|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 5
[1] Vertaa esm. kirjoitusta kansallisuudesta ja kansallishengest�
sanomalehdess� Turun Aamulehti (�bo Morgonblad), josta n�kyy ett� muutki
pit�v�t mainittua turmelusta totena.
[2] Ks. E. L�nnrotin kirjoitusta: Muukalaisuudesta suomessa,
aikakirjassa Suomi, 1844; G. A. Avellanin kirjoituksia 1850 ja 1853
Suomessa; niinmy�s sanomalehte� Mnemosyne, Turun Viikkosanomain
ensim�isi� vuosikertoja, Litteraturbladia ja Suometarta. Vuosikerrat ja
n:rot hakekoon halullinen itse, sill� kun ne kaikki eiv�t ole k�sill�ni,
en muista niit� tarkalleen.
Merkitt�v� on my�s nimien ja nimitysten kirjoittaminen suomeksi, josta
viel� ei ole tultu vakinaiseen p��t�kseen, vaikka siit�kin on paljo
mietitty ja muistutettu, sek� my�t� ett� vastoin. Se ei kumma olekaan,
koska asia on yht� monimutkainen kun vaikia ja t�rke�. Toiset ovat
t�ss�kin enemmin pit�neet silm�ll� suomalaisuutta[1], toiset
muukalaisuutta[2]. Ep�ilt�v� ei ole, kenen puolelle oikeus nyt jo on
kallistunut ja vihdoin p��ttyy. Asia on senlaatuinen, ett� siit� voisi
yksin�ns� kirjoittaa hyv�nki v�it�ksen, joka my�s olisi suotava ja
tarpeellinen. T�ss� seuraa vaan muutamia yleisi� muistutuksia ja
ohjeita.
[1] Ks. E. A. Ingmania: vieraista nimist� (ruotsiksi), Suomessa 1844, s.
185 ja ss; W. Kilpisen tuumaelmia Saiman 38 n:ssa 1845; Yrj� Koskisen:
kuinka vieraskieliset nimet suomeksi kirjoitetaan? Suomettaren 9, 10, 11
n:ssa, 1856; Mehil�ist� v. 1839 Loka-ja Marraskuulta; ja Morgonbladin
n:roita 49, 52, 53 v. 1845.
[2] Saiman n:roita 18, 31, 32, 37 j. m. 1845; ja Litteraturbladin 9:t�
n:roa, 1857.
Likim�isesti liittyy t�m� kysymys suomalaiseen ��nioppiin. Jos sit�
kiinte�sti seurataan, pit�isi kaikki nimet ja nimitykset, niinkuin
yleens� kaikki sanatki, kirjoittaa niinkuin ne puheessa kuuluvat. Siis
-- *silm�n ei pid� n�hd� muuta kun korva kuulee*, jota ohjetta on muissa
kieliss� koetettu noutaaki -- mutta vaan koetettu. Tunnettu on, kuinka
esm. Ruotsin Akatemia miltei s��t�nyt sit� yleiseksi laiksi ruotsin
kieless�, ja matkaansaattoi sen kautta vahingollisen sekasorron
kirjoitustavassa[1]. A. G. Silfverstolpe teki sen johdolla k�yt�llisen
esityksen[2], joka ei kuitenkaan saanut muita kuin joitakuita
tieteellisi� yst�vi�; seurajoita aivan v�h�n, vaikka h�n kyll�
taitavasti suoritti vaikian asian. T�m� ohje onkin ensi katsannolla
viettelev�inen, mutta syvemmin tutkittua muuttuu vaan opilliseksi
leikkikaluksi. Se on mahdotoin panna toimeen kaikissa seurauksissansa
kielien omissakaan sanoissa ja nimiss�, saati sitte vieraissa. Ensiksi:
kuka voi silmin n�ht�viksi merkit� kaikkia niit� pieni� ja hienoja
mutkelmia, v�reit� ja hengelmi�, joiden kautta t�ysin�iset ��net
sukelteleivat ja sitouvat sanoiksi? Palkitsemattoman hy�dyn ja voiton
tekiv�t puustavien keksij�t sek� kirjoittajille ett� kirjanpainajille ja
lukijille, sen kautta, ett� laittoivat puustavia vaan t�ysin�isille
��nille. -- Toiseksi: mik� on korvakuuloa ep�vakaisempi, ja kenen
puhetta pit�isi korvan kuulla? Suomessa esm. Inkeril�isenk�,
Karjalaisen, Savolaisen, Pohjalaisen, Satakuntalaisen, H�m�l�isen,
Uusmaalaisen vaiko Varsinaissuomalaisen tahi kunkin Eripit�j�l�isen ja
Kyl�l�isenkin? Totta kaikkein, sill� kaikkein korvalla on t�ss� sama
oikeus. Mutta mik� siit� seuraisi? Yht� monta kirjoituslaatua kun
murretta. Onnetoin sekasotku, joka hengellisesti murhaisi koko kansan!
[1] Ks. P. Wieselgrenin Ruotsin kaunokirjallisuutta, (Sveriges sk�na
litteratur); 5 osa, s. 24, jossa t�m�n akatemiallisen ohjeen v��ryys
my�ski n�ytet��n.
[2] Ks. Axel Gabriel Silfverstolpen: (F�rs�k till en enkel, grundriktig
och derigenom of�r�nderlig Bokstafverings-Teori for Svenska spr�ket) =
Yksinkertaisen, perioikian ja sen kautta muuttumattoman
kirjan-tavausopin koetus ruotsin kielelle. Tukholmi 1811. T�ss�
kirjaisessa tarkastetaan ruotsin kielen ��ni� ja puustavia rinnatusten.
Ne eiv�t vastaa toisiansa. Uusia puustavia on tekeminen, joten niit�
saadaan ruotsille 37: 19 ��nikett� ja 18 keraketta. Samalla tavalla
saataisiin suomelle v�hint�in 29 puustavia. Silfverstolpen seuraajia
maassamme ovat ne, jotka tahtovat merkit� pitk�t ��net suomessa
eripuustavilla, ja ne, jotka merkitsev�t hengelini� eli t�ysi-��nien
valimia sanoissa puustavilla, niinkuin esm. itse_k_ki, minulle_n_ki,
joissa _k:n_ edell� k�yv� _k_ ja _n_ ovat tyhj�n vuoksi siihen pantu.
-- Niin on tehty nyky��n parannetussa Uudessa Testamentissa. -- Frans von
Knorring, Finstr�min kirkkoherra Ahvenanmaalla, kirjoitti 1844 1:n vihon
kielitutkinnoita (spr�kforskningar), jossa erinomaisen hienolla ja
tummalla tavalla selitet��n ruotsinkielen ��ni�. T�mm�iset tutkinnot
eiv�t hy�dyt� tiedett� eiv�tk� paljon selitett�v�� ainettakaan. -- T�n�
aikana on R. v. Kramer Ruotsissa mainitun ohjeen innollinen puolustaja;
(ks. Ruotsin san. (Sv. T:gen) 69 n:roa v. 1838).
Previous Page
| Next Page
|
|