|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 24
Sivistyksen yhteinen ja yleinen luonto ilmoittaa sen sis�ll�n
��rett�m�ksi. Jos niin ei olisi, ei se voisi olla niin hedelm�isest�
v�kevyydest� kuin ihmiskunnan historia todistaa sen olevan. Sivistyksen
tavara-aitat ovat tyhjentym�tt�m�t; ne riittyv�t kaikkein ihmisten ja
kansain hengellisi� tarpeita t�ytt�m��n, samalla tavalla kun maa ja sen
ep�lukuiset olennot ja kasvut saavat puuttumattoman eineens� ja
elatuksensa valon, ilman, l�mpim�n ja kasteen yhdistyv�st�
vaikutuksesta. Mutta sivistys ei ainoastaan riity kaikille; se my�s
sovittaikse vapaasti jokaisen vapaan olennon sek� hengellisi� ett�
luonnollisia avuja my�ten, *joiden yll�pito ja kasvanto suurimpaan
kukoistukseen ja hedelm�isyyteen sen p��tarkoitus on*. Sivistys ei siis
tahdo sortaa eik� kuolettaa kansain ominaisuuksia, eli niinkuin n�it�
voidaan yhdell� sanalla nimitt��: *kansallisuutta*; p�in vastoin t�ht��
se t�m�n el�v�ksi saattamista ja tekemist� jokaisessa kansassa. Mutta
monenkaltaiset vastukset ovat est�neet ja est�v�t t�t� sivistyksen
vaikutusta, niin ettei se aina ja joka paikassa ole voinut vapaasti
t�ytt�� korkiaa tarkoitustansa.
Kaiken ihmisellisen sivistyksen ja kasvatuksen suurimmat ja
ihmeellisimm�t v�likappaleet ovat kielet. N�ihin katsoen on jokaisen
kansan oma kieli kalliimmasta arvosta ja painavimmasta merkityksest�,
sivistyksen oikian menestyksen ja kukoistuksen vuoksi kussaki maassa.
Kansa ja sen kieli ovat niinkuin sielu ja ruumis yhdistettyin�; ainoasti
kuolema voi ne eroittaa toisistansa. Kieli on kulleki kansalle samasta
arvosta sivistyksen suhteen, kun ty�-aseet peltomiehelle maaviljellyksen
puolesta. T�st� ymm�rret��n, ettei kukaan kansa voi hankkia eik� omistaa
itsellens� yleisemp�� sivistyst� muulla keinolla kun omalla kielell�ns�.
N�m�t kolme: *kansa*, sen *kieli* ja *sivistys* ovat siis my�skin
eroittumattomassa yhdistyksess� kussaki maassa. T�st� k�y selv�ksi se
totuus, ettei kukaan kansa saata t�ytt�� kutsumustansa
maailmanhistoriassa, ellei n�m�t kolme saa vapaasti vaikuttaa, yll�pit��
ja avittaa toisiansa.
Mutta maailmanhistoriassa ovat kunakin aikana jotkut kansat olleet muita
edell� ja ylemp�n� sivistyksess�. Juuri niiden kautta on se my�s
siirtynyt muille, ja silloin on tavallisesti niiden kieliki tullut
vieraasen maahan. On sattunut niinkin, ett� pienempien kansain kielet
ovat t�m�n kautta lakastuneet ja se kansa sill� tavoin kadottanut
ainij�ksi oman kansallisuutensa ja itsellisyytens�, samoin kun pienet
purot, laskettua vetens� suurempiin jokihin, kuivavat ja katoovat
n�kym�tt�miin. Kielet eiv�t kuitenkaan aina ole tehneet t�mm�isi�
murhat�it� toisillensa; ovat tavallisimmasti vaan auttaneet sivistyksen
pysymist� vieraassa maassa, ja sen tehty�ns� antaneet vallan kansan
omalle kielelle.
T�ss� sopii nyt jatkaa mit� t�m�n johdannon ensim�isess� jaksossa
mainittiin (8 sivulla) muukalaiskielist� Suomessa. N�iden kutsumuksen
seloksi maassamme, muistutettakoon ensin muinasajan sivistyneimmist�
kielist� Europassa -- latinasta ja kreikasta. Tunnettu on n�ist�
j�lkim�isen suuresti vaikuttaneen edellisen kasvantoon, varsinki
tieteellisess� katsannossa, vaikka latina sitte sai vallan kreikan yli,
Romalaisten p��sty� ylim�iseksi herraksi senaikaisessa sivistyneess�
maailmassa. Mutta sitteki kun t�m� heid�n herrautensa lakastui, ja kun
koko vanha romalainen valtakunta kaatui, vallitsi heid�n kielens�
Europan nuoremmissa kansoissa kaikkia, korkiampaan sivistykseen kuuluvia
asioita. Ep�ilem�tt� oli t�m� tarpeellinen alussa. N�m�t nuoremmat
kansat eiv�t voineet omilla hengellisill� varoillansa ja voimillansa
vaikuttavasti ja edist�v�sti iske� maailmanhistoriaan kiini. Heid�n piti
siihen suureen ty�h�n saada tarpeellisen kasvatuksen ja opin.
Kristillisyyden olivat saaneet, ja heid�n piti my�s omistaa itsillens�
muinasajan sivistyksen. T�m� kaikki antoi Europan kansoille taitoa ja
voimaa ei ainoastaan omaksi yll�pid�nn�ksi, vaan my�s yleisen
sivistyksen vaurastumiseksi. Latina oli t�m�n sivistyksen v�likappaleena
kaiken keski-ajan, ja se oli t�m�n kielen suuri tarkoitus ihmiskunnassa.
Vanhan tavan vuoksi pidettiin sit� kauvan aikaa j�lkeenkip�in
yleisemm�ss� kunnossa, vaikka niin ei olisi ollut v�ltt�m�t�in tehd�.
T�m� sama maailmankieli, joksi latinaa saattaa kunnian vuoksi sanoa,
tuli kristillisyyden seurassa Suomeenki, ja sen lis�ksi viel� ruotsi;
valloittava ruotsalainen kansa toi maahamme ei ainoastaan mit� itse oli
muilta kansoilta lahjaksi saanut, vaan my�s oman kielens�ki ja valtansa
lait ja asetukset. Ihmetelt�v� on se, ettei kaiken t�m�n muukalaisuuden
seuraus ole ollut sortavampi -- kun sit� muka tuli yhtaikaa niin paljo.
P��-asiallinen eroitus, muukalaiskielien suhteen, suomalaisen kansan ja
usiampien muiden kansain v�lill� Europassa on se, ett� maassamme on
saatu latinan rinnalla viel� suuremmassa m��r�ss� suositella ja pit��
ruotsia. Vaan kun n�m�t kielet eiv�t yleisemm�sti sointuneet Suomessa
kristillisyyden ylev�n tarkoituksen kanssa yhteen, t�ytyi niiden k��nty�
syrj��n uskon k�yt�llisiss� asioissa. Uskonpuhdistus korotti niiss�
maissa, joissa se p��si voitolle, kansain kielet kirkon kieleksi. Niin
tapahtui Suomessaki. Mutta useimmissa muissa maissa ovat omat kielet jo
vallalla kaikissa valtakunnallisissa ja tieteellisiss�kin asioissa. Niin
onnellinen ja oikia ei ole suomen kielen laita viel� nytk��n.
Previous Page
| Next Page
|
|