|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 23
[1] F�redrag af D:r C. W. T�rnegren. -- Puhuttu Yliopiston juhlasalissa
7/12 1849. -- Mainittu luettelo on painettu 1882 Suomeen.
*Rancken, J. O. I.*: on antanut v�it�ksen Suomalaisten historiallisesta
ja maatieteellisest� kirjallisuudesta v:teen 1722. Siin� m��r�t��n
Suomen kirjallishistorian aikakaudet nelj�ksi: 1:n -- 1640, 2:n -- 1721,
3:s -- 1809 ja 4:s viimeisest� vuosiluvusta eteenp�in nykyaikaan.
Helposti havaitaan n�m�t aikakaudet aivan vaillinaisiksi ja
ulkopuoleisiksi[1].
[1] De litteris historicis et geographicis Fennorum usque ad Acad. Ab.
anno 1722 restitutam. 1851.
*Oksanen, A.* (Ahlqvist): on vertaillut ja arvostellut Jud�nin,
Gottlundin ja Korhosen runollista tointa ja ansiota, ja v�itt�nyt suomen
kielen tutkijoista ennen Porthania[1]. Kumpaisetki kirjoitukset ovat
valaisevat niiss� osissa kirjallisuuttamme. On my�s tarkastanut
suomalaisen kirjallisuuden tuotteita Suomettaressa, jonka alkajana ja
toimittajana h�n oli, ja Schiefnerin saksannosta Kalevalasta
aikakirjassa Suomi[2].
[1] N�gra drag ur Finska litteraturens historia. Luettu Lukuyhteyden
kokouksessa ja palkittu; painettu Litteraturbladissa 1852. -- Bidrag
till finska Spr�kforskningens historia f�re Porthan. 1854;
[2] Ks. 1853 Suomea.
*Renval, R.*: on antanut tietoja ja tehnyt luettelon Suomen
sanomakirjallisuudesta v:sta 1771 v:teen 1854[1].
[1] Om Finlands tidningslitteratur, painettu 1853 Litteraturbladiin
(Kirjallisuuslehteen). Siin� luetellaan my�s 1854 vuoden sanomat, josta
n�ytt�� niinkuin se olisi tullut maailmaan ennen synty�ns�; mutta
erehdytt�v� osoitus vuosiluvussa tulee siit�, ett� Litteraturblad
silloin oli ruvennut kallistumaan alle Wen�j�n aikalukua.
Yrj� Koskinen on Nuijasodassansa omistanut muutamia sivuja
suomenkieliselle kirjallisuudellemme[1].
[1] Ks. Nuijasotaa. I. 1837, s. 24.
Paitse yll�mainittuja ovat jotkut muutkin arvostelleet yksityisi� osasia
kirjallisuudestamme. Ulkomaalaisetkin ovat k��nt�neet tarkastavan silm�n
Suomen kirjallisuuden tuotteisin. -- Kirjoittajain luku on maassamme
sivistyksen ker�ll� kasvanut, varsinki suomen kielell�. Monta
kiitett�v�� tiede- ja kirjoitusmiest� on Suomen kansa kadottanut heid�n
paraassa ij�ss�ns�. Melkein vuosittain on kuolema laittanut surun ja
kaipauksen sanomia ymp�ri maatamme, muistuttaen sananlaskua: *tulee mies
meren takainen, ei tule turpehen alainen*. Nimet *R. Tengstr�m*, *J. J.
Nervander*, *F. Collan*, *M. A. Castr�n*, *G. A. Wallin*, *A. J.
Sj�gren*, *H. Kellgren*, *J. J. Tengstr�m* j. m. eiv�t katoa
Suomalaisten muistosta.
5:ksi Suomen kirjallishistorian aikakaudet.
Ennen n�iden aikakausien m��r��mist� on tarpeellinen osoittaa, mit�
Suomen kirjallishistoria tulee sis�lt�m��n. Se jo kyll� n�hd��n
yleisesti edellisist�ki jaksoista; vaan kun moni ehk� lukee Suomen
kirjallisuuteen kuuluvaksi ainoasti mit� suomeksi on kirjoitettu ja
painettu, on t�st� asiasta annettava likempi selitys.
Helposti huomataan t�t� kysymyst� ei voitavan tyydytt�v�isesti
selvitt��, puhumatta samalla kertaa sivistyksest�, johon se
luonnollisesti juottuu yhteen. Kirjallishistorian ei pid� muka olla
kuivan luettelon kirjallisuuden tuotteista, ynn� lyhyk�isen otteen
kanssa niiden sis�llyksest�; sen tieteellinen luonto vaatii sen my�s
katsomaan ja n�ytt�m��n kirjallisen sivistyksen tilaa, kuntoa ja
kasvantoa siin� maassa ja kansassa, jonka kirjallisuus on sen
p��-aineena, ja niinmuodoin p��-sis�lt�n�kin. Sivistyksen ohessa on
tarvis puhua my�s niist� kielist�, jotka ovat olleet sen v�likappaleina
maassamme.
Mit� nyt sivistykseen yleens� tulee, niin muistutettava on, ettei se ole
kenenk��n erityisen ihmisen eik� kansan tekem�. Perijuurtansa on kaikki
sivistys Jumalasta; siit� on selv�, ettei totista sivistyst� l�ydy
uskonnotta. Mutta ihmisill� ja kansoilla on, niinkuin vapailla
olennoilla, t�m�n suhteen my�s suuri osansa; monet monituiset suvut ovat
t�ill�ns� ja toimillansa ei ainoastaan yll�pit�neet, vaan my�s
kartuttaneet sivistyksen yleist�, rikasta aarretta. Vastaansanomatoin on
siis se, ett� niinkuin taivaankappalten lukemattomilla joukoilla on
itsekullaki t�hti kunnalla aurinkonsa, josta saavat valonsa, samoin on
sivistyski kaikkein kansain yhteinen omaisuus, josta jokaisella on
oikeus ottaa niin paljon kuin tahtoo ja jaksaa. T�st� oikeudesta ei
kukaan kansa tarvitse kantaa kiitoksia muille kuolevaisille, olkoot
kutka tahansa. Kuki maa ja kuki kansa on saanut sivistyksens� siemenen
muualta. Mutta jokaisen kansan velvollisuus on hoitaa ja kartuttaa t�t�
siement�.
Previous Page
| Next Page
|
|