|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 9
[1] Ks. J. B. F. Descuretin kirjaa: Himojen l��kitys (La Medicine des
Passions), josta l�ytyy ruotsalainen k��nn�s A. Ekstr�milt�, pain.
Norrk�pingiss� 1847, s. 478 ja ss. -- Mentellin himo vei h�nen
Pariisiin, jossa olisi saanut rohvessorin viran, mutta ei huolinut.
Valitsi siell� asunnoksensa puolinelj�tt� kyyn�r�� pitk�n ja leve�n
lautamajan, poskessa puutarhassa. Huonekaluja h�nell� ei ollut muita
kuin pikkunen p�yt�, vanha tuoli, vesiruukku, rautapannu, katosta p�yd�n
yli riippuva tinalamppu ja suuri laatikko, jossa makasi hein�pussi
p��-alaisena. Kaikellaisia pikku el�vi� mateli h�nen p��ll�ns� ja
ymp�rill�ns�; niit� ei hennonut tappaa. Kerran viikossa k�vi
kaupungilla. Luki 20 tiimaa vuorokaudessa. Osasi Homeron, Virgilion j.
m. m. kirjaa ulkoa, ja oli taitava melkein kaikissa tunnetuissa kieliss�
ja useimmissa tieteiss�. Osti ja laittoi itse ruokansa, joka ei ollut
ylellinen: leip�, potaatti ja vesi oli h�nen jokap�iv�nen ravintonsa.
Muutamana p�iv�n� v. 1836 l�ydettiin h�n hukkuneena joen rannalla, johon
oli pudonnut vett� hakiessansa. Mentelli oli silloin 60 vuoden vanha.
Historiallisessa kasvannossansa ovat tieteet jakaineet moniin eri-osiin.
Mutta niinkuin melkein kaikki olennot ja kappaleet maailmassa, niin ovat
tieteetki l�hemm�ss� eli kaukaisemmassa heimossa toisillensa. Sen
suhteen auttavat ja valaisevat ne toinen toistansa, niinkuin esm. lasku-
ja mittaustiede, jota historiaki tarvitsee m��r�tess� ajan juoksua ja
kausia esityksess�ns�. -- Ken sent�hden on oppinut ja k�sitt�nyt yhden
tieteen, osaa antaa arvon toisilleki, vaikka niiss� ei olisi
taitavakaan. Vaan kun jokaisella tieteell� ja sen erihaaroillakin on oma
peltosarkansa viljelt�v�n�, seuraa siit�, ett� itsekukin on likim�isesti
oma auttajansa ja selitt�j�ns�. Siin� on jokaisen tieteen itsen�isyys ja
vapaus muiden tieteiden orjuudesta, ja juuri sen kautta voi toinen
toistansa auttaa ja valaista. Ainoasti itsen�isill� ja vapailla
olennoilla on vaikuttavainen toimi ja merkitys el�m�ss�.
Jos katsotaan tieteiden alkua ja kasvantoa, niin niiden ensim�iset
siemenet tavataan ymp�ri maanpiirin kylvettyin� sekaisin kansain
muinaisiin jumaluus-ja maailmansynty-taruihin ja muihin kertomuksiin.
Silloista hengen ja luonnon keskin�ist� suhdetta my�ten sulivat ne
uskontoin kanssa yhteen ja pukeutuivat runoon ja satuun. T�m� oli
kansain mietteille, luulloille ja tuntemuksille aivan luonnollinen
muoto, eik� voinut muunlainen ollakaan. Tavallisesti luullaan sen
syntyneen siit�, ett� asiat ja tapaukset runon kautta muistettiin
paremmin kuin suorakielisess� puheessa. Mutta varma on, etteiv�t kansat
sit� sent�hden valinneet, eiv�tk� siit� semmoisena v�lineen� tiet�neet
mit�k��n. Koko heid�n el�m�ns� ja ajatuksensa juoksu liikkui
muinasaikana runon keveill� ja hehkuvilla laineilla, josta syyst�
tiet�m�tt�ns� pukivat sen s��nn�lliseen verhoon paraimmat ja syvimm�t
mietteens� ja luulonsa[1].
[1] Ks. C. J. Schlyterin: Ruotsin vanhasta maakuntain jaosta ja
maalakien synnyst� (Sveriges indeln. i landskap, och landskapslagarnas
uppkomst). Upsala 1835, s. 52. -- Mit� siin� lausutaan kysymyksess�
olevasta asiasta, olen lukenut painettuna Geijerin kootuissa
kirjoituksissa, VIII, s. 115.
Maailman synty esm. on kansoilla ollut hyvin rakkaana miete-aineena;
kertomuksia siit� on s�ilynyt uudempaan aikaan asti. Usiat kansat ovat
ajatelleet ja johtaneet maailman synnyn munasta, joka miete on itsess��n
sangen syv� ja merkillinen. Ihmetelt�v� on sen l�ytyminen Suomen kansan
muinasissa runoissa, joissa siit� kuitenki mahtanee olla tallella
ainoasti katkaistuja palasia[1]. Tietoja t�st� niinkutsutusta
maailmanmunasta ei ole muilla kuin vanhimmilla ja kuuluisimmilla
kansoilla, niinkuin esm. Intialaisten, Kiinalaisten, Persialaisten,
Foinikilaisten ja Kreikkalaisten muinaskirjallisuudessa[2]. Miten Suomen
kansa sen on saanut -- joko omasta mietinn�st�ns� eli muilta lainaamalla
-- voitanee viel� pit�� ratkaisemattomana kysymyksen�, ehk� n�ytt��
silt� kun se olisi Aasiasta joltakulta sivistyneemm�lt� kansalta
saavutettu ja t�nne muiston kautta tuotu perint�[3]. Olkoon miten oli --
tottahan sen Suomen kansa kuitenkin on omituista luonnettansa my�ten
muodostanut; melkein hedelm�tt�m�t ovat semmoiset tutkinnot, joilla on
tarkoituksena saada tieteelliseen varmuuteen, mik� perijuureltansa on
kunki kansan omaa, mik� vierasta. Nuoremmat vesat indo-germanilaisesta
kannasta eiv�t t�t� maailmanmunaa en�� tunne nimeksik��n, eiv�tk� Suomen
heimokansatkaan muut kuin Virolaiset, joilla se kuitenki l�ytyy
sekoitettuna Juutalaisten luomisen kertomuksella[4]. -- Kristillisyys on
yleens�, mihin on tullut, joko keskeytt�nyt eli per�ti h�vitt�nyt
kansain muinaiset uskonnot ja mietteet, tahi oikeimmin: se ei ole
h�vitt�nyt -- ne ovat itsest�ns� lakastuneet korkiamman opin ja tieteen
valossa, ehk� typer�t munkit ja papit ovat kaikissa maissa t�m�n suhteen
n�ytt�neet joutavaa jumalisuutensa intoa.
[1] Ks. Kalevalan 1:st� runoa.
Previous Page
| Next Page
|
|