|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 18
[1] K. esm. A. I. Arvidssonin (R�hsin) Suomea ja sen asujamia (Finland
och dess innev�nare), 2:n osan 81 s.
[2] Yliopiston kirjastossa oli silloin 20 nidett�.
Taneli Juslenius n�kee kaksi sotaa myrskyv�n Suomessa, joista toinen on
ij�nkaiken hirmuinen muistaa. Sen alussa kirjoitti h�n vanhan ja uuden
Turkunsa (Abo vetus et nova), jossa koskee Suomen kirjallisuuttaki.
Kyn�ilee muistaki kotimaan asioista ja k�rsimyksist�. Suurin tekonsa on
"Suomalaisen Sana-lugun koetus", jonka alkulauseesta saadaan
kirjallishistoriallisiaki tietoja. -- Jusleniusta voidaan kirjallisessa
toimessansa verrata h�nen aikalaiseensa pispa Svedbergiin Ruotsissa,
joka my�ski teki sanakirjan maansa kielest�. Jusleniuksessa ei
kuitenkaan el�nyt niin innollista is�nmaanrakkautta kuin Svedbergiss�,
joka oli niin vimmattu �itins� kielen hyv�ilij�, ett� p��tti sill�
virsi� taivaassakin veisattavan[1]. -- Ilmajoen kirkkoherra Vhael alkoi
tehd� t�ydellisen kieliopin suomesta, mutta kuolema keskeytti h�nen
t�st� ty�st�; h�nen leskens� painetti siit� niin paljon kuin oli
enn�tt�nyt valmistua.
[1] Ks. Jesper Svedbergin "Schibbolethia", pain. Skarassa 1716;
esipuhetta. -- S. oli pispa Skarassa, jonka pispan istuimella
Jusleniuski vihdoin kuoli, heitetty�ns� is�nmaansa, sodan pelosta.
Ensim�inen Suomen kirjallishistoriallinen teos painettiin Tukholmissa
v:na 1719. Se on latinainen, niinkuin usiammat senaikaiset kirjat;
suomennettuna on sen nimi: kirjallinen Turku[1]. Sen tekij� oli *Andreas
Antonius Stjerman*, jonka Wieselgren sanoo kuuluvan "j�ttil�issukuun"
Ruotsin kirjallisuudessa. H�nen kirjallinen Turkunsa ei ole lavia; se
sis�lt�� lyhyk�isi� el�m�nkertoja Turun rohvessoreista, ja luettelee
heid�n kirjalliset tekonsa.
[1] Abo Litterata, Holmi�; 1719.
"Ison vihan" per�st� jatketaan enemmin ja enemmin kotimaallisten
aineiden tutkintoa ja esityst�. Nimet Scharin, Mennander, Gadd, Kalm,
Bilmark y. m. ovat tunnetut. Suomenkielinen kirjallisuus karttuu
niinkutsutuilla hengellisill� kirjoilla. Aapram Achrenius ja Tuomas
Ragvaldinpoika ovat 18 vuosisadan ahkerimmat kyn�ilij�t suomeksi. T�t�
kielt� suositellaan Yliopistossaki; v�it�skirjoitukset varustetaan
suomalaisilla runoilla "onnentoivotukseksi", "corkiast oppenelle" "herr"
"candidatille", "auctorille", "respondentille", "rackalle svogerille"
tahi muulle "yst�v�lle", kun "surella cunnialla jutteli", "urhollisest
taisteli" eli "miehulisest edes vastaisi" "caunista ty�t�ns�" Yliopiston
oppi-istuimelta. Siit� ei suomen kieli paljon hy�tynyt.
* * * * *
5. Kahdeksannentoista vuosisadan viimeiset kymmenluvut ovat yleens�
Europassa monin tavoin edellisi� aikoja merkillisimm�t. Kansalliset
liikkeet ja hakemukset lukevat niist� ajoista n�kyv�isen alkunsa.
Tieteet muuttavat v�hitellen muotonsa. -- Ruotsi suri viel� suuria
tappioitansa, ja poti edellisten sotain verisi� haavoja. Se oli
menett�nyt suurimman osan entist� valtaansa. Siit� seurasi ulkonainen
voimattomuus, ja se k��nsi Ruotsalaisia enemmin ja enemmin katsomaan ja
tarkemmin hoitamaan sis�llisi� asioitansa. T�mm�inen riento havaitaan
kirjallisuudessaki; III:s Kustaa antoi sen runolliselle osalle vilkkaan
menon ja eloisan liikkeen.
My�ski Suomen sivistyshistoriassa alkaa uusi aikakausi viime vuosisadan
loppupuoliskolla. Edellisen ajan v�h�iset hankkeet kotimaan sis�llisen
tilan ja muinaisuuden tutkimisessa varmistuvat. Ruotsalaisten esimerkki
koitui Suomenkin oppineihin. Kuningas III Kustaan aikakauteen kuuluvat
Creutz ja Chor�us. Porthanin nero ja is�nmaanrakkaus asetti Suomen
historian tutkinnon entist� verrattoman paremmalle ja selke�mm�lle
kannalle. T�m� ikimuistettava mies syntyi ja kasvoi Suomen kansan
historialliseksi silm�ksi, jonka ter�vyys ja tarkkuus ei heitt�nyt juuri
mit�k��n kotimaallista katsomatta. Porthan oli monitiet�v� mies, josta
syyst� h�n vaikutti monenpuolisesti tieteellisen ja kirjallisen el�m�n
menestykseen Yliopistossamme. Mutta paraimman ja katoomattoman
muistopatsaan nosti h�n itsellens� Suomen historian ja kielen
tutkimisella. Jos Porthan ep�ili Suomen kansan tulevaisuudesta, niinkuin
on sanottu, niin h�n on juuri itse se mies, joka antoi t�m�n
tulevaisuuden toivolle varmemman vakavuuden. H�n valaisi kirkkaasti
Suomen muinaisuutta, ja sen kautta on Suomen tulevaisuuski h�nen
per�st�ns� k�ynyt selke�mm�ksi ja varmemmaksi. Porthanin ajasta kasvavat
kansalliset hakemukset Suomessa.
Kirjallishistoriallisessa katsannossa ovat seuraavat kirjoitukset
Porthanilta t�rkeimm�t: suomalaisesta runollisuudesta, josta tuli vaan 5
vihkoa (v�it�skirjoitusta)[1]; *historiainen suomalaisista saarnoista*,
2 vihkoa[2]; *ajatuksia runollisuuden harrastamisen ja kukoistuksen
autannosta is�nmaassa*[2]; *historia Yliopiston kirjastosta ja lisi�
siihen*, yhteens� 25 vihkoa[3]; ja *Yliopiston rohvessoreista*, 3
vihkoa[4]. My�skin muista Porthanin kirjoituksista saadaan Suomen
kirjallishistoriallisia tietoja, niinkuin esm. Juustenin ajantiedosta (=
Chronicon), joka Porthanin muistutuksista ja lisist� on saanut paraimman
arvonsa.
Previous Page
| Next Page
|
|