|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 1
N�in ollessa n�ytt�� silt� kun t�mm�iset johdannot kun t�m�ki t�ss�
valmistuva, jossa edess� olevan tiedehaaran sis�lt�� tullaan vaan
p��llinpuolin koskemaan, olisivat tarpeettomat. Niin ei kuitenkaan ole.
Jo yleinen tapa johdannoilla varustaa suurempia tieteellisi� tekoja
osoittaa ne tarpeellisiksi. Se on kuitenki vaan ulkonainen tunnusmerkki,
jolla my�s olkoon arvonsa. Mutta kaikella pit�� olla sis�llisi�
todistuksia tarpeellisuudestansa; ja semmoisia eiv�t tieteiden
johdannotkaan puutu. Niiden luetteleminen kaikissa erisuhteissansa ei
voi tulla t�ss� kysymykseen. Todistuksittaki my�dytet��n jokaisessa
tiedehaarassa l�ytyv�n yleisi� puheenalaisia kohtia, joille olisi vaikea
saada siaa sen likemm�ss� esityksess�. Niist� johdannot syntyv�t ja
saavat sis�lt�ns�. Mitk� n�m�t puhuttavat kohdat ovat mielest�ni Suomen
kirjallishistoriassa, n�hd��n t�st� johdannosta, jota kukaan ei voine
katsoa tarpeettomaksi, semminki kun ei varsinaista historiaa maamme
kirjallisuudesta ennest�ns� l�ydy.
Mutta johdannot t�ytt�v�t ainoasti silloin tarkoituksensa kuin ne
raivaavat valaisevan tien itse tieteen likemm�lle k�sitykselle, ynn�
sill� tavoin ik��nkun kasvavat sen kanssa luonnollisesti yhteen.
Semmoinen raivaaminen on silm�m��r�n�ni t�t� johdantoa laatiessa;
kielt�m�tt� on se sit� tarpeellisempi, kuta harvemmassa tieteellisi�
tekoja suomeksi tavataan.
Ty�n onnistuminen aivotuksen mukaan j�� muiden tuomioon. Se vaan olkoon
sanottu, ett� kunki tieteen syvyys ja suuruus antaa jokaiselle
kirjoittajalle lavian tilan parastansa koettaa. Ep�ilem�tt� on kasken
kynt� kuitenki vaikiampi kun viljellyn pellon, ja j�lki tulee my�s
ep�tasaisempaa ja huonompaa. Tieteiden joukossa on Suomen
kirjallishistoria verrattava kaskeen. Min� kynn�n kyyh�ttelen, toiset
mahtavammat karhikoot ja silitt�k��t. Kaikella on aikansa ja
ty�miehens�. Ken hairahtuu, sen toinen ojentaa, eli oikeimmin: sen
ojentaa tiede itse, j�rjellisess� kasvannossansa. Tieteet seuraavat
j�rjen ikuisia lakiloita.
N�ist� muistutuksista menen t�m�n johdannon erijaksoihin. Ne ovat:
1:ksi Suomi tiedekielen�.
Vaikka se ei kuulu suorastaan t�h�n, mainittakoon kuitenkin, ett� t�m�
tosin monella muotoa puuttuvainen alku Suomen kirjallishistoriaan on
lisentiati-arvon voitantoa varten aivottu Suomen Yliopiston oppineitten,
korkiasti kunnioitettuin opettajain arvostettavaksi; johon olen
Yliopiston konsistorion suosiollisen suostumuksen ja hyv�n sanan kautta
saanut alamaisesta pyynn�st� erityisen armollisen luvan[1]. Kun siis
tieteellinen oppi tahi v�hint�ki tieteellinen k�sitys aineesta on
n�ytett�v�, olisi ehk� kiinte� tieteellisyys esityslaadussaki
vaarinotettava. T�m� ei ole suomeksi mahdottomampi kun muissakaan
kieliss�, vaikka moni niin ehk� luulee. Miten se tapahtuisi?
P��-asiallisesti kahdella tavalla: sis�llisesti aineen ja asiain oikian
ja tarkan k�sityksen, ulkonaisesti asianmukaisten oppisanain kautta.
Edellinen on vaatimus, jota ei kukaan tiedemies saa laiminly�d�.
J�lkim�isest� ovat ajatukset erilaiset, niinkuin erikirjoittajain
teoksista on viel� t�n�ki p�iv�n� n�ht�v�. Selon saanniksi siet�� se
likemm�n tarkastamisen.
[1] Katso Yliopiston Asetuksia, 157 �:l��, jossa mainitun arvon
saanniksi vaaditaan v�it�skirjoitusta joko latinaksi eli ruotsiksi.
Suomi ei siihen laillisesti kelpaa.
Muutamat m�tt�v�t kirjoituksiinsa oppisanoja niin tihe��n kuin huono
kylv�j� siement� peltoon, juurikun luulisivat opin ja tieteellisyyden
siin� olevan. Heid�n tekonsa ovat sent�hden monesti oppineilleki
hankalat lukea, etenki kun oppisanoilla viel� paremmin vakaumattomina ei
ole aina sama merkitys. Toiset taas k�ytt�v�t enemm�n tavallisia sanoja
ja puheenparsia ja ovat sen vuoksi helpommat kaikille ymm�rt��. Lukija
huomaa t�m�n ei suuresti koskevan k�yh�� suomenkielist� tiedett�; mutta
vaaroittavan esimerkin vuoksi koskee se sit� enemmin vieraita kieli�.
Oppisanat kun niiss� ovat nykyisemp��n aikaan asti olleet
perijuureltansa suurimmaksi osaksi latinaa ja kreikkaa, ymm�rret��n
siit�, mik� kielen sotku sen seurauksena on ollut; ei kuitenkaan yht�
paljo kaikissa, niinkuin ei esm. ranskan, espanjan ja italian kieliss�,
jotka latinaisen sukunsa tautta ovat pysyneet muita Europan kieli�
puhtaampina. Kreikka on niit�ki sekoittanut. Kaikki t�m� on tehnyt
tieteelliset teot ymm�rt�m�tt�miksi suuremmalta yleis�lt� ja est�nyt
tieteellisen sivistyksen levi�mist� kansoille.
Previous Page
| Next Page
|
|