|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 2
Mik� suomenkieless� on parain ja hy�dyllisin seurata, ei tarvitse
monikantaista selvityst�, joskoki siihen eiv�t kaikki tyytyisi. Se pime�
ja saita aika on ohitse, jolloin tieteit� pidettiin salassa, jolloin ne
ainoasti muutamain valittuin mielen virvoitukseksi ja kunnian loisteeksi
paistoivat luostarein ja oppisalein kaitaisten sein�in sis�ll�. Silloin
ne olivat vankina, niinkuin aurinko ja kuu vuoren sis�ss� Pohjolan
em�nn�n kateudesta Suomen kansan muinaisaikoina[1]. Mutta niiden
vapauden aika piilopaikastansa on jo l�hestynyt; tieteiden valoa
levitet��n kansoilleki kaikissa sivistyneiss� maissa. Osaksi siit�
syyst� ja osaksi paremmasta kansallisuuden tunnosta on niilt� ruvettu
riisumaan sit� raskasta haarniskaa, jonka peiton alta ainoasti oppineet
ovat osanneet silm�ill� niiden salaisia sisuksia. Suomen kielell� ei
semmoista muukalaiskielten lainoilla parsittua huntua ole, ja Jumala
varjelkoon sit� milloinkaan valmistumasta. Niit� l�ytyy kuitenki, jotka
sovaistuina vanhan totutun tavan rakkaudesta hyv�ilev�t muukalaisia
oppisanoja ja toivoisivat niiden ottamista suomenki kieleen. Niiden
v�ltt�mist� pit�v�t yksipuolisena suomikiihkona ja vet�v�t mielest�ns�
hyvinki tukevia syit� ja perustuksia vaatimuksensa t�yt�nn�ksi. N�in
tavallisesti sanovat: oppisanain ollessa yhteiset, ymm�rret��n tieteit�
niiden kautta paremmin kuin jos ne olisivat kunki maan omalla kielell�;
ja kun ne ovat muille kelvanneet, miksik� ne eiv�t suomelle kelpaisi.
N�it� perustuksia likemmin tarkatessa laimistuu niiden tukevuus melkein
tyhj�ksi.
[1] Ks. Kalevalan 47 runoa, toisessa painossa.
Muukalaisten oppisanain puolustajat eiv�t muista eli eiv�t tahdo muistaa
niit� aikoja ja seikkoja, jotka vaikuttivat Europan nykyisten kielten
sekoituksen, ja jotka osaksi olkoot oppineitten puolustuksena sen
tapahtumiseen. Ihmiset ovat aina aikansa lapset, ja harvat ovat vapaat
aikansa erhetyksist�. Mainittu, viel� nytki hankaloittava sekoitus sai
alkunsa silloin kuin sivistys ylip��t�ns� oli vanhanaikainen (romalainen
ja kreikkalainen), ja sen ainoana v�likappaleena latina, joka sen
turvissa oli tunkeunut kaikkiin maihin ja voittanut vuosisatojen
kuluessa melkein yht� suuren kunnioituksen kun paavi ja h�nen pyh�ns�
katolisessa maailmassa. Alku kun oli tehty paisui sen kasvanto
itsest�ns�, sill� useammat tiedemiehetki kulkevat mieluisemmin avattua
polkua, ennenkun uusia hakevat, olkoon vanha sitte hyv� eli huono,
hy�dyllinen eli vahingollinen. Harvoin se totuus pysyy el�v�n�
keness�k��n, ett� ihminen ei ole luotu ummin silmin ja huolimattomasti
toimimaan, katsomatta ty�ns� vaikutuksia tulevaisessa ajassa. Sen
unohdus, joka niin paljon pahaa on matkaansaattanut, kielt�� ihmisten
maailmanhistoriallisia erhetyksi� ja vikoja puolustamasta. Kielten
sekoitus on laskettava oppineitten vaikuttamaksi viaksi.
Uskonpuhdistuksen kautta voitolle p��ssyt ajatuksen vapaus -- t�m�
ihmisen kalliin omaisuus -- antoi tieteille toisen juoksun, jota
oppineet seurasivat niinkuin valon sotalippua parempaan aikaan. Janoova
ihmishenki alkoi saada virvoitusta ja lohdutusta suoraan pyh�n raamatun
sit� ennen suljetuista l�hteist�, ja tieteit�ki ruvettiin v�hitellen
ajan vaatimuksesta viljelem��n kansain omilla kielill�. Mutta kun niiden
viljelij�t sin� aikana ja kauvan j�lkeenki p�in osasivat paremmin
latinaa, kreikkaa ja hepreaa, saattoi se heit� sekoittamaan maansa
kieli�. Taitamattomuudesta unohtivat omain kieltens� varat, jotka
ep�ilem�tt� olisivat alusta pit�in riittyneet tiedekieleksi yht� hyv�sti
kun latina silloin kuin tieteit� sill� aljettiin harjoittaa. Ensim�iset
suomenkielisetki kirjoittajat pistiv�t rakastettua latinatansa
suomalaisten lauseinsa v�liin, niin ettei suomikaan ole sen suhteen
j��nyt osattomaksi. *Item*[1] pantiin siihen, jossa sana *my�s*, *anno*,
jossa *vuonna*, *errata typographica Catechismuxesta*[2], jossa
*katkismuksen painovirheet*, j. n. e., olisi saman sanonut
suomalaisenkin ymm�rrett�v�ksi.
[1] Ks. esm. Mikael Agrikolan "Alkupuhetta sen wdhen Testamentin p�le."
[2] Ks. Valtaneuvos Pippingin Luetteloa suomeksi pr�nt�tyist� kirjoista,
s. 8.
Jos valmiit oppisanat ovat yhdelt� puolen helpot ottaa vennon vieraisin
kieliin, ei siit� syntynytt� kielten turmelusta sent�hden k�y toiselta
puolen mill�k��n muotoa puolustaminen. Semmoista helppoutta saattaisi
totuuden mukaan arvata laiskuudeksi; vaan jos se oppineitten vireydelle
tuntuu liian rumaksi moitteeksi, saa sit� kaikitenki sanoa
huolimattomuudeksi toisten tavaran hoidannossa ja k�yt�nn�ss�; sill�
kielet eiv�t ole oppineitten -- ne ovat kansain kalliimpia omaisuuksia.
Siksi sen nykyinen aika on tekotoimellisesti osoittanutki, koska
entisten oppineitten huolimattomuutta kansain kielten k�yt�nn�ss� on
useissa maissa ruvettu hylkim��n. Heid�n j�tt�mi� muukalaisj�lki� on
oppisanainki puolesta koetettu puhdistaa esm. Ruotsissa, Saksassa,
Norjassa ja erinomattain Tanskassa. Ruotsalaiset vaikeroivat sit� paitse
saksan, ranskan ja siskokielens� tanskanki vaikutusta heid�n
kieless�ns�[1]. L�ytyy siis muuallaki kielen puhtauden harrastajoita.
Previous Page
| Next Page
|
|