|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 17
* * * * *
3. Uskonpuhdistuksen hedelm�llisin vaikutus Suomessa oli ensivuosisatana
kielt�m�tt� kirjallinen. Pispa Martti Skytte on t�m�n suhteen hankkinut
itsellens� kunnioitetun nimen ja muiston. H�ness� sanotaan kyteneen
vanha katolinen usko[1], josta syyst� h�n itse ei suorastaan paljon
auttanut aljettuin uusien asiain menoa kotimaassamme. Mutta h�nen
toimestansa ja h�nen (siis Suomen) omilla varoilla oleskeli t�n� aikana
opin halullisia suomalaisia miehi� ulkomailla, paraasta p��st�
Wittenperiss� Luteria ja Melantonia kuulemassa. Palattuansa jatkoivat
paremmalla taidollansa uskonpuhdistuksen suurta asiaa Suomessapa tekiv�t
sen syvemm�ll� tiedollansa vakinaiseksi maamiestens� syd�miss�. N�iden
joukossa ovat Mikael Agrikola ja Paaval Juusten kiitett�vimm�t
kirjallisenkin ansion puolesta. Omituiseksi saattaa sit� sattumusta
katsoa, ett� sen miehen teoissa, joka ensiksi toimitti suomenkielisi�
kirjoja painosta, ja joka niinmuodoin perusti kansalliskirjallisuutemme,
tavataan my�s ensim�inen luetteloinen suomalaisen kirjallisuuden
senaikaisista v�h�isist� tuotteista. Se l�ytyy Agrikolan alkupuheessa
Taavetin psaltariin. T�m� luetteloinen on Suomen
kirjallishistoriallisten kirjoitusten joukossa niinkuin hienoinen valon
viiva y�n synk�st� h�m�ryydest� aamun alkavaan koittoon.
[1] Ks. Suomen muistettavia miehi� (Finlands minnesv�rda m�n), 1:n
siteen 1:st� vihkoa, s. 134.
Ulkomaillakin otetaan t�n� aikana Suomen asioita kirjalliseen puheesen.
Baselin kaupungissa painetaan Herran rukous suomeksi[1], ja luetellaan
ne suomalaiset miehet, jotka Wittenperiss� olivat saaneet
majisterinseppeleen[2]. Romissa toimittavat ruotsalaiset veljekset
Johannes ja Olaus Magnus tunnetut historiansa Pohjan maista ja
kansoista; j�lkim�inen puhuu Suomen runoistakin[3]. Kotimaassa on
Juusten ensim�inen nimeksi tunnettu Suomen historioitsija. Mainittakoot
t�ss� my�s Aaron Forsius ja Johannes Messenius, joiden el�m�n vaiheet
katkerasti muistuttavat Ruotsin hallituksen v��r�� k�yt�st� alamaisiansa
kohtaan. Kumpaisetkin olivat aikansa oppineimpia miehi�, kumpaisetki
saivat syytt�m�sti k�rsi� vankeuden pime�� ja yksin�ist� el�m��, ja
kumpaisetkin ovat kirjoittaneet Suomen maasta ja kansasta.
[1] Ks. Valtaneuvos Pippingin Luetteloa suomeksi pr�nt�tyist� kirjoista,
s. 2. -- Herran rukousta on suomeksi ruvettu ja totuttu latinan mukaan
sanomaan "*Is�meid�ksi*", mutta *Is�mme* se oikein on.
[2] Ks. Wieselgrenin Ruotsin kaunokirjallisuutta, 3:n osan 115 s.
[3] Ks. G. Seinin Suomen asiain kirjoittajia (De rerum fennicarum
scriptoribus), 17 s.
