|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 27
Mit� n�ihin aikakausiin viel� tulee, niin *ensim�inen* p��ttyy uuden
uskon tultua Suomeen; sen henki vaikutti kirjallisuuden sis�lt��n.
*Toinen* p��ttyy uskonpuhdistuksen p��sty� vakinaiseksi maassamme. Se
vaikutti hedelm�llisesti Suomen kirjallisuuteen, ja korotti suomen
kirjakieleksi. *Kolmas* loppuu Yliopiston perustettua maahamme, ja siit�
ottaa *nelj�s* alkunsa. T�m�n opetus- ja tiedelaitoksen[1] toimeen pano
vaikutti ja on vaikuttanut suuria parannuksia Suomen sivistyksen, ja
my�s kirjallisuuden kasvannolle. *Viides* alkaa kansallisista
harrastamisista tieteiss� ja kirjallisuudessa; Yliopisto oli t�m�n uuden
el�m�n kehto. *Kuudennen* aikakauden alku on suomalaisen kansallisuuden
aamurusko, jonka selkeys on vuosi vuodelta ollut kirkastumassa
nykyaikaan asti, ehk� paljo on viel� tekemist� ja toivomista, ennenkun
voidaan sanoa sivistyksen Suomessa juoksevan aivan omaa ja omituista
uraansa.
[1] Suomen Yliopisto on niin asetettu, ett� sen toimella on kaksi
tarkoitusta: tieteiden opetus nuorisolle ja tieteiden viljelys Suomessa.
Sit� voi siis kutsua opetus- ja tiedelaitokseksi.
Pilvi-ajat ja hallavuodet Suomen kirjallisuudessa ovat t�ss� johdannossa
j��neet erityisesti merkitsem�tt�; ne n�hd��n paremmin itsess�
historiassa. Ei my�sk��n liene tarvis muuta kun lyhyesti muistuttaa
siit�, ett� Suomen kirjallisuuden tuotteet ovat kunakin aikakautena
j�rjestett�v�t eriluokkiinsa, ja esitett�v�t eriainettensa mukaan. N�m�t
luokat ja aineet ovat enimm�sti samat kun muidenki kansain
kirjallisuudessa.
* * * * *
Moni tiedoitsija varustaa teoksensa ei juuri lyhyill� eik� v�h�n
kiitt�vill� puheilla tieteens� arvosta ja hy�dyst�. Se ei ole miksik��n
viaksi katsottava, kun se tapahtuu ylev�ll� totuudella ja rakkaalla
mielell�, niinkuin tieteiden korkeus ja suuruus vaatii. N�in olisi ehk�
t�ss�ki johdannossa erityisesti teht�v� Suomen kirjallishistorian
ylist�nn�ksi, paitse mit� siihen kuuluvia yleisi� lauselmia tavataan
siell� t��ll� melkein kaikissa jaksoissa. Mutta "joka ei puolesta
sanasta ymm�rr�, ei se koko sanasta viisaammaksi tule"[1]. Niin paljo
olkoon kuitenki sanottu, ett� kaikki tieteet koskevat jokaista j�sent�
ja kansalaista kussaki maassa, vaikka sen pahempikin useimmat pit�v�t
niiden totuudesta, menestyksest� ja kukoistuksesta sangen v�h�n mahtia;
oma vatsa, sen t�ytt�, oma voitto ja oman onnen etsint� ovat
tavallisesti tieteit� ja taiteita rakkaampia. Kuitenkin eiv�t
yksityisten yksityisimm�tk��n pyrinn�t ja riennot menestyisi, jos ei
tieteit� l�ytyisi. Erinomattain on historiallinen tiede niin yleisest�
luonnosta, ett� se koskee likimm�isesti kaikkia ihmisi�; se n�ytt��,
miten nykyisyys on syntynyt ja kasvanut menneisyydest�. Jos t�m� on
yleisesti tosi, niinkuin se ep�ilem�tt� on, niin siit� �lyt��n, mist�
arvosta kunki maan ja kansan historia eritt�in on. T�m�n todistukseksi
l�ytyisi tukevia ja valaisevia lauseita esille vedett�viksi semmoisten
tiedoitsijain teoksista kun esm. Hegel ja Geijer ovat; vaan ne j��k��t
t�h�n suomentamatta.
[1] Ks. Suomen kansan sanalaskuja, 177 s.
Kirjallishistoriaa voidaan sanoa kansan historian sis�lliseksi puoleksi.
Se n�ytt��, miten kansa on k�ytt�nyt hengellisi� lahjojansa ja voimiansa
kalliimman asiansa auttamisessa ja kartuttamisessa, se on: *sivistyksen*
ja *valistuksen asiassa*. Kirjallishistoria on ik��nkun kansan valveille
her�nnyt sis�llisin omatunto, jos niin saa sanoa; se sis�lt�� nuhteen ja
rangaistuksen laiminly�dyist� velvollisuuksista, ja voimallisen
kehoituksen parantamaan ja t�ytt�m��n, mit� on j��nyt toimittamatta ja
tekem�tt�. Kirjallishistoria on siis ei v�h�vaikuttavana ehtona ja
kiihoituksena sivistyksen edistykselle ja kasvannolle kussaki kansassa.
Mutta historia milt� nimelt� hyv�ns� Suomessa ei voi kansallisessa
katsannossa her�tt�� eik� vaikuttaa suuria t�it�, niin kauvan kuin se ei
puhu kansan omaa kielt�. Suomen historia erityisesti ja Suomen
kirjallishistoria viel� erityisemm�sti vaikuttaa sit�ki v�hemmin, jos ne
kirjoitetaan vieraalla kielell�. Niiden laita on Suomessa sama kun
myk�n, ja suurin osa kansaa on niit� kohtaan kuuro. Sent�hden on Suomen
historia ja kaikki sen eriosat suomeksi toimitettavat. Mutta t�ss� ei
ole kyll�, eik� my�s siin�k��n, ett� oma kielemme vihdoinki tulee
valtakieleksi hallitus-, laki-, oikeus-, virka- ja ammatti-asioissa;
joka kaikki on kielt�m�tt� yht� toivottava kun tarpeellinen, ellemme
aina j�� h��lym��n osa ruotsiin, toinen ven�j��n, kolmas suomeen p�in.
Mutta kansallisuutemme ja sivistyksemme vaatimus on my�s se, ett�
tieteit� viljelt�k��n Suomessa suomen kielell�. Niin kauvan kuin ne
puhuvat maassamme muukalaiskieli�, t�ytt�� Suomen kansa vaillinaisesti
kutsumustansa maailmanhistoriassa. Teroittakoon etenki t�m� Suomen
oppivassa nuorisossa toimellista rakkautta omaan kieleemme, omaan
kirjallisuuteemme, omaan kansaamme, omaan kansallisuuteemme.
Previous Page
| Next Page
|
|