|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 3
[1] Rs. P. Wieselgrenin Ruotsia kaunokirjallisuutta (Sveriges sk�na
litteratur). Lund 1835. 3:n osaa 196 sivua; ja N. M. Pedersenin
historiaa Tanskan, Norjan ja Ruotsinkielist� (Danske, Norske och Svenske
Sprogs Historie). Ky�penhamina; 2:n osan s. 117--143 ja my�s ss. -- T�m�n
palkitun historiaa 1:n osa painettiin 1829, toinen osa 1830.
Puheeni oppineitten kielellisest� huolimattomuudesta ei mill�k��n
tavalla alenna heid�n suurta ja kiitett�v�� ansiotansa tieteiden
tuonnista kuhunki maahan ja niiden yll�pid�nn�st� kussaki kansassa.
Ainoasti typeryys voi lauseissani etsi� semmoista alentamista ja sen
sivulla luulla unohtaneeni tiedemiesten p�� ansiota heid�n vaivaloisessa
ja useimmittain palkitsemattomissa t�iss�ns�. Mit� taas siihen tulee,
ett� yhteiset oppisanat huojentaisivat tieteiden ymm�rt�mist� kaikilla
kielill�, niin se etu on sangen yksipuolinen ja v�h�inen. Siit� ei olisi
pienint�k��n hy�ty� muille kuin kunki maan oppineille. Mutta onko heid�n
hy�tyyns� enemmin katsominen, onko heid�n voittonsa t�ss� kalliimpi kun
kansain kielten puhtaus? Ei suinkaan! Sit� eiv�t is�nmaan mieliset
tiedemiehet miss�k��n tahdokaan, eiv�tk� suvaitse. Jos esm. suomenkieli
sekoitettaisiin muukalaisilla oppisanoilla, rakennettaisiin sen kautta
kansallemme samanlaatuinen tieteellinen aituus, jota muualla koetetaan
saada puretuksi, ja joka Suomessakin, ensin puhtaana latinaisena ja nyt
joitakuita vuosia ruotsalaislatinaisena, on seisonut lujana vartiana
tieteiden temppelin ymp�rill�, niin ett� maamme oppineet ovat rauhassa
saaneet olla sen sis�ss� vaikka sokkosilla. My�dytett�neen kuitenki
siin� olevan kyll� v��ryytt� ja k�rsimyst�, ett� Suomen kansa niin
pitk�n ajan on el�nyt sivistyksens� puolesta muukalaiskielten turvissa.
-- Mutta t�st� on soveliaampi tila toisessa kohden puhua. Kysyn t�ss�
vaan: ovatko tieteet ainoasti tiedemiesten hyv�ksi vaiko kansainki
hy�dyksi syntyneet ja kasvaneet? Totta kansainki, jotka kustantavat
oppi- ja tiedelaitoksia. Kaikki j�senet kussaki kansassa ovat velkap��t
saamaan osansa tieteiden aarteista omalla, sekoittamattomalla
kielell�ns�. Vaillinaiseksi supistuu muuten tieteiden tarkoitus, joka
tosin on likim�isesti niiden oma vaurastuminen; mutta siihen on suljettu
my�s niiden ulosp�in sivistytt�v� voima. Kunki kansan oppineet ja
kyn�ilij�t ovat jakamamiehet.
Kun nyt muista kielist� liestytet��n muukalaisia sanoja niinkuin
vieraita tutkaimia ainaki, niin pit�isik� meid�n Suomessa astua j�ljest�
j�lkeen toisten kansain, ottamatta pienint�k��n oppia heid�n
huolimattomuudestansa ja erhetyksist�ns�. Kyll� sill� tavalla olisi
helppo tieteit� suomeksi viljell�, ja huokea my�s j�tt�� tulevain
miespolvien t�ytett�v�ksi, mik� on nykyisten velvollisuus. Suomen
kieless� ei toki ole paljo tuntuvia muukalaissanoja ja sen kirjoittajat
ovat t�h�n asti tehneet oikein, etteiv�t ole antaneet vietell�it�
yhteisten oppisanain puolustajilta, jotka tavallisesti ovat kielen
vuoksi huonoja Suomalaisia ja ehk� senki t�hden eiv�t katso sit�
miksik��n viaksi, jos kirkasta kielil�hdett�mme sekoitettaisiin
j�hmettyneill� pisaroilla latinan ja kreikan seisahtuneesta
kielivirrasta. Ahkeroidessa toimeen panna tieteit� omalla kielell� on
kaikkein velvollisuus katsoa kielemme puhtautta ja Suomen kansan sek�
nykyist� ett� tulevaista hy�ty�. Kuki miespolvi el�� ainoasti silloin
totista el�m�� kuin toimensa koituu hedelm�llisesti tulevaisuudellekin.
Tuskinpa niin kelvotointa kielt� l�ytyy, ettei sill� omintakaisesti
saattaisi toimittaa kaikkia el�m��n kuuluvia asioita. Suomenki kieli on
niin miehistynyt, ett� ainoasti sen taitamattomat ja sen ylenkatsojat
voivat sit� sadatella raaksi "pohjanper�n kieleksi", joka muka kelpaisi
vaan savupirteihin ja tuhman talonpojan suuhun, niinkuin muutama mokoma
herra oli joitakuita vuosia takaperin katsonut soveliaaksi
viisaudessansa lausua, juurikun h�n eli h�nen kaltaisensa olisivat
paljonki vaivanneet p��t�ns� kielemme opinnassa, saattaaksensa siit�
sanoa hyv�� eli pahaa. Semmoista ei kukaan tervej�rkinen rohjenne en��
lausua, mutta kuullaan viel� nytki suomea p��tett�v�n k�yh�ksi ja
taipumattomaksi. Semmoiset moitteet ilmoittavat kuitenkin enemmin
sanojainsa taitamattomuutta kuin suomen kielen kehnoutta. Moittijat
tekisiv�t kotimaallensa ja varmaan itsillens�ki suuremman kunnian, jos
muistaisivat ettei kielienk��n tunteminen pilvist� putoa, ja siis
totuudessa pysy�ksens� oppisivat tarkemmin sit� kielt�, joka heist� on
niin raaka ja k�yttym�t�in. Mutta pakkoa ei ole kell�k��n, eik� suomen
kieli sit� tarvitse. Sill� on aina ollut ylenkatsojoita jos yst�vi�kin.
Mikael Agrikolan t�ytyi aikanansa vakuuttaa tohkomaisten lohdutukseksi:
"kylle se cule somen kielen, joka ymmerd� caikein mielen"[1]. Niin
olkoon luvallinen aikanammeki vakuuttaa kaikille vastustajille ja
ep�ilij�ille: kyll� suomen kielell� varaa ja taipuvaisuutta on, kun vaan
l�ytyisi enemm�n sen taitavia k�ytt�ji�. Niiden joukko taas vuosi
vuodelta ilahuttavasti enenee, niin ett� kaikki suomen kielt�
taitamattomat j��v�t h�pi��n ja ummikoiksi omassa syntym�maassansa.
[1] Ks. Mikael Agrikolan rukouskirjan alkupuhetta.
Previous Page
| Next Page
|
|