is�nn�llens�. He
leikittelev�t mielell�ns� niinkuin koirat ja ottavat hyvin mielin
vastaan ihmisen liehakoitsemisia. Joka tahtoo t�mm�isen hylkeen saada,
h�n ottakoon hylkeen penikan ja antakoon sen vaan olla ihmisten parissa.
Hyljetten uidessa ovat etujalat kylkeen liitetyt; ainoasti k��nt�iss� on
etujalka airona liikkeell�. Takajalat ovat h�nen kuljettajansa, joiden
voimalla h�n kulkee ihmeellisen nopiaan. Usein n�hd��n h�n v�h�n ajan
per�st� nousevan kaukana siit�, miss� h�n meni alas. H�nen t�ytyy usein
tulla veden pintaan hengitt�m��n, muutoin ei h�n taida el�� vedess�.
Toisinaan nousevat hylkeet kuivalle, joko maalle eli j��lle, ja tahtovat
siin�kin kuljeskella, vaikka se on heille vaikia; sill� heid�n jalkansa
ovat luodut uimiseksi eik� k�ymiseksi; heid�n jalkansa eiv�t kannata
ruumista, niin kuin muiden imett�v�isten el�v�in. Jos he kuivalla
tahtovat paikastansa siirt��, t�ytyy sen tapahtua matojen tavalla eli
matelemalla. Heid�n t�ytyy vet�� per�puolen ruumistansa eteenp�in ett�
tulevat k�yryyn ja sys��v�t sitte etupuolen ruumista eteenp�in; taas
uudestansa vet�v�t he takapuolen kokoon ja viskaavat sitte etupuolen
eteenp�in j. n. e. T�ss� eiv�t he luota ainoasti etujalkainsa, vaan my�s
rintansa p��lle. Imett�v�iset maa-el�v�t sit� vastaan kulkevat sill�
tavalla ett� he aina luottavat kahden jalan p��lle, koska toiset kaksi
siirret��n eteenp�in. Hylkeen kulku kuivalla n�ytt�� kuin
kuupakkajuoksu. Lumisessa maassa p��see h�n joksikin nopiasti
kuupakoitsemaan.
Pohjaisimpain kansain ainoa rikkaus on hylje, joka heille antaa kaikki
heid�n tarpeensa. Hylje on heille yht� suuresta arvosta kuin
sivistyneitten kansain kaikki elukat yhteens�. Gr�nlantilaisen koko
maallinen onni eli onnettomuus tulee siit� kuinka hyvin he hylkeit�
saavat. Kuin Kristin opin saarnaajat ensin tulivat Gr�nlantiin ja
kuvailivat ihmisille taivaan autuaallisuutta, iloa ja riemua, huusivat
he kohta: tottahan siell� sitte on kyllin hylkeit�! Hylkeet ovat
ik��nkuin heid�n koti-el�imens�, liha ja rasva sy�d��n; rasvasta saadaan
viel� valoa ja l�mmint�; nahka antaa veden pit�v�n, l�mpim�n vaatteen ja
reki� p��llisen veneillekin ett� ne tulevat aivan pit�viksi; nahasta
tehd��n viel� huoneita ja suksien alustimia; suonista saadaan lankaa;
suolista tehd��n paitoja, purjeita ja akkunoita; luista askaroitaan
kaikenlaisia kovia tarvekaluja.
Gr�nlantilaiset pyyt�v�t hylkeit� keih��ll�, jonka p��ss� on nuora ja
nuoran p��h�n on sidottu rakko t�ynn� ilmaa. Keih��ss� on ter� ja
ter�ss� v��kk�. Keih��n pistetty� sukeltaa hylje, mutta rakko est�� ja
tekee sukeltamisen vaikiaksi; se n�ytt�� my�s aina mihin hylje kulkee
ett� taidetaan sit� seurata. Maalla ja j��ll� ly�d��n se kapulalla
kuoliaksi. Sill� ei hylje tarvitse muuta kuin pienen kolauksen kuonoonsa
ennenkuin h�n siit� kuolee, jos vaan ly�j� osaa oikian paikan.
Emme tied� jos meid�n maassa miss��n k�ytet��n rakkoa keih��n per�ss�,
mutta luulisimme sen hyv�ksiki neuvoksi hylkeen pyyt�jille.
Eskimolaiset Amerikassa pyyt�v�t hylkeit� kummasti. Tietysti on
hylkeell� l�pi j��ss� talvella, johon h�n tulee hengitt�m��n. Siit�
tulee h�n my�s yl�s synnytt�misen ajalla ja j�tt�� penikkansa aina
aluksi kuivalle. Mutta v�h�nki vaaran havaitessa pulkahtaa h�n �kisti
veteen. Kaksi Eskimolaista ovat nyt yhdess� toimessa; toinen pit��
kaukana erinomaista ��nt�, jolla h�n houkuttelee hylkeen kuulemaan
sinnek�sin; toinen juoksee toisaalta hylkeen luoksi ja koppaa h�nen
kuoliaksi. Houkuttelia on aina tuulen puolella ja juoksia kulkee
vastatuuleen; muutoin haistaisi hylje pian l�henev�n ihollisensa.
Previous Page
| Next Page
|
|