* * * * *
4. Yliopiston perustus on uskonpuhdistuksen j�lkeen suurin, onnellisin
ja seurantorikkain tapaus Suomessa. Se toi tieteet maahamme, ja teki ne
kotiper�isiksi meid�n kylmill� seuduilla. Sen kautta rupesi Suomen
silm�-ala laajenemaan sek� ulkonaisesti ett� sis�llisesti. Se yhdisti
tieteiden siteill� Suomen kansan muihin sivistyneihin kansoihin
Europassa. Se oli tieteellisen valon ensim�inen koitto pime�ss�
Pohjolassa. Vahinko vaan, ett� se perustettiin kielen vuoksi
muukalaiselle kannalle; mutta kukapa silloin ajatteli Suomalaisista
muuta kun ett� ne kuuluivat Ruotsiin niinkuin muu loisv�ki.
Kohta Yliopiston perustettua saatiin kirjapainoki toimeen Auran
rannalle, ja koko Pipli� painetaan ensi kerran suomeksi -- ei kuitenkaan
omassa maassa. Ajan hengellist� luontoa ja menoa my�ten hallitsi
uskontiede aivan painavasti muita tieteit� uudessa Yliopistossamme.
Pispa Terseruksen riita ylist�� h�nen vapaamielist� valistustansa t�n�
yksipuolisuuden aikana, joka ei ole viel�k��n per�ti kadonnut Suomen
rajain sis�lt�. -- Yliopistoa mainitessa -- ken ei muistaisi Pietar
Brahen kiitetty� nime�? Unhottaa ei my�sk��n saa nimi� Rothovius ja
Gezelius, joiden ansio Suomen kirkollisessa ja kirjallisessaki
katsannossa on suuri. Historia tiet�� puhua heid�n vioistansaki.
Suvaittiin kuitenki muitakin opin haaroja Suomen nuoressa Yliopistossa,
kunhan niill� ei vaan loukattu kirkon uskoa. Sen kanssa sointui
kielitiede hyvin yhteen. Latina, kreikka ja heprea -- ne tuuhottivat
niinkuin vanhan hongan latva. Oppineet eiv�t muita kieli� kesken�ns�
tarvinneet. Kansain nuoret kielivesat kasvoivat vapaassa el�m�ss�
niinkuin mennik�t ahon viheli�isill� rinteill�. V�hitellen rupeevat ne
tunkeumaan -- ei oppisaleihin, vaan ensiksi oppineitten hiljaisiin
kammareihin. Suomenki kieli oli jo ennen Yliopiston perustusta saanut
kunnian nousta latinan, ruotsin ja saksan rinnalle sanakirjoissa.[1]
Rohvessor Eskil Petr�us on ensim�inen, joka hallituksen k�skyst�
toimitti suomesta vaillinaisen kieliopin. Ahkera kirjamies Mikael Olaus
Wexionius jouti tutkimaan Suomenkin asioita; h�n on kirjoittanut my�s
Yliopiston senaikaisesta k�yh�st� kirjastosta[2] ja �itimme kielest�.
Mathias Martinus seuraa paraasta p��st� Petr�usta suomalaisessa
tienosoittajassansa. Kaikki n�m�t miehet puhuvat v�h�isen Suomen
runo-mitastakin. -- Rohvessor Eero Justander on ensim�inen, joka palkan
edest� k��nt�� hallituksen kuulutuksia ja julistuksia suomeksi; mutta
tokkopa h�nell�, yht� v�h�n kun h�nen j�lkel�isill�ns�k��n, lienee
siihen virkaan ollut mink��nlaista vahvistuskirjaa. Ep�ilem�tt� on t�m�
virka kuitenki mit� t�rkeimpi� Suomessa olla taitaa. -- Petr�uksen
avittajat Piplian suomentamisessa olivat rohvessori Martti Stodius,
Maskun kirkkoherra Henrik Hoffman ja Piikki�n kirkkoherra Krekori
Favorinus. -- Paimion kirkkoherra Henrik Matheus Florinus parantaa
Piplian suomennoksen alkukielen j�lkeen. H�n suomensi 1686 kirkkolain,
ja h�nen huolensa kautta tuli painosta 1702 ensim�inen kokous Suomen
kansan sananlaskuja, joita 17 vuosisadalla Tammelan kirkkoherra Lauri
Pietarinpoika ja Lohjan kirkkoherra Kaapriel Tammelin olivat ker�nneet.
Previous Page
| Next Page
|
|