|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 6
Mainitun ohjeen ollessa siis arvottoman, lavenee vapaus t�ss�
kysymyksess�. Mutta miss� on sen m��r� ja kuka sen p��tt��? Sep� n�ytt��
vaikialta vastata. Erhetyst� ei ole pelk��mist�, sanoessa sen olevan
vapaudessa itsess�ns�, joka ei salli t�ss� enemmin kuin muussakaan
ulkopainoa ja sortoa. Sen omat rajat ovat t�ss� yhdell� puolen suomen
kielen yleisess� luonteessa ja kasvannossa, toisella nimien ja
nimitysten sortamattomassa selkeydess�. N�m�t ovat t�ss� p��-asiallisina
ja paraimpina osviittoina. Erityisi� ohjeita niiden likemm�st�
k�yt�nn�st� laatiessa on suurin varovaisuus ja taitavaisuus varsinki
puustavien muutoksen suhteen vaarinotettava. Siit� on ymm�rrett�v� t�m�n
kysymyksen olevan oppineitten suomen tuntijain ratkaistava, ensin
tiedollisesti ja sitte k�yt�llisesti eli rinnatusten kumpaisellaki
tavalla, koska tieto ja k�ytt� aina k�yv�t el�m�ss� k�sikk�in. Kieltoa
ei kuitenkaan ole muidenkaan sanomasta ajatuksiansa, vaikka ne
tavallisesti ampuvat syrj��n, niinkuin taitamattomain nuolet ainaki, ja
ilmoittavat enemmin omia luuloja kuin asiaan perustetuita mietteit�.
Jos kielen historiaan katsotaan, niin kaikki siihen juurtuneet, kansan
tuntemat sanat, nimet ja nimitykset vieraasta alkuper�st� ovat
muuttuneet suomalaisiksi, jommoisina ne my�s ovat otetut
kirjoituskieleen, paitse mit� jotkut ovat ruvenneet niit�ki
muukalaisiksi purkamaan[1]. Kun siis kansalla on ollut lupa kielens�
ahjossa muodostaa vieraita raaka-aineita (jos sana on sovelias), niin
eik� sama oikeus olisi kansan oppineillakin? Vai pit�isik� entisyyden
lanka t�ss� �kki� katkaista, ja sekoittamatoin muukalaisuus kieleen
istuttaa? Semmoiset hypp�ykset eiv�t ole kansain sivistyksess�
tavalliset, eiv�tk� hy�dylliset. Joka maahansa ei tahdo kasvattaa kahta
lahkoa -- sivistym�t�int� ja sivistynytt� -- se pit�� suurimman huolen
kielen omituisesta edistyksest�.
[1] *Sanomilla Turusta* on t�m�n suhteen paljo omalla tunnollansa.
Niiss�, jos muissaki kirjoituksissa, on suuri muukalaisuuden himo nimien
kirjoittamisessa vallinnut. Semmoisetki kieleen juurtuneet sanat kun
esm. *kahveli*, *kahvi*, *pajunetti* j. m. m. ovat Turun turmellun
puhekielen mukaan v��nnetyt *kaffeliksi*, *kaffeksi*, *bajonetiksi* j.
n. e.
Sivistyksen tultua kielenki puolesta suomalaiseksi, muuttuu Suomessa
melkein kaikki toiselle kannalle. Sit� kansa odottaa niinkuin maallisen
onnensa ja toivonsa ihaninta auringon koittoa, saattaaksensa nousta
muiden sivistyneiden kansain riviin, omituisesti ja vapaasti t�ytt�m��n
kutsumustansa maailmanhistoriassa. K��nn�s on teht�v�, josta "ura uusi
urkenevi"[1], ja se on nykyisen miespolven alotettava. Kunnollisten
koulukirjain toimittaminen on aikamme t�rkeimpi� ja tarpeellisimpia
t�it�. Niiden kautta pannaan itu suomenkieliselle tieteelle, josta
nesteinen kaste nousee kansallisen kirjallisuuden kasvannolle maassamme.
Sent�hden on ei ainoasti oppisanain, joista jo olen sanonut ajatukseni,
vaan my�s nimien ja nimitysten kirjoittamisessa tarkka p��t�s otettava.
[1] Ks. Kalevalan 50 runon loppus�keit�, uud. painossa.
Taitavain tarkastettaviksi esitell��n t�ss� seuraavat ohjeet:
_1) Kaikki, mik� ei ole enemmin toisen kuin toisenkaan kansan, eli joka
on yhteist� tahi monen, kirjoitetaan ihan suomen kielen vaatimuksia
my�ten._
Siis esm. -- taivaan kappalten, t�htien ja ilman sattumusten; suurempien
merien, jokien, lahtien ja vuorien; el�inten, kasvuin, hedelmien, kivien
ja mitallien; virkojen, ammattien, kuntien, arvoin ja k�lttien; tavarain
ja kaluin; tieteisin, taiteisin, teollisuuteen, maaviljelykseen,
rakennuksiin, kauppaan, hallitukseen, sotaan, meren kulkuun j. n. e.
kuuluvat nimet ja nimitykset. Uusia tehd��n my�s tilaisuutta ja tarvista
my�ten.
_2) Kaikki, mik� on kunki maan ja kansan oma omaisuus, kirjoitetaan
kunki maan kielen mukaan._
Siis esm. maiden, paikkain, kaupunkien, kylien, kansain ja henkien;
pienempien merien, jokien, lahtien ja saarten, ja j�rvien; omituisten
virkojen, arvoin j. n. e. nimet ja nimitykset. -- Jotka ovat suomen
kieleen juurtuneet, pidet��n muuttumatta. Jotka jotaki merkitsev�t
voidaan suomentaa. Niiss� kieliss�, jotka suvaitsevat monta keraketta
per�tysten, tehd��n varallisia puustavimuutoksia, niin ettei nimien
selkoa sorreta. Lyhyit� ��nikkeit� voidaan venytt�� pitkiksi; c:n siaan
kirjoittaa k:ta.
_3) Omien miesten ja naisten muukalaiset sukunimet kirjoitetaan niinkuin
he itse ovat ne kirjoittaneet eli kirjoittavat. Mutta ristim�nimet
suomen kielen juhlallisen muodon mukaan._
Previous Page
| Next Page
|
|