|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 19
[1] De poesi fennica, Ab. 1766--1768. P. I--V.
[2] Historiola Concionum sacrarum fennicarum, Ab. 1781.
[3] Cogitationes qv�dam de studio et flore po�seos in patria juvando.
Ab. 1781.
[4] Historia bibliothec� regi� Academi� Aboensis, Ab. 1771--1787. P.
I--XXIII; Apendix ad historiam bibl. reg. Acad., Ab. 179S5. P. I--II.
Bilmarkin nimi on jo mainittu; h�n on ahkera esimies v�it�skirjoituksia
tarkastettaessa. -- Mathias Caloniuksen nero ja oppi t�ytt�� yksin�ns�
lakitiedekunnan velvollisuuksia Suomen Yliopistossa; kertomuksessansa
Yliopistosta puhuu h�n kirjastostaki[1]. -- Lencqvist, Ganander ja
Frosterus ovat my�s muistettavat. V:na 1770 alkoi Auroranliittokunta
vaikutuksensa; sen perustajat olivat Porthan ja Clewberg. Hedelm� sen
toimesta oli ensim�inen sanomalehti Suomessa, seuraavana v:na 1771;
nykyinen ruotsinkielinen sanomalehti Turussa �bo Tidningar lukee siit�
perijuurensa. V:na 1776 koetetaan toimittaa "Suomenkielisi�
tietosanomia", mutta tilaajain puutteesta lakkaavat yhdest� vuodesta[2]
*Pietar Juhana Alop�us* rupee yleisemm�sti tutkimaan Suomen kirjallisia
asioita alusta pit�en, mutta ei enn�t� pitk�lle; h�n kirjoittaa my�s
harvinaisista kirjoista yleisesti, jonka ohessa kertoo Suomenki
kirjallisuuden kasvuja[3]. Samaan aikaan tutkitaan Ruotsissa sen maan
kirjallisia seikkoja Upsalan Yliopistossa. -- Er. Mik. Fant on ahkera
v�it�sten toimittaja Upsalassa, ja G. F. Fant kirjoittaa katkismuksista
Ruotsissa[4]. *J. H. Lid�n* luettelee Turun Yliopiston
v�it�skirjoituksia vuoteen 1779[5].
[1] Ks. Suomea, 1845.
[2] Ks. Kirjallisuuslehte� (Litteraturbl.), 1853, 11 n:roa.
[3] Specimen histori� litterari� fennic�, Ab. 1793--1795. P. I--IV;
Animadversiones de libris raris, Ab. 1791--1792.
[4] Minulla ei ole ollut tilaisuutta n�hd� t�t� h�nen kirjoitustansa,
mutta siin� kuulutaan puhuttavan suomalaisistaki katkismuksista.
[5] Catalogus dispp. Sect. III. Upsal. 1779.
Uusi vuosisata on alkanut. Porthan nukkuu kuoleman uneen. Yliopisto
pukeikse huolihurstiin, Suomi suree ja J. Tengstr�m tulkitsee latinaksi
maamiesten kaipaustuntoja Porthanin haudalla. Europan sodan pauhut
viskaavat kuohuvat aaltonsa Pohjaanki -- Suomi eroitetaan Ruotsista, ja
j�� enemmin kuin sit� ennen omiin nojiinsa sivistyksens�
harrastamisissa. Franz�n j�tt�� syntym�maansa, j�tt�� Auran
muistorikkaan kaupungin, jossa on runoillut ja tiedoitsinut. Suomen oma
on h�n kuitenkin.
Nerot vaikuttavat kuoltuansakin. Porthanin henki el��, kasvaa ja
selkenee itsetiet�v�mm�ksi Suomenmaan oppineissa. -- *Renvall* tutkii
suomenkielt�, v�itt�� is�nmaan historian opettamisen tarpeellisuudesta
Suomen kouluissa, ja antaa tietoja[1] �itinkielen edellisist�
tutkinnoista; suurin ja parain tekonsa on Suomalainen Sanakirja.
*Wallenius* kertoo niist� Suomen miehist�, jotka ovat saaneet korkeimman
oppiarvon, ennen Yliopiston perustusta[2]. *F. W. Pipping* asettaa
tieteellisen toimensa kotimaalliselle kannalle, v�it�ksill�ns�
Yliopiston kirjaston hoitajista[3]. Niinmy�s *J. J. Tengstr�m*, joka
antaa v�it�ksi� kreikankielt� taitavista Suomalaisista[4].
Aikakirjaisessa Aura esitt�� Suomen kirjallisuuden ja sivistyksen
esteit�, joita selitt�ess� valaisee senaikaisia tuumia Suomen maasta ja
kielest�[5]. P�in vastoin n�it� tuumia lausuu pari vuotta sen j�lkeen
*A. I. Arvidsson* jalosti ja vapaamielisesti suomalaisen kansallisuuden
ja kielen oikeuksista Turun Aamulehdess�. Sen toimittaminen kiellet��n
kolme kuukautta ennen ensivuosikerran loppua. Arvidsson kirjoittaa viel�
sanomassa Mnemosyne senaikaisista puuttuvaisista asioista Suomessa ja --
h�nen t�ytyy muuttaa Ruotsiin. Siell� k��nt�� ruotsiksi, lis�� ja
parantaa R�hsin saksalaisen historian Suomesta ja sen asujista[6].
Kirjallinen toimensa vieraassa maassa on todistanut, ettei t�m� kiitetty
maamiehemme ole unohtanut Suomen kansan sanalaskua: *oma maa mansikka,
muu maa mustikka*. Toinen kiitetty maamies ja syv� tiedoitsija *A. J.
Sj�gren* antaa Pietarissa lyhyen ja valaisevan kertomuksen saksaksi
suomalaisesta kielest� ja kirjallisuudesta[7]. *R. v. Becker* toimittaa
Turun Wiikko-sanomia[8], ja vaikuttaa sen kautta tarpeellisen
puhdistuksen �itimme kielen kirjoittamisessa; tarkastaa Mnemosyness�
Strahlmanin saksalaista suomenkielioppia ja laatii itse paremman
semmoisen ruotsiksi. *C. N. Keckman* tekee ensim�isen t�ydellisen
luettelon suomalaisista kirjoista[9]. *I. H. Lagus* alkaa Suomen kirkkoa
koskevain kirjoitusten julkasemisen[10]. *C. A. Gottlund* v�itt�� Suomen
kansan sananlaskuista Upsalassa ja painattaa Otavan Tukholmissa[11].
Kirkkoherra Strandberg toimittaa Turun hippakunnan paimenmuiston
(Herdaminne 1832). Topelius, Jud�n, Renqvist y. m. kartuttavat
suomalaista kirjallisuutta. H. R. v. Schr�ter tekee Suomen runoja
tutuiksi ulkomailla.
Previous Page
| Next Page
|
|