|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 10
[2] Ks. M. A. Castr�nin Pohjoisia matkoja ja tutkinnoita (nordiska resor
och forskningar) III. 1853, s. 299 ja ss.
[3] Ks. H. Kellgreni� v�it�st� maailmanmunasta (Mythus de ovo mundano,
Indorumqve de eodem notio). 1849, s. 17.
[4] Ks. Tohtori F�hlmannin kirjoitusta Virolaisten muinasuskosta (Vie
var der heidnische Glaube der alten Esten beschaffen?). Verhandl. d.
gel. Estn. Gesch. zu Dorpat. 2:n nide, 2:n vihko. Tartolinna 1848, s. 63
ja ss.
Mutta kun koko se perustus, josta mainitut siemenet puhkesivat kasvuun,
oli v��r�, ja kun niiden muodostajana oli rajoittamatoin mielijohde, ei
niist� voinut synty� muita kuin sinne t�nne ampuvia, pian raukenevia
vesivesoja, joista ei my�sk��n suoraan saateta tieteiden alkua ja
kasvantoa johtaa. H�m�ryys kuuluu kuitenkin aamun valkiamiseen, aamu
p�iv��n, ja sill� tavoin liittyv�t kansain lapsuuden ajan luulot ja
mietteet tieteiden historiaan; kukin aika ja sen hakemukset ovat
katsottavat tarpeellisiksi kansain ja ihmiskunnan sivistyksen menossa ja
juoksussa. Mutta tieteellisen totuuden kehto ei ole haettava
mielijohteen loistavista ruusutarhoista. Ajatus on sen ikuinen l�hde, ja
siit� sen piti maailmaan ilmautua, sitte kun edell�k�yv� ehto sen
suhteen oli t�ytetty. Mik� t�m� ehto oli? Se oli ihmishengen her��minen
luonnon v�litt�m�st� helmasta ja ajatuksen vapauttaminen sen siteist�.
Se kun ensin tapahtui, sitte vasta tieteiden syntyki l�hestyi. T�m� ehto
toteutui Kreikan muinaisessa kansassa, jonka her�nneest� hengest� ajatus
nousi itsetietoon ja pani alun tieteiden ja taiteiden syntyyn ja
kasvantoon. T�m� oli kreikkalaisen kansan suuri ja jalo kutsumus
maailmassa.
Kreikkalaiset kun kadottivat vapautensa ja itsen�isyytens�, laimistui
heid�n tieteellinen ja taiteellinen toimensa. Tieteit� viljeltiin
kristillisyyden ensim�isin� vuosisatoina paraasta p��st� Aleksandriassa
ja Italiassa, josta ne v�hitellen siirtyiv�t muihin Europan maihin.
Romalaiset eiv�t kovin rakastaneet tieteit�, ehk� eiv�t niit�
ylenkatsoneetkaan; ulkonainen kiilto ja loistavuus, sota ja sen pauhut
olivat heille mieluisemmat. Arapialaiset voimaan p��sty�ns� hyv�iliv�t
my�s tieteit�, etenki l��kitys-, lasku-, mittaus-ja t�htitiedett�,
joissa viel�ki k�ytet��n heid�n antamia oppisanoja. Suuren keisari
Kaarlon aikana sai oppi ja tiede suojeluksen luostarien ja
tuomiokirkkoin kouluissa, joista keskiajan viimeisill� vuosisadoilla
nousivat vapaisin yhdyskuntiin; n�ist� kasvoi sitte Yliopistoja usioihin
maihin. Keskiajan opillisille riennoille ja harjoituksille ei kuitenkaan
saateta korkiammassa merkityksess� antaa tieteen nime�; vanhoja j�lki�
kierrettiin ja poljettiin, niiss�k��n pohjaan menem�tt�, ja sen ohessa
v��rink�ytettiin kristinoppia muiden opinhaarain polkemiseksi ja
sortamiseksi. Uskonpuhdistuksen j�lkeen rupesi tieteilleki suurempi
vapaus koittamaan, ehk� sitteki tiedemiesten tointa ja kirjoituksia on
pyydetty pit�� lukon takana.
