|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 26
Suomen kirjallishistoria tulee siis sis�lt�m��n suomalaisen, latinaisen
ja ruotsalaisen kirjallisuuden vaiheita maassamme. Mutta siihen kuuluu
my�s kaikki, mit� suomalaisesta ajatuksesta ja kyn�st� on l�htenyt
muillaki, paitse mainituilla, kielill�. Se aikaa tulee ehk� pianki, jona
muukalaiskieliset kirjoitukset voidaan Suomen kirjastoissa ja
kirjallishistoriassa verrata vanhoihin sota-aseisin, joita muiston ja
kunnian vuoksi s�ilytet��n tulevain sukuin n�ht�viksi, niit� varten
erityisesti tehdyiss� rakennuksissa. Mehil�isen tavoin ottakoot
suomenkieliset kirjoittajat niiden sis�llyksest� paraimmat osat ja
k��nt�k��t ne suomeksi, niin ett� koko suomalainen kansa saa tilaisuuden
tiet��, mit� hyv�� sen tiede- ja kirjoitusmiehet ovat vierailla kielill�
ilmituoneet.
Mutta kun kirjallisuus kaikissa j�rjestetyiss� valtakunnissa on
l�heisess� yhteydess� monenlaisten laitosten ja s��nt�jen kanssa, niin
Suomen kirjallishistoria ei voi olla koskematta n�ihinkin omassa
maassamme. Se tulee siis lyhyk�isesti katsomaan my�s Yliopiston,
kouluin, kirjallisseurain, kirjakauppain, kirjapainoin, paino-asetusten
j. n. e. seikkoja Suomessa. Eritt�in ovat suomen kielen vaiheet my�skin
lyhyesti esitett�v�t. Ja kun kuki kansa, p��sty�ns� yleisen sivistyksen
osallisuuteen, on omituisella tavallansa vaikuttavaisena j�senen�
ihmiskunnan suuressa pereess�, ja niinmuodoin enemmin eli v�hemmin
toisten kansain yhteydess�, niin Suomen kirjallishistorioitsijan ei
pid�, esitt�ess�ns� oman maan kirjallisuutta, v�ltt�� siihen kuuluvain
seikkoin yleist� silm�il�� valistuneessa maailmassa. Etenkin ovat
kirjallisuuden ja kielen asiat Ruotsissa t�m�n suhteen valaisevat niin�
aikakausina, joina Suomi oli sen kanssa yhten� valtakuntana, ja sitteki
kun 1809 vuoden sota ja rauha eroittivat Suomalaiset ja Ruotsalaiset
toisistansa.
Seuraa vihdoin puhua Suomen kirjallishistorian aikakausista, ja m��r�t�
niiden j�rjestyksen. N�iden suhteen on mainittava joka hetken ja
silm�nr�p�yksen kansain el�m�ss� olevan painavasta arvosta. Mutta jotkut
vuodet ja ajat ovat sivistyksen kasvannossa verrallisesti muita
merkillisempi� kussaki maassa. Historia valitsee ne ik��nkun
pys�hdyspaikkoiksi sis�lt�ns� esityksess�; ne ovat sen kirjoittajalle ja
my�ski lukijalle samasta merkityksest� kun peninkulman tolpat ja
lepopaikat matkustajalle. Niiden v�li� sanotaan historiassa
aikakausiksi.
Suomen kirjallisuudella ei ole monta merkillisemp�� vuosilukua.
Suorastaan siit� on sent�hden melkein mahdotoin saada sen historialle
sopivia aikakausia. N�in ollessa on paras ottaa ja j�rjest�� ne niist�
ulkonaisista seikoista, jotka ovat vaikuttaneet muutoksia ja parannuksia
maamme sivistyksess�, ja siis kirjallisuutemmeki asioissa; n�m�t seikat
ovat sill� tavoin katsottavat sis�llisiksi ja Suomen kirjallisuuden
piiriin kuuluviksi.
N�in saadaan Suomen kirjallishistorialle 6 aikakautta. Ne ovat:
1:n aikakausi v:sta O[1] ... v:teen 1157, j�lk. Krist. synt.
2:n " " 1157 ... " 1543 " " "
3:s " " 1543 ... " 1640 " " "
4:s " " 1640 ... " 1770 " " "
5:s " " 1770 ... " 1831 " " "
6:s " " 1831 ... " -- " " "
[1] Muissa kieliss� merkit��n tuntemattomia vuosilukuja puustavilla X.
Suomen kieless� on sovelias ottaa niiden merkiksi pulistavia O:ta = Outo
vuosiluku; eli pidett�k��n se tyhj�n merkkin�. Yll�oleva O merkitsee
tuntematointa vuosilukua Suomen kansan muinasajassa.
T�m� on Suomen kirjallishistorian luuranko. Kirjallishistoriallinen
tutkinto, taito ja esitys on antava t�lle luurangolle lihan ja veren.
N�it� aikakausia m��r�tess� on pidetty silm�ll� p��-asiallisesti kahta
t�rke�� asiaa: *sivistyst�* ja *kansallisuutta*, jotka kansain el�m�ss�
k�yv�t rinnatusten, yll�pit�en ja auttaen toisiansa. Niin on tapahtunut
suomalaiselleki kansalle, vaikka sen on t�ytynyt sivistyksens� juoksussa
tehd� monia poukamia ja mutkia, jotka eiv�t aina ole olleet Suomalaisten
omassa tahdossa.
N�m�t aikakaudet voidaan sis�llytt�� kahteen yleisemp��n jaksoon. Ne
nimitett�k��t: *muinaisen* ja *kristillisen ajan kirjallisuudeksi*.
Viimemainittu jakaikse: *katolisen*, *uskonpuhdistannollisen*,
*tieteellisen* ja *kansallisen* aikakauden kirjallisuuteen.
Jos kielen puolesta silm�ill��n n�iden 6:n aikakauden kirjallisuutta,
niin se on: 1:n� aikakautena *puhdas suomalainen*; se pist��
tuotteillansa muiston voimalla kaikkiin sen j�lkeisiinkin aikakausiin.
Suomen kansa on sen kautta muistuttanut kutaki el�v�� miespolvea, etenki
oppineita kansalaisiansa, ik��nkun sanoen: "*t��ll� min� olen -- elk��t
unohtako minua, elk��tk� my�s omaa itse�nne!*" Muisto ja is�nmaanrakkaus
ovat valvoneet, niin ettei unohdus ole t�ss� saanut valtaa; -- 2:na
aikakautena on kirjallisuus paraasta p��st� *latinainen*, ja mainitun
muistutuksen kautta my�s suomalainen. On v�h� ruotsiaki. -- Samoin on
Suomen kirjallisuus sekaisin *suomalainen*, *latinainen* ja
*ruotsalainen* 3:na, 4:n�, 5:n� ja 6:nakin aikakautena. My�s saksaa ja
ranskaa ovat Suomen oppineet t�ll� vuosisadalla kirjoittaneet, ja ehk�
v�h�n ennenkin.
Previous Page
| Next Page
|
|