Jos kansain el�m�n juoksussa voidaan sanoa mit�k��n my�h��n
tapahtuneeksi ja matkaansaatetuksi, niin totta Suomen kansa sai maahansa
tieteille pysyv�isen paikan aivan my�h��n. Ruotsissa pantiin Yliopisto
toimeen 1477, ja vasta 173 vuoden kuluttua siit� perustettiin semmoinen
opetuslaitos Suomeen, ja seki tapahtui ruotsalaisen miehen kautta ja
ruotsin kielil�isille. Suomalaiset eiv�t ole milloinkaan osanneet valvoa
etujansa ja oikeuksiansa kansain joukossa. Saa n�hd�, kuinka monta sataa
vuotta kuluu siksi kun maahamme saadaan varsinainen tiedelaitos,
niinkutsuttu Tiede-Akatemia toimeen, jonka j�senien t�it� ja voimia ei
v�hennet� monilla syrj�toimituksilla, niinkuin tiedemiestemme nykyinen
hankala laita on?! Kaikissa sivistyneiss� maissa l�ytyy semmoisia
laitoksia, ja juuri niiden kautta ovat tieteet voineet uudempana aikana
laajentua niin suuriksi, ett� ty�n tuskin jaksaa yksi mies elinaikanansa
perinpohjin tutkia ja t�ydellisesti esitell� yhden ainoankaan
tiedehaaran sis�lt��. Siit� on ty�njako tieteiss�kin ollut tarpeellisena
ja luonnollisena seurauksena. Eip� siis kell�k��n ole syyt� tiedostansa
kerskailla, eik� sit� totinen tiedemies teek��n. N�yryys ja siveys on
h�nenki velvollisuutensa, totuus kunniansa, rehellinen tutkinto kaita
tiens� tieteiden valtakuntaanpa j�rjen ter�v� miekka sota-aseensa, jolla
totuuden sisukset avataan ja ilmituodaan. Mutta siihen tarvitaan
rohkeutta. Senp� t�hden asuu tiedemiehen syd�mess� rohkea into, joka ei
pelk�� vainoa eik� kuolemaa totuuden etsimisess� ja julistamisessa.
H�nen toimensa on my�s niin l�heisess� yhteydess� el�m�lle yleisesti,
ett� tuskinpa siin� tapahtuu mit�k��n, joka jo sit� ennen ei olisi
jossaki m��r�ss� n�hty tieteen hiljaisessa maailmassa. Muinaisella
ajalla oli rohvettansa, nykyisell� on tiedemiehens�; molempia ovat
kansalaisensa harvoin k�sitt�neet.
Hedelm�rikas k��nn�s tapahtui tieteiden edistyksess� menneell�
vuosisadalla. Kauvan sit� ennen pidettiin ainoastaan loistavia
ulkonaisia tapauksia ja kuuluisimpien muinaskansain asioita, ynn� niiden
kuolleita kieli� arvollisena aineena tieteille. Siit� syyst� menetti
melkein jokainen aikansa ja voimansa niiden tutkintoon. Se kyll� oli
tarpeellinen; mutta yht� ja samaa apajaa kun aina vedettiin, ei siit�
tieteille ollut suurta hy�ty�. Sen ohessa vallitsi historiallisissa
asioissa joutava kunnian pyynt� siten, ett� tiedemiehet tahtoivat
anastaa kuki kansallensa niin vanhaa ja jaloa sukuper�� kuin saattoivat.
Kreikkalaisille, Romalaisille ja etenki Juutalaisille, Jumalan valitulle
kansalle muka, pyrki jokainen heimoksi. Pitki� kuningasrivi� ladottiin
mielijohteellisesti uudemmille nuorille kansoille, jotka ottivat
ensim�isi� askeleita sivistyksen tiell�. Semmoinen teeskelty kunnian
salvos kyh�ttiin Suomalaisilleki, joiden vallan ensim�iseksi is�ksi ja
perustajaksi haettiin t�nne Pohjoseen esm. Noan nelj�s poika Tuiskon.
H�nest�k� sitte tuiskut lienev�t maahamme pys�htyneet, vaiko niist�
tuuli-, ilma- ja talvikuninkaista, joiden sanottiin Suomessa muinoin
hallinneen[1].
Previous Page
| Next Page
|